Embed Size (px)
Citation preview
Oppimisen varmistaminen
digiohjauksen ja palautteen avulla
Harto Pönkä 11.11.2016
OPETUS VERKOSSA
• Uusi ympäristö
• Uudet menetelmät
• Sosiaalinen rakenne muuttuu
• Online 24/7
• Sietämätön keveys
• Opettajan rooli muuttuu
Verkko-opetuksen vuorovaikutussuhteet ja työkalut
Opiskelija - materiaali Opettaja - materiaali
Opiskelija - opettaja
Opettaja - ryhmä Opiskelija - ryhmä
Verkko-opetuksen vuorovaikutussuhteet ja työkalut
Oppijoiden itseohjautuvuuteen ei kannata liiaksi luottaa – vuorovaikutus opettajaan ja
muuhun ryhmään tulee toimia! Ks. http://ocw.metu.edu.tr/pluginfile.php/3298/course/section/1174/Do%20Learners%20Really%20Know%20Best.pdf
Lähde: Syrjäläinen, Jyrhämä ja Haverinen, 2008, http://www.helsinki.fi/behav/praktikumikasikirja/luku4/index.htm
Tavoitteellisuus ja emotionaalisuus
Tekstipohjainen vuorovaikutus
Keskusteluissa yksilöt selittävät ajatteluaan, välittävät tietoa, arvioivat tietoa kriittisesti,
kysyvät ja rakentavat uutta tietoa.
Tekstipohjaisuus tukee oppimista
• Verkostokeskustelut – Sopii keskustelun laajentamiseen ryhmän ulkopuolelle
– Esimerkiksi: Facebook- ja Twitter-keskustelut
• Keskustelualue/foorumi, joka jakaantuu viestiketjuihin – Sopii rauhalliseen syvälliseen keskusteluun, mutta huonommin
esim. nopeatahtiseen ideointiin
– Esimerkiksi: Moodlen keskustelualueet, Facebook-ryhmät
• Keskustelukanava, ryhmäkeskustelu – Sopii ryhmän väliseen tiedottamiseen, tiedon jakamiseen, lyhyisiin
keskusteluihin, ideointiin ja palautteen keruuseen.
– Esimerkiksi: Yammer, WhatsApp-ryhmät
• Kommenttipalsta – Sopii yksittäisen aiheen/materiaalin kommentointiin ja
yksinkertaisiin tehtävänantoihin vastaamiseen
– Esimerkiksi: blogien, wikien, Google Driven, Google Classroomin ja O365:n kommentit
Keskustelumuoto tarkoituksen mukaan
WhatsApp Facebook & FB messenger Skype
Pikaviestit ja ryhmäkeskustelut
• Some-palvelut ovat tärkeitä nuorille kavereiden välisessä viestinnässä ja vertaistuessa
• Esimerkiksi WhatsApp- tai Facebook-ryhmä voi vahvistaa opiskelijoiden yhteenkuuluvuutta ja vertaistukea
• Some-ryhmiä voidaan perustaa lisäksi opintojaksoja ja harjoitteluja varten ohjaajan/opettajan aloitteesta
– Aluksi tottuminen uuteen toimintatapaan ja käyttötarkoitukseen
– Some-ryhmät sopivat ryhmän etäohjaukseen: tiedotus, kokemusten vaihto, tehtävien anto, kuvien ja videoiden jako, jne.
• Ohjaaja voi tarjota myös yksilöohjausta some-palvelujen kautta. Huomioitava henkilötietojen käsittely
– Huomioitava oppilaitoksen some-ohjeistuksessa
– Esim. WhatsApp ja Snapchat eivät tallenna viestejä palvelimilleen sen jälkeen, kun ne on välitetty vastaanottajalle
Some-palvelut ryhmäohjauksessa
Etäohjaus ja verkkoluennot
Adobe Connect etäluentoihin ja -ohjaukseen
Ruudunjaolla voit näyttää mitä tahansa omalta tietokoneeltasi sekä jakaa sen käyttöoikeuden osallistujille (ylläpitäjät ja esittäjät)
Jaetut linkit (tai muistiinpanot, äänestys, piirtotaulu tms.)
Chat-keskustelu osallistujien kesken: kysymykset, kommentit, linkit…
Esittäjän video on yleensä tässä
Osallistujat
Ylläpitäjät
VINKKEJÄ: - Testaa tekniikka etukäteen - Muista nauhoitus - Osallista! Anna esitysoikeuksia - Voit tehdä useita asetteluja (layout) ikkunoineen (pod) erilaisiin tarkoituksiin (esim. eri esitykset ja tehtävät) - Voit jakaa opiskelijat pienryhmiin chatissa (breakout rooms) - Chat-keskustelu onnistuu myös kahden kesken
Esittäjät
AC:n kattavat ohjevideot: http://tv.adobe.com/watch/learn-adobe-connect/what-is-adobe-connect-8/
• Luennoija on yksin – kuvittele opiskelijat edessäsi, puhu heille
• Suunnittelu korostuu – jaksotus, osallistaminen, tehtävät, tauot
• Vuorovaikutus – varaa aikaa työskentelylle ja keskustelulle
• Puheenvuorojen pyyntö ja jako – kerro selvästi, miten toimitaan
• Etäryhmien paikallisohjaajat – sovi etukäteen toimintatavoista paikallisohjaajien kanssa
• Yksilöohjaukselle oma aika
• Testaa kaikki tekniset asiat etukäteen, tee varasuunnitelma
Verkkoluentojen haasteet
Kuvittele mielessäsi yleisö edessäsi, katso heitä, puhu heille, ota heidät mukaan!
• Esitä kysymyksesi selkeästi tietylle osallistujalle tai ryhmälle
• Älä esitä kahta kysymystä peräkkäin
• Muotoile kysymykset selkeästi ja täsmällisesti
• Ilmaise selkeästi mihin kysymyksiin odotat vastauksia, ja mitkä kysymykset ovat retorisia
• Toista kysymys tarvittaessa
• Varmista sopivin väliajoin, että opiskelijat ovat ymmärtäneet viestisi
• Pyydä tarkennusta, kun tilanne tai keskustelun aihe sitä edellyttävät
Kysymysten esittäminen
Lähde: http://oppimateriaalit.internetix.fi/fi/avoimet/3yhteiskunta/videoneuvottelu/05_esiintyminen
Palautteen antaminen
Palautteen merkitys ohjauksessa
1. Arviointitehtävä – Opiskelijoiden tiedot ja taidot
– Auttaa opiskelijoita kehittymään ja oppimaan
2. Motivointitehtävä – Opiskelijoiden aktivointi ja motivointi oppimiseen
– Auttaa opiskelijoita jatkamaan työskentelyä
3. Ohjaustehtävä – Opiskelijoiden auttaminen opiskeluun liittyvissä ratkaisuissa
– Auttaa opiskelijoita toimimaan tarkoituksenmukaisesti
• Parhaimmillaan palaute vahvistaa itsetuntoa ja itsetuntemusta sekä tukee oppimisprosessia
Mukaillen lähdettä: Viitanen, 2016, http://www.slideshare.net/KirsiViitanen/palaute-verkkooppimisessa-ja-ohjaamisessa
Palautteen kohdistaminen
Mukaillen lähdettä: Kupias, Peltola & Saloranta, 2011, Onnistu palautteessa
Mukaillen lähdettä: Kupias, Peltola & Saloranta, 2011, Onnistu palautteessa
Palautetyylit
Rakentava palaute = positiivista ja korjaavaa
• Huomioidaan, kiitetään ja palkitaan siitä, mikä on hyvää opiskelijan työskentelyssä
• Yksilötasolla positiivisuus vahvistaa itsetuntoa, uskallusta ja kykyä vastaanottaa korjaavaa palautetta
• Korjaava palaute kohdistuu toimintaan, ei henkilöön, ja sen tarkoituksena on löytää positiivinen ratkaisu
• Palaute voidaan antaa kerroksittain ns. hampurilaistekniikalla (pihvi keskellä): – Aloitetaan myönteisellä viestillä
– Esitetään korjattava asia ja sovitaan toimenpiteistä
– Päätetään tilanne positiivisesti
Mukaillen lähdettä: Kynsijärvi, Valli ja Väisänen, 2008, http://slideplayer.biz/slide/2933464/
Palautteen vaikutuksen portaat
Mukaillen lähdettä: Kupias, Peltola & Saloranta, 2011, Onnistu palautteessa
Yhteisöllisen oppimisen ohjaaminen
Vuorovaikutus ei itsestään
tue oppimista ja tiedon luomista.
- Millainen
vuorovaikutus tukee?
Opettaja oppimisprosessin mahdollistajana
Yhteisöllisyyttä tai vuorovaikutusta ei
voida pakottaa, mutta sille
voidaan luoda
otolliset olosuhteet ja siihen voidaan
ohjata.
• Verkko-opetuksen onnistuminen on tutkitusti yhteydessä vuorovaikutuksen onnistumiseen. Onnistumisen esteitä ovat yksinäisyys ja eristäytyneisyys.
• Opiskelijoiden keskustelut lisäävät yhteenkuuluvuuden tunnetta, edistävät ryhmäytymistä sekä voivat auttaa tarkastelemaan aihetta eri näkökulmista.
• Jos vuorovaikutus ei toimi, ryhmässä ei synny positiivista ryhmäpainetta opintojen edistämiseen.
• Vuorovaikutus on yhteydessä opiskelijoiden aktiivisuuteen ja motivoituneisuuteen - tai kääntäen niiden puutteeseen.
• Verkkokeskustelu voi mahdollistaa syvällisemmän keskustelun, sillä se antaa aikaa miettiä ja reflektoida rauhassa.
Vuorovaikutus tukee oppimista, kun…
Lähde: Laadukkaasti verkossa, HY, 2006, http://www.helsinki.fi/opetus/julkaisut/hallinnon_julkaisuja_33_2006.pdf
Yhteisöllinen oppiminen edellyttää yhteisesti
päätettyä tavoitetta tai ratkaistavaa ongelmaa.
• Tehtävänanto, joka edellyttää yhteistyötä
• Konkreettinen tuotos • Roolit auttavat alkuun • Tue TVT:llä yhteistyötä
3-5 /ryhmä
Keskustelu inspiroi sisällöntuotantoa ja sisältö keskustelua.
PYRI SIIHEN, ETTÄ OPPIJAT…
1. selittävät ajatteluaan ja välittävät tietoa toisilleen
2. arvioivat tietoa kriittisesti
3. esittävät kysymyksiä
4. rakentavat uutta tietoa
5. ratkaisevat ongelmia
6. soveltavat oppimaansa
Yhteisöllinen oppiminen käynnistää
ymmärtävän oppimisen
mekanismeja yksilötasolla.
http://www.mindmeister.com/
http://drive.google.com/
http://www.purot.net/
http://muistio.tieke.fi/
• Yhteisöllistä oppimista edistää oppimistavoite, jonka saavuttamiseen tarvitaan jokaisen ryhmän jäsenen sitoutumista ja panosta.
• Tutkimuksen mukaan tehtävänannolla voi olla suurempi merkitys yhteisöllisen oppimisen onnistumiselle kuin käytetyllä pedagogisella mallilla.
• Muotoile tehtävänanto siten, että se edellyttää toisten viestien kommentoimista ja yhteisen päätöksen tekemistä.
• Roolitettu tehtävä helpottaa erityisesti ryhmiä, joiden jäsenet ovat entuudestaan toisilleen tuntemattomia.
• Käytä teknologioita, jotka tarjoavat monipuolisia välineitä oppijoiden väliseen keskusteluun ja päätöksentekoon.
Ohjaa tehtävänannolla yhteisöllisyyteen
Lähde: Essi Vuopala, 2013, väitöskirja, http://herkules.oulu.fi/isbn9789526202259/isbn9789526202259.pdf (käytännön merkitys)
Tehtävänannot – kaikki kaikessa
• Tehtäviä eri oppimisprosessin vaiheisiin – Aiemman tiedon aktivointi, ennakkokäsitykset – Tiedon haku ja arviointi – Harjoittelu – Liittäminen aiempiin tietoihin – Soveltaminen, ongelmanratkaisu
• Avoimet kysymykset ja ongelmat ”pakottavat” ajattelemaan – Keskustelua syntyy, kun erilaiset näkökulmat tulevat esiin ja
osallistuvat joutuvat selittämään niitä toisilleen
• Riittävän haastavia tehtäviä ja suoritusvaatimuksia – Esimerkiksi: artikkeli, tutkimus (tai suunnitelma) projektityö,
Wikipedia-artikkeli, oppimispäiväkirja, ryhmänä isomman ongelman selvittäminen, prosessimaiset käsitekartat
Verkkoympäristöön voidaan liittää yhteisöllisiä skriptejä, jotka tukevat, ohjaavat ja jäsentävät ryhmän jäsenten älyllisiä prosesseja ja ryhmän vuorovaikutusta.
Yhteisölliset skriptit
Yhteisöllisten skriptien vaatimuksia
• Skriptin tulee loogisesti ohjata ryhmän työskentelyä yhteisölliseen oppimiseen ja tiedonrakentamiseen.
• Skriptistä voidaan koostaa esim. yhtenäinen tarina (käsikirjoitus) tai välittää se oppimisympäristön tai jonkin välineen kautta.
• Oppijat voivat hylätä liian tiukasti määritellyn tai monimutkaisen skriptin (over-scripting).
• Esimerkkejä: – Työskentelyohjeet, jotka helpottavat tehtävän tekoa
– Vastauspohjat, jotka jäsentävät tuotosta ja työskentelyä
– Verkkoympäristön rakentaminen työskentelyn vaiheita tukevaksi (esim. Moodlen, wikin tai blogin rakenne) ja ylipäätään ryhmätyöskentelyä tukevien sovellusten valinta
– Pedagogisten mallien ja roolien käyttö opetuksessa
Vrt. Dillenbourg, 2002
Verkkoympäristön rakenne vaiheistettuna Vastauspohjat ja ohjeet helpottavat työskentelyä
Lisää aiheesta: https://harto.wordpress.com/2013/10/02/kaytannon-oppimismalli-ymmartavaan-ja-yhteisolliseen-oppimiseen/
Ryhmän työskentelyprosessi
Olivatko kaikki ryhmän jäsenet aktiivisia?
Oliko ryhmä muodostanut yhteisen tavoitteen?
Oliko työskentely vastavuoroista?
• Kiinnitä erityistä huomiota: – Sujuva ryhmätyöskentely on yhteisöllisen oppimisen edellytys
– Opiskeluympäristön tulee mahdollistaa monipuolinen vuorovaikutus ja kannustaa oppijoita työskentelemään yhdessä
– Yksittäisten oppijoiden merkitys ryhmän onnistumiselle
• Varmista, että oppijoiden työskentely etenee ja syvenee oppimistavoitteen suuntaisesti (ei pinnallista keskustelua)
• Anna aikaa ryhmäytymiselle ryhmään liittyvä keskustelu on edellytys luottamuksellisen ilmapiirin muodostumiselle
• Anna palautetta oppijoiden työskentelystä, niin että he kokevat ”tulleensa kuulluiksi”
• Ohjaaja voi aktivoida työskentelyä esittämällä tarkentavia ja perusteluita edellyttäviä kysymyksiä
Opettaja yhteisöllisessä oppimisessa
Lähde: Essi Vuopala, 2013, väitöskirja, http://herkules.oulu.fi/isbn9789526202259/isbn9789526202259.pdf (käytännön merkitys)
• Arviointi kohdistuu oppimisprosessiin ja käsitteellisen ymmärryksen muutokseen
• Kerää tietoa prosessista eli kaikesta siitä, mitä matkan varrella tapahtui – Ryhmien keskustelut
– Verkkopalveluihin kertynyt data tiedon prosessoinnista
– Opiskelijoiden tuotokset (tekstit, käsitekartat ym.), tentti/koe
– Opiskelijoilta saatu palaute ja muu lisätieto
– Opettajien muut havainnot
• Esimerkiksi näin:
1) Aseta tiedot aikajanalle, 2) analysoi tietoja eli vertaa niitä suunnitelmaasi, 3) tee johtopäätökset ja anna palautteet
Oppimisen arviointi ja palaute
Kysymykset &
keskustelu
Harto Pönkä http://twitter.com/hponka/ http://slideshare.com/hponka http://harto.wordpress.com/ http://www.innowise.fi/
Kiitos!
