Trauma- ja resilienssitietoinen organisaatio ja kriisitoiminta

z

Trauma- ja resilienssitietoinenorganisaatio ja kriisitoiminta

Soili Poijula

psykologi, traumapsykoterapeutti VET

10.9.2020 Turvallinen Oulu-hanke, Oulun kaupunki

2020

copyrig

ht re

serv

ed@

S P

oiju

la L

UV

AT

ON

KO

PIO

INT

I KIE

LLE

TT

Y

1

z

AiheetFOKUS KRIISITOIMINNAN

KÄYNNISTÄMISESSÄ JA PSYKOLOGISESSA ENSIAVUSSA

Trauma- ja resilienssitietoinen organisaatio

Psykotraumatologian perusteet ja surun psykologia

Kouluyhteisön jäsenten toipumisen tukeminen

Psykologinen ensiapu: mitä kaikkien tulee osata

Turvallisuus- ja kriisijohtaminen, kriisitoimintamalli ja -viestintä

Harjoitus: Kriisitoiminnan käynnistyminen ja organisoiminen sekä kriisiviestintä

2020

copyrig

ht re

serv

ed@

S P

oiju

la L

UV

AT

ON

KO

PIO

INT

I KIE

LLE

TT

Y

2

z

Kriisityö ja tutkimusnäyttöön perustuvat suositukset

Hobfoll ym. (2007). Five Essential Elements of Immediate and Mid-Term Mass Trauma Intervention: Empirical Evidencehttps://www.researchgate.net/publication/5668133_Five_Essential_Elements_of_Immediate_and_Mid-Term_Mass_Trauma_Intervention_Empirical_Evidence

▪ Five essential principles of post-disaster psychosocial care: Looking back and forward with Stevan

Hobfoll. August 2013 European Journal of Psychotraumatology 4. DOI: 10.3402/ejpt.v4i0.21914

Traumaperäisen stressihäiriön hoitoa koskevat suositukset:

▪ International Society for Traumatic Stress Studies

▪ National Institute for Clinical Excellence

▪ U.S. Department of Veteran Affairs, VA DoD Clinical Practice Guidelines: Management of

Posttraumatic Stress Disorder and Acute Stress Reaction

▪ TENTS EU: Onnettomuuden jälkeiset psykososiaaliset interventiot

▪ Duodecim (2020) Käypä hoito – suositus: Traumaperäinen stressihäiriö

2020

copyrig

ht re

serv

ed@

S P

oiju

la L

UV

AT

ON

KO

PIO

INT

I KIE

LLE

TT

Y

3

https://www.researchgate.net/deref/http%3A%2F%2Fdx.doi.org%2F10.3402%2Fejpt.v4i0.21914?_sg%5B0%5D=gOYRYzxOJZCep1tYspUrerGNiBfmANTXalnikHOcLJJL89Gn8CS22t-gFy4E3AfjY9FlGODjZfXow_IFYshKlYQM3Q.2O-Zc7HChSWP9Po1VldYz7f7rzDz6YWR7c0gEPZgXaf2jeUzAZPe819UUAxeJCd8_L7P2XTmE3eIjoQRJpxQGw

z

Suositeltua

▪ Traumaattinen stressi, luonnollinen toipuminen ja ongelmat toipumisessa (häiriöt)

▪ Toipumisen tukeminen ja kriisi-interventioita ohjaavat periaatteet

▪ Ei yhden interventiomenetelmän käyttöä (psykologinen debriefing)

▪ Ei käytetä kriisin vaihemallia

▪ Lääkkeellinen hoito ei ensisijainen, vaan psykologinen tuki ja hoito

▪ Joustavuus ja monimenetelmällisyys

▪ Psyykkinen ja sosiaalinen ensiapu tärkeää osata

▪ Arvioiva ote – tunnistetaan avun tarve ja sen mukaan tarjotaan interventiot

▪ Tutkimusnäyttöön perustuva hoito hoitoa tarvitseville

2020

copyrig

ht re

serv

ed@

S P

oiju

la L

UV

AT

ON

KO

PIO

INT

I KIE

LLE

TT

Y

4

z

Traumatietoisuus

- ymmärtää miten traumatisoituminen

vaikuttaa lapseen+ traumatietoiset

käytännöt

Fokus ”mitä sinulle tapahtui”

eikä ”mikä sinussa on vikana”

5

copyright reserved@ S Poijula LUVATON KOPIOINTI KIELLETTY

2020

The National Child Traumatic Stress Network (wwww.NCTSN.org)

akateemisten ja paikallisten palvelukeskusten yhteistyöverkosto

resurssipankki joka kehittää ja jakaa tutkimusnäyttöön perustuvia interventioita, traumapalveluita ja tietoa suurelle yleisölle ja ammattilaisille.

TRAUMAINFORMOITU ORGANISAATIO

kun osa asiakkaista on traumatisoituneita, työntekijöiden tulee olla tietoisia traumatisoitumisesta, jotta toiminta on turvallista

z

Traumaattinen tapahtuma ja

lapset ja nuoret


▪ Lapsilla suurin todennäköisyys kokea trauma

◼ alttiimpia traumaperäisen stressihäiriön

kehittymiselle kuin aikuiset

◼ Meta-analyysi (Fletcher 1996)

◼ 34 tutkimusta, yht. 2697 lasta

◼ erilaisia traumatisoivia tilanteita

◼ 36%:lla lapsista PTSD:n kriteerit täyttyivät

(aikuislla 24%)

▪ häiriön pitkäkestoisuus:

Aberfanin suuronnettomuus: 30 v. seuranta

altistuneista lapsista: n. 30 %:lla PTSD

20206

z

The University of California, San FranciscoHealthy Environments and

Response to Trauma in Schools (HEARTS):

Koko koulun monitasoinen preventio ja interventio-

ohjelma traumainformoidun,

turvallisen ja tukea antavan koulun luomiseksi

- Dorado

▪ 1. koko koulun universaalit tuet koulun kulttuurin kehittämiseksi

oppimisympäristöksi, joka on turvallisempi, tukea-antavampi ja

traumainformoitu

▪ 2. kapasiteetin rakentaminen koulun henkilöstössä edistämään

traumatietoisten linssien käyttöönottoa kun kehitetään tukia riskissä

oleville oppilaille, koulua koskeviin huoliin ja

kurinpitomenettelyihin

▪ 3. intensiiviset interventiot oppilaille, jotka kärsivät trauman

vaikutuksista

2020

copyrig

ht re

serv

ed@

S P

oiju

la L

UV

AT

ON

KO

PIO

INT

I KIE

LLE

TT

Y

7

z

2011copyright reserved @ Soili Poijula8

Trauma, stressi, resilienssi, toipuminen, kriisi ja häiriökehitys -malli

TRAUMA-TAPAHTUMA

95% reagoi aluksi, suurin osa toipuu Resilienssi (1/3 – ½)

Luonnollinen toipuminen

KRIISIAlku (shokki) keskivaihe loppu

HÄIRIÖT: akuutti stressihäiriö, PTSD, MUUT

KUOLEMAMENETYS

SURU

Pitkittyneen komplisoituneen surun häiriö, 6-12 kk-

SelviytyminenHenkinen kasvu

20

20

COPYRIGHT RESERVED@ S POIJULA LUVATON KOPIOINTI KIELLETTY

8

zResilienssitietoisuus

2020

copyrig

ht re

serv

ed@

S P

oiju

la L

UV

AT

ON

KO

PIO

INT

I KIE

LLE

TT

Y

9

Resilience: a broad systems construct, referring to the capacity

of dynamic systems to withstand or recover from significant

disturbances

Resilienssi on järjestelmän kapasiteetti sopeutua onnistuneesti

haasteisiin, jotka uhkaavat järjestelmän toimintaa, selviytymistä

tai kehitystä - Masten 2014, 2018

Joustavuus ja kyky vastustaa tai palautua voimakkaan tai

pitkän puute- tai stressijakson jälkeen

- 75%lla vähintään asianmukaiset resurssit selviytyä

suurimmasta osasta elämän tavallisista vastoinkäymisistä

- Riskilapsista 1/3 resilienttejä

z

Resilienssi

10

2020

copyrig

ht re

serv

ed@

S P

oiju

la L

UV

AT

ON

KO

PIO

INT

I KIE

LLE

TT

Y

▪ Avain stressistä selviytymiseen

Resilientit

▪ kääntävät vahingolliset muutokset ja ristiriidat

potentiaalisista katastrofeista kasvun mahdollisuuksiksi

▪ ratkaisevat konfliktit, kääntävät vahingolliset muutokset

uusiksi suunniksi, oppivat prosessista ja tulevat entistä

onnistuvimmiksi ja tyytyväisemmiksi prosessissa.

zResilienssin monet tasot

2020

copyright reserved@ S Poijula LUVATON KOPIOINTI KIELLETTY11

▪ Yksilö

▪ Perhe

▪ Organisaatio

▪ Yhteisö

▪ Systeemit; maailmanlaajuisuus

z

Resilienssi

Ei tarkoita kielteisten tunteiden

puuttumista, vaan hallintaa ja sitä, ettei

juutu niihin

Ponnistelee löytääkseen jonkin

tien parempaan tulevaisuuteen monia eri keinoja käyttäen

Myönteinen asennoituminen:

resilienssin ja hyvinvoinnin yhteys

Keho: nopea fyysinen palautuvuus kielteisen

emotionaalisen vireytymisen jälkeen

Optimismi, toiveikkuus ja tietoisuus syistä –

immunologia vs. avuttomuus,

toivottomuus, masennus

2020copyright reserved@ S Poijula LUVATON KOPIOINTI KIELLETTY

12

z


Moraalinen kompassi

▪ Resilienteillä on yleensä moraalinen kompassi tai sisäinen uskomusjärjestelmä, joka ohjaa

arvoja ja etiikkaa

- Southwick ym. 2012

▪ perustuu synnynnäiseen inhimilliseen moraaliin. Jo vauvaikäisillä on moraalin taju

-Hamlin ym. 2007

▪ VIA – luonteen vahvuudet: https://sujuvahanke.files.wordpress.com/2017/05/via-ohjeet_sandberg.pdf

2020

13

z

Myönteiset tunteet

14

2020

copyrig

ht re

serv

ed@

S P

oiju

la L

UV

AT

ON

KO

PIO

INT

I KIE

LLE

TT

Y

Stressinsäätelykyky

Lisäävät vaihtoehtoja joustaviin toimintatapoihin, kohentavat tarkkaavaisuutta, parantavat sosiaalisia suhteita ja lisäävät voimavaroja (Fredrickson 2001).

Kun kehitetään kykyä tuntea positiivisia tunteita, parannetaan samalla kielteisten tunteiden säätelykykyä, mikä lisää mielen joustavuutta.

z

Mitä resilienssi ei ole?

• vain haavoittumattomuutta

• vain sinnikkyyttä ja lannistumattomuutta,

koska jokaisella ihmisellä on murtumispisteensä

2020 copyright reserved@ S Poijula LUVATON KOPIOINTI KIELLETTY 15

z

Trauman jälkeinen kasvu

2020

copyright reserved@ S Poijula LUVATON KOPIOINTI KIELLETTY 16

Tapahtuneelle merkityksen löytäminen on tärkeää

Trauman myönteinen seuraus

Kärsimyksen rinnalla tapahtuu kasvua

Kun tapahtunutta ei voi muuttaa, ihmisen on itsensä muututtava

Ilman sosiaalista tukea vaikeaa

z

Lastenresilienssiä

tukevat tekijätkriisitilanteessa

17

2020

copyrig

ht re

serv

ed@

S P

oiju

la L

UV

AT

ON

KO

PIO

INT

I KIE

LLE

TT

Y

▪ tarpeisiin vastaava perheen

tukijärjestelmä

▪ arkirutiinit palautetaan nopeasti

▪ annetaan mahdollisuus keskustella

ja läpityöskennellä pelot ja kokemus

strukturoidussa ympäristössä

z

Resilienssiä vahvistavat interventiotYKSILÖ

▪ Yksilöinterventiot auttavat yksilöä muuttamaan

stressiä tuottavia olosuhteita, stressitekijöitä

koskevia havaintoja ja tai hallitsemaan fysiologisia tai

emotionaalisia responsseja tai niitä molempia

2020

18

copyrig

ht re

serv

ed@

S P

oiju

la L

UV

AT

ON

KO

PIO

INT

I KIE

LLE

TT

Y

z

Resilienssiä vahvistavat interventiot RYHMÄ

▪ Seligman: The Penn Resilience Program (8 – 12-v.): Resilienssitaitojen opettaminen

7 resilienssikykyä

▪ Omien tunteiden hallinta

▪ Impulssien hallintakyky

▪ Ongelman syyn arviointikyky

▪ Realistisen optimismin säilyttäminen

▪ Empaattisuus toisia kohtaan

▪ Omiin voimavaroihin luottaminen

▪ Yrittäminen

2020

copyrig

ht re

serv

ed@

S P

oiju

la L

UV

AT

ON

KO

PIO

INT

I KIE

LLE

TT

Y

19

OPETUSALANRESILIENSSIN VAHVISTAMIS-

OHJELMAH T T P : / / W W W. R E S I L I E N C E -

P R O J E C T. E U / I N D E X . P H P ? I D =2 & L = 1 4

copyright reserved@ S Poijula LUVATON KOPIOINTI KIELLETTY 2020 20

z

21

2020

copyrig

ht re

serv

ed@

S P

oiju

la L

UV

AT

ON

KO

PIO

INT

I KIE

LLE

TT

Y

RESILIENTTI KOULUOpettajien emotionaalista hyvinvointia suojaavat

▪ 1) kehittyneet tunnetaidot ja

▪ 2) koulun johdon kehittyneet tunnetaidot

Kehittyneet tunnetaidot omaavien opettajien työtyytyväisyys on muita parempi ja heillä on

vähemmän työuupumusta

Tunnetaitoihin kuuluu kyky tunnistaa tunteet oikein, ymmärtää niiden aiheuttajat ja

seuraukset, nimetä ne tarkasti, ilmaista niitä helposti ja säädellä niitä tehokkaasti

z

22

2020

copyrig

ht re

serv

ed@

S P

oiju

la L

UV

AT

ON

KO

PIO

INT

I KIE

LLE

TT

Y

▪ Resilientit opettajat pyrkivät reagoimaan myönteisesti stressaavassa

luokkahuoneessa tai

▪ käyttävät tehokkaita keinoja haastavien oppilaiden kanssa työskennellessään

▪ ja saavat muita syvempää tyydytystä työstään

- Gu & Day, 2007; Howard & Johnson, 2004; Stanford, 2001; Tait, 2008

z

T r a u m a t i s o i v a nt a p a h t u m a n

v a i k u t u k s e t , t o i p u m i n e n j a

o n g e l m a tt o i p u m i s e s s a

F I G H T O R F L I G H T O R F R E E Z E

A N D R E S T A N D D I G E S T

2020 COPYRIGHT RESERVED@ S POIJULA LUVATON KOPIOINTI KIELLETTY 23

z Stressivastejärjestelmä

▪ Läheisen kuoleman tai traumaattisen tapahtuman, muutosten ja

menetysten vaikutukset ovat stressin aiheuttamia fyysisiä,

psyykkisiä ja sosiaalisia muutoksia, reaktioita ja oireita

2020

COPYRIGHT RESERVED@ S POIJULA LUVATON KOPIOINTI KIELLETTY24

z

Kiintymyssuhdetyyli ja stressitilanne

Kiintymyssuhdetyyli aktivoituu ja vaikuttaa siihen kuinka ihminen

▪ Havaitsee uhan

▪ Arvioi voimavarat

▪ Käyttää selviytymiskeinojaan

▪ Oireilee psyykkisesti

▪ Ottaa vastaan apua

2020

copyrig

ht re

serv

ed@

S P

oiju

la L

UV

AT

ON

KO

PIO

INT

I KIE

LLE

TT

Y

25

z SELVIYTYMISTYYLITAKTIIVINEN selviytymistyyli johtaa terveyteen

• aktiivisuus, optimismi ja rohkeus kohdata vaikeudet tosiasioina

• kärsivällisyys

• välttely ja annostelu

• sosiaalisen tuen etsiminen

• positiivinen uudelleenmäärittely

• myönteinen käsitys itsestä

VÄLTTELEVÄ selviytymsityyli johtaa häiriöiden kehittymiseen

• tunteiden säätelyyn keskittyvä selviytyminen

• sosiaalinen vetäytyvyys

• itsesyytöksetRISKI MASENTUA JA murehtiminen (rumination): kielteiseen mielialaan liittyvä selviytymiskeino, johon kuuluu huomionkeskittäminen itseen (Lyubomirsky & Nolen-Hoeksema, 1993); Itsereflektio ja toistuva ja passiivinen keskittyminen omiinkielteisiin tunteisiin


Tavoitteiden

saavuttaminen,

kuluttaminen, tehtävien

suorittaminen

Dopamiini

Motivoitunut,innos-

tunut, vitaalinen,

määrätietoinen

Hidastaminen,

rauhoittuminen, lepo

ja ruuansulatus,

ystävällisyys, hoiva

: Oksitosiini

Tyytyväisyys,

turvallisuus, yhteys

Uhkista

selviytyminen,

suojeleminen, hengissä

säilyminen, turvan

etsiminen

: Kortisoli

Ahdistuneisuus, viha,

inho, surullisuus, häpeä

(Paul Gilbert)

- yhteys eri aivoalueille ja eri aivokemioihin

RauhoittumisjärjestelmäMotivaatiojärjestelmä

Uhkajärjestelmä

2020

copyrig

ht re

serv

ed@

S P

oiju

la L

UV

AT

ON

KO

PIO

INT

I KIE

LLE

TT

Y

27

z

Traumaattisen tapahtuman vaikutukset▪ Stressinsäätelyjärjestelmä – HOMEOSTAASI

▪ Neurofysiologia

”KAASU”

▪ Uhka – pelko: taistele, pakene, lamaannu –responssi

- Autonomisen hermoston sympaattinen osa

- Stressihormonieritys

”JARRU”

Palautuminen

-Lepo ja ruuansulatus (rauhoitu, kaikki hyvin) - responssi

▪ Autonomisen hermoston parasympaattinen osa

▪ Oksitosiini 2020COPYRIGHT RESERVED@ S POIJULA LUVATON KOPIOINTI KIELLETTY

28

zz

Palautuminen: ”rest and digest - calm and connect”

29

▪ Oksitosiini l. hyväilyhormoni, sosiaalisen yhteyden superkemikaali

-turvallisuuden ja luottamuksen kokeminen, yhteys ja kuuluminen

▪ Kosketus, lämpö, kylläisyys, sosiaalinen yhdessäolo, turvallisuus

▪ Huolenpito, halaaminen, hieronta

▪ Rentoutuminen, rakastelu

▪ Rauhoittumisreaktio

- rentoutunut, mietteliäs, tyytyväinen, seurallinen, rauhallinen, tunteellinen,

herkkätunteinen, riippuvainen, kasvava ja paraneva

- Uvnäs Moberg (2007). Rauhoittava kosketus

2020

copyrig

ht re

serv

ed@

S P

oiju

la L

UV

AT

ON

KO

PIO

INT

I KIE

LLE

TT

Y

z


Traumaperäisenstressin reaktiot,

niidentoistuminen,

lieventyminen ja luonnollinentoipuminen

Ylivireisyys

Mieleen-tunkeutuvuus

Välttely

z


Sosiaalinen tuki

Sosiaalinen tuki lieventää stressiä sekä sen vaikutuksia

ja on yhteydessä hyvään terveyteen ja toimintakykyyn

- Sosiaalisen tuen puute riskitekijä traumaperäisten häiriöiden kehittymiselle

Sosiaalista vuorovaikutusta, joka tarjoaa yksilöille todellista apua ja joka tekee heistä osan sosiaalisia suhteita, jotka yksilö kokee rakastavina, välittävinä

ja saatavilla olevina hädän hetkellä

z

TOIPUMISESSA AUTTAVAT

2020


Turvallisuuden tunne, yhteys toisiin, rauhallisuus ja toiveikkuus

Sosiaalisen, fyysisen ja tunnetuen saatavuus

Tunne, että voi auttaa itseään yksilönä ja yhteisönä

z

Onnistunut selviytyminen on kykyä

2020


a) jatkaa tehtäväorientoitunutta toimintaa

b) säädellä tunteita

c) ylläpitää myönteistä oman arvon tunnetta

d) ylläpitää ja nauttia palkitsevista ihmissuhteista ja kontakteista

z Traumaperäiset stressihäiriöt

▪ Akuutti stressihäiriö (ASD) kesto 3 vrk – 1 kk

▪ Traumaperäinen stressihäiriö (PTSD) kesto yli 4 viikkoa tapahtumasta

( mieleentunkeutuvuus, ylivireisyys ja välttely – häiriön oireita, kun

toipuminen ei etene)

▪ Tunnistaminen: havainnointi + terveydenhuolto: itsearviointikyselyt

aikuisille (Impact of Event Scale, IES) ja 8 – 17-vuotiaille lapsille ja

nuorille (Children’s IES)

2020copyright reserved@ S Poijula LUVATON KOPIOINTI KIELLETTY

34

z TRAUMA ja UNIHÄIRIÖT

▪ Suurimmalla osalla traumatisoituneista on unihäiriö

▪ Sen hoitaminen voi olla ensisijaista

▪ Uni häiriön Käypä hoito –suositukset: psykologinen hoito

- Imagery Reherasal Therapy

z

Trauma japäihteet

- traumanjälkeinen alttius

addiktioille

2020


36

6 – 18 kk traumaattisen tapahtumanjälkeen altistuneet voivat alkaa käyttääalkoholia tai muita päihteitä/huumeitaselviytyäkseen trauman vaikutuksista

Trauma... jopa krooninen stressi...

voi tehdä ihmisestä viisi kertaa alttiimmanjuomiselle tai muun itselääkityksen käytölle

z

37

2020

copyrig

ht re

serv

ed@

S P

oiju

la L

UV

AT

ON

KO

PIO

INT

I KIE

LLE

TT

Y

Sekundaaritraumatisoituminen- Myötätuntostressi, burnout ja myötätuntotyytyväisyys: Itsearviointikysely ProQOL (https://www.proqol.org/ProQol_Test.html)

Yksilöt traumatisoituvat epäsuorasti kuulemalla jonkun toisen kokemasta traumaattisesta tapahtumasta.

Perheen, sosiaalisissa tai ammatillisissa ihmissuhteissa

Kielteiset vaikutukset: tunkeutuvat mielikuvat, traumamuistuttajien välttely, ahdistavat tunteet ja toimintakyvyn heikkeneminen

Voi johtaa traumaperäiseen stressihäiriöön

Tunnetartunta: auttajat, joihin tarttui helpoiten autettavien tunteet (empatia), ovat tehokkaimpia auttajina mutta haavoittuvimpia (myötätunto)uupumukselle

z

2020

38

Suru

◼ Suru: menetyksen aiheuttama sopeutumisprosessi, joka muuttaa ihmistä

◼ Menetyskokemus lapsena on voimakasta stressiä aiheuttava ja yleinen

◼ Menetykseen liittyy usein trauma

copyrig

ht re

serv

ed@

S P

oiju

la L

UV

AT

ON

KO

PIO

INT

I KIE

LLE

TT

Y

z

2020

copyrig

ht re

serv

ed@

S P

oiju

la L

UV

AT

ON

KO

PIO

INT

I KIE

LLE

TT

Y

39

SURU

Kiintymyssuhdeteoria

▪ varhainen kiintymyssuhde ennustaa sitä, miten yksilö selviytyy

menetyksistä

▪ suremisprosessi verrattavissa palovamman tai syvän haavan

paranemiseen – haavan parannuttua voi vielä olla toimintavajausta tai

merkki siitä, että jokin on muuttunut

▪ yksilöllisyys

z40

NORMAALI SURU

▪ Aluksi akuutit tuskan ja epätoivon tunteet koko ajan

▪ Sitten aaltoina tai purkauksina ensin ilman ärsykettä

myöhemmin erityisten vainajaan liittyvien muistuttajien

aiheuttamina

▪ Terveet, yleensä adaptiiviset ihmiset eivät ole kokeneet

aikaisemmin tunteiden vuoristorataa, kokevat

voimakkaan hallitsemattoman akuutin surun

emotionaalisuuden hämmentävänä tai jopa hävettävänä

tai pelottavana

z

41

▪ Jos reaktiot ovat hallitsevia, ihminen voi yrittäävältellä muistuttajia tai ylikontrolloida ärsykkeitä, mikä voi häiritä normaalia surun etenemistä

▪ Tuskallisiin kokemuksiin sekoittuvat myönteiset tunteet: helpotus, ilo, rauha ja onnellisuus

▪ Myönteiset tunteet herättävät kielteisiä epälojaaliuden ja syyllisyyden tunteita

▪ Myönteiset tunteet 6 kuukauden kuluttua menetyksestä ovat resilienssin merkki ja liittyvät hyviin pitkän aikavälin lopputuloksiin

Useimmilla suru ei koskaan täysin lopu

z42

Normaali suru

Suru ei ole vai eroon joutumista kuolleesta ihmisestä, vaan uusien ja mielekkäiden tapojen löytämistä suhteen jatkamiseksi kuolleeseen

▪ Kohdatessaan sisäisten ja ulkoisten realiteettien dilemman, sureva vähitellen oppii hyväksymään rakkaansa vainajana takaisin elämäänsä

▪ Suhteen transformaatio: todellinen (elävä ja hengittävä) suhde on menetetty, mutta muut (symbolinen, internalisoitu, kuviteltu suhteessa olo) suhteen muodot jäävät jäljelle, kehittyvät ja muuttuvat

z

Tärkeitä surun ja

menetyksen kanssa

elämään oppimiseen

vaikuttajia

43


2020

Kuolemantapa

Kiintymyssuhteen läheisyys (erityisesti lapsen ja vanhemman välisessä suhteessa)

Perheeltä ja ympäristöltä saatu tuki tai sen puute

z Surun ja trauman erot44


2020

Suru

• Muistikuvat menetetystä henkilöstä

• Etsitään lohduttavia muistoja

• Halutaan puhua menetetystä henkilöstä

• Suru, kaipaus ja masennus

• Lohduttavia unia menetetystä henkilöstä

Trauma

• Jatkuvasti mieleen tulevat muistikuvat järkyttävästä tapahtumasta.

• Vältetään järkyttävästä tapahtumasta muistuttavia tilanteita ja asioita.

• Tapahtumasta puhuminen on vaikeaa.

• Ahdistus, pelko, masennus

• Painajaiset, järkyttävien hetkien kokeminen uudelleen.

z

2020

45

SURUUN VAIKUTTAVIA TEKIJÖITÄ

KUKA KUOLEE

▪ mitä läheisempi suhde, sitä voimakkaampi ja pitkäkestoisempi

suruprosessi

▪ kuoleman syy

▪ kognitiivinen kehitysvaihe ja kuoleman ymmärtäminen

▪ vanhempien / huoltajien emotionaalinen tila

▪ perheympäristö

copyrig

ht re

serv

ed@

S P

oiju

la L

UV

AT

ON

KO

PIO

INT

I KIE

LLE

TT

Y

z

Vanhemman kuoleman jälkeinen lapsuusajan suru

Linda Dowdney , 2000

▪ Vanhemman kuoleman aiheittamat psyykkiset seuraukset

▪ Yhdelle viidestä psykiatrinen häiriö

▪ 0 – 1 vuotta menetyksestä suru, kärsimys ja huonovointisuus:

tunne- ja käyttäytymishäiriöt

▪ Pojilla eniten vaikeuksia

Vanhempansa lapsena menettäneillä muita enemmän mielenterveyshäiriöitä

aikuisiässä

2020

copyrig

ht re

serv

ed@

S P

oiju

la L

UV

AT

ON

KO

PIO

INT

I KIE

LLE

TT

Y

46

https://www.cambridge.org/core/search?filters%5bauthorTerms%5d=Linda%20Dowdney&eventCode=SE-AU

z

Tavallisia surureaktioita lapsilla

▪ ahdistuneisuus

▪ elävät muistot

▪ univaikeudet

▪ suru ja kaipaus

▪ viha ja ajeeraava käyttäytyminen

▪ syyllisyys, itsesyytökset ja häpeä

▪ kouluongelmat

▪ ruumiilliset vaivat2020

47

copyrig

ht re

serv

ed@

S P

oiju

la L

UV

AT

ON

KO

PIO

INT

I KIE

LLE

TT

Y

z

Muita mahdollisia surureaktioita

▪ regressiivinen käyttäytyminen

▪ sosiaalinen eristäytyminen

▪ mielikuvitus

▪ persoonallisuuden muutokset

▪ tulevaisuutta koskeva pessimismi

▪ syyn ja seurauksen pohtiminen kypsyminen ja kehittyminen

2020

48

copyrig

ht re

serv

ed@

S P

oiju

la L

UV

AT

ON

KO

PIO

INT

I KIE

LLE

TT

Y

z

Surun ”tehtävät”

▪ menetyksen tosiasiana hyväksyminen

▪ tuskan ja menetyksen tunneaspektien kokeminen

▪ lohduttavat muistot

▪ sopeutuminen ympäristöön, josta kuollut puuttuu

▪ mentaalinen representaatio

▪ kuolleen henkilön uudelleensijoittaminen omaan

elämään ja hänen muistelunsa tapojen löytäminen

2020

49

copyrig

ht re

serv

ed@

S P

oiju

la L

UV

AT

ON

KO

PIO

INT

I KIE

LLE

TT

Y

z

▪ suru ei välttämättä ole kehityksen este, se myös edistää henkistä kasvua

▪ surusta selviytyminen johtaa kypsyyteen eikä taantumiseen tai psyykkisiin häiriöihin

▪ kun tasapaino ja itseluottamus vahvistuvat, kuoleman väistämättömyyden ymmärtää ja elämästä nauttiminen sekä altruistisuus lisääntyvät

2020

copyrig

ht re

serv

ed@

S P

oiju

la L

UV

AT

ON

KO

PIO

INT

I KIE

LLE

TT

Y

50

Seuraus

z

Milloin lapsi on sopeutunut menetykseen - Worden

2020

copyrig

ht re

serv

ed@

S P

oiju

la L

UV

AT

ON

KO

PIO

INT

I KIE

LLE

TT

Y

51

▪ Kuoleman hyväksyminen ja sen lopullisuuden ymmärtäminen

▪ ”UUSI NORMAALI”: ajattelee yhä läheistään ja ymmärtää, että oma

elämä on muuttunut, alkaa uudelleen rakentaa elämäänsä ilman vainajaa

▪ Alkaa kokea tulevaisuuden turvallisena: toiset aikuiset pitävät hänestä

huolta

▪ Myötätuntoisuus ja sietokyky kasvaa

z

Tytöt:

haluavat ajatella ja puhua kuolemasta, tukeutuvat toisiin

▪ ihmissuhteet ovat tärkeitä; määrittelevät itsensä ihmissuhdekontekstissa; arvioivat itseään kyvystä huolehtia ja säilyttää yhteys toisiin / tytöt vaativat itseltään kykyä huolehtia toisista ja säilyttää yhteys toisiin

▪ empaattisuus, tuen ja lohdutuksen etsiminen

Pojilla selviytyminen toimintaan ja järjen käyttöön keskittyvää

▪ itsenäisyys ja yksityisyys

▪ aggressiivinen käyttäytyminen, auktoriteettihahmojen testaaminen ja itselääkintä alkoholilla ja huumeilla - syynä vähäisempi mahdollisuus ilmaista itseään?

2020

copyrig

ht re

serv

ed@

S P

oiju

la L

UV

AT

ON

KO

PIO

INT

I KIE

LLE

TT

Y

52

Sukupuoliero

z

Surusta sairastuminen- komplisoituneen pitkittyneen surun

häiriön riski

▪ äkillinen, traumaattinen kuolema

▪ kuoleman aiheuttama sosiaalinen stigma

▪ useita menetyksiä

▪ suhde kuolleeseen

▪ jäljelle jääneen vanhemman ja perheen suruprosessi

2020

copyrig

ht re

serv

ed@

S P

oiju

la L

UV

AT

ON

KO

PIO

INT

I KIE

LLE

TT

Y

53

z

Lapselle voi kehittyä lapsuuden traumaattinen suru, jos hän

▪ menettää läheisensä odottamattoman, väkivaltaisen tai

kauhean kuoleman vuoksi

▪ altistuu kauheille yksityiskohdille kuin verelle, silvotuille tai

puuttuville ruumiinosille

▪ on ensimmäinen, joka löytää ruumiin

▪ esim. väkivallasta johtuva kuolema, ajoneuvo- ja muut

onnettomuudet, perheenjäsenen tai ystävän itsemurha,

luonnononnettomuus, terroriteko

2020

copyrig

ht re

serv

ed@

S P

oiju

la L

UV

AT

ON

KO

PIO

INT

I KIE

LLE

TT

Y

54

Lasten traumaattisen suru

z

▪ ratkaisematon suru (oireet samat kuin aikuisten komplisoituneessa

surussa (ikävöinti, kuolleen etsiminen, vaikeus hyväksyä kuolemaa)

+ traumaperäisen stressihäiriön oireet (tunkeutuvat ajatukset, muistot,

unet traumaattisesta kuolemasta ja/tai vainajasta; kuolleesta ja

kuolemasta muistuttavien tekijöiden välttely; tunteiden turtuneisuus tai

yhteyden puuttuminen tunteisiin ja ylivireisyysoireet), myös kuolemaan

liittyvä viha ja katkeruus

▪ usein myös depression oireet

▪ https://www.nctsn.org/resources/its-okay-remember-general-

information-video-child-traumatic-grief

2020

copyrig

ht re

serv

ed@

S P

oiju

la L

UV

AT

ON

KO

PIO

INT

I KIE

LLE

TT

Y

55

Lapsuuden traumaattinen suru

z

Triggerit

▪ Kolmen tyyppiset muistuttajat voivat laukaista (triggeröidä) ahdistusta lapsissa, jotka

kokevat lapsuuden traumaattista surua:

- Traumamuistuttajat: paikat, tilanteet, ihmiset, näyt, hajut tai äänet, jotka

muistuttavat kuolemasta. Näihin voi kuulua kadunkulma, jossa kohtalokas

onnettomuus tapahtui, makuuhuone, jossa vanhempi kuoli, tai ääni lentokoneesta,

joka muistuttaa lasta äidistä, joka kuoli maahansyöksyssä.

- Menetyksestä muistuttajat: ihmiset, paikat, esineet, tilanteet, ajatukset tai muistot,

jotka muistuttavat kuolleesta – esimerkiksi valokuva-albumit tai uusi valmentaja, joka

korvaa vanhemman, joka aiemmin valmensi lapsen urheilujoukkuetta.

- Muutosmuistuttajat: tilanteet, ihmiset, paikat tai asiat, jotka muistuttavat lasta

kuolemasta johtuvista elämänmuutoksista – esimerkiksi muuttaminen uuteen taloon

tai kotimatkat lastenvahdin kanssa kuolleen vanhemman sisaruksen sijasta.

2020

copyrig

ht re

serv

ed@

S P

oiju

la L

UV

AT

ON

KO

PIO

INT

I KIE

LLE

TT

Y

56

z

EROTUSDIAGNOSTIIKKANormaali suru

▪ Vakavien surureaktioiden jatkuminen vähintään 6-12 kk ja toimintakyvyn heikentyminen

Masennushäiriöt

▪ Surussa fokus on menetyksessä

PTSD

▪ Tunkeutuvat mielikuvat ja välttely yhteistä, niiden aiheuttaja eri

Eroahdistushäiriö

▪ Ahdistus elossa olevasta kiintymyksen kohteesta erossa olemisesta

Rinnakkaishäiriöt

▪ Vakava masennus, PTSD ja päihde/huumeriippuvuudet

▪ PTSD todennäköisempi traumaattisissa tai väkivaltaisissa kuolemantapauksissa2020

copyrig

ht re

serv

ed@

S P

oiju

la L

UV

AT

ON

KO

PIO

INT

I KIE

LLE

TT

Y

57

z

Lapsen kasvu ja kehityshttps://www.mll.fi/vanhemmille/lapsen-kasvu-ja-kehitys/

2020

copyrig

ht re

serv

ed@

S P

oiju

la L

UV

AT

ON

KO

PIO

INT

I KIE

LLE

TT

Y

58

▪ 0 -1 -vuotiaat: varhainen vuorovaikutus ja perusturvallisuus

▪ 1-2 -vuotiaat: uuden oppiminen, rajojen asettaminen, kiukku

▪ 2-3 -vuotiaat: mukautuvampi, aikuisen jatkuva huolenpito ja suojelu

▪ 3-4 -vuotiaat: villi vipeltäjä, pettymysten sietämiseen ja rauhoittumiseen apu aikuiselta

▪ 5-6 -vuotiaat: itsenäistymiseen ja moraalin kehittymiseen tuki aikuiselta

▪ 6-7 -vuotiaat: lisääntyvä itsenäisyys, vanhempien tuki, kannustus

▪ 7-9 -vuotiaat: seesteinen, sopeutuva ja yhteistyökykyinen; vanhempien tuen tarve erityistilanteissa

▪ 9-12 –vuotiaat: tasapainoisuus ja aktiivisuus

Nuoruusiän tehtävät: itsenäistyminen oma tahto, identiteetti

▪ 12-15 –vuotiaat: kehon ja ajattelun kehitys – suhde vanhempiin muuttuu, brainstorm

▪ 15-18-vuotiaat: keskinuoruus: itsenäistyminen, irtiotto vanhemmista ja vanhempien tuen tarve

▪ Varhainen aikuisuus 19 – 23-/26-vuotiaat

z

Trauma, resilienssi, luonnolliset reaktiot ja toipuminen

2020

copyrig

ht re

serv

ed@

S P

oiju

la L

UV

AT

ON

KO

PIO

INT

I KIE

LLE

TT

Y

59

Traumaperäisen stressin reaktiot

▪ Tunkeutuvuus

▪ Ylivireisyys

▪ Välttely

LAPSILLA

▪ UNET

▪ LEIKIT

▪ AJATTELU JA MUISTI

Unihäiriöt

z

Luonnolliset reaktiot - sisäänpäin vs. ulospäin reagointi

60

2020

copyrig

ht re

serv

ed@

S P

oiju

la L

UV

AT

ON

KO

PIO

INT

I KIE

LLE

TT

Y

z

Kouluikäiset: 6 – 12- vuotiaat

▪ Kuoleman ymmärtäminen

▪ Pelästymisherkkyys

▪ Vastuu, syyllisyys ja ymmärrys tapahtuneesta

▪ Keho ja tunnereaktiot

▪ Ympäristö esikuvana ja vanhemmat kriisissä

▪ Kouluikäiset, muisti ja keskittyminen

2020

copyrig

ht re

serv

ed@

S P

oiju

la L

UV

AT

ON

KO

PIO

INT

I KIE

LLE

TT

Y

61

z

6- 12- vuotiaiden reaktiot

▪ Univaikeudet

▪ Levottomuus ja aggressiivinen käytös

▪ Kysymykset tapahtuneesta

▪ Omien ja muiden reaktioiden pelko & pelko tapahtuman uusiutumisesta

▪ Vastuun ja syyllisyyden tunteet

▪ Fyysiset reaktiot

▪ Tapahtumasta toistuvasti kertominen tai leikkiminen

▪ Vanhempien reaktioiden tarkka seuraaminen

▪ Huoli omasta ja muiden turvallisuudesta

2020

copyrig

ht re

serv

ed@

S P

oiju

la L

UV

AT

ON

KO

PIO

INT

I KIE

LLE

TT

Y

62

z

Nuoruusikäiset

Traumaattiselle tapahtumalla altistuneet tuntevat olevansa hämillään tapahtuman

aiheuttamista tunnereaktioista.

▪ Pelon ja haavoittuvaisuuden tunteet ja huoli ”epänormaaliksi” tai erilaiseksi

leimautumisesta ikätovereiden silmissä voi saada nuoren vetäytymään perheeltä ja

ystäviltä.

▪ Nuoret kokevat usein häpeän ja syyllisyyden tunteita traumaattisesta tapahtumasta

ja voivat ilmaista kosto- ja rangaistusfantasioita.

▪ Traumaattinen tapahtuma voi nuorella edistää radikaalia muutosta siinä, miten he

ajattelevat maailmasta.

▪ Jotkut nuoret alkavat käyttäytyä itsetuhoisesti tai onnettomuusalttiisti.

2020

copyrig

ht re

serv

ed@

S P

oiju

la L

UV

AT

ON

KO

PIO

INT

I KIE

LLE

TT

Y

63

z

Muistot ja ajatukset häiritsevät keskittymistä

- Keskittymiskyky ja muisti heikkenevät

- Unihäiriöt

- Oppimiskyky heikkenee

- Poissaolot lisääntyvät

▪ Heikentynyt oppimiskyky + opettajan ymmärtämättömyys =

kouluvaikeudet

2020

copyrig

ht re

serv

ed@

S P

oiju

la L

UV

AT

ON

KO

PIO

INT

I KIE

LLE

TT

Y

64

Traumatisoitumisen kielteisiä seurauksia oppimiseen

z

Lapsen selviytyminen

65

2020

copyrig

ht re

serv

ed@

S P

oiju

la L

UV

AT

ON

KO

PIO

INT

I KIE

LLE

TT

Y

▪ Vanhempien ja muiden sosiaalisen verkoston aikuisten

tehtävä on suojella lasta ja kriisituen tehtävä on sen

mahdollistaminen

▪ Lapset muistuttavat aikuisia eniten tunteissaan ja

vähiten ajattelutavoissaan

z

66

2020

copyrig

ht re

serv

ed@

S P

oiju

la L

UV

AT

ON

KO

PIO

INT

I KIE

LLE

TT

Y

▪ jos tapahtuma on odottamaton

▪ jos aikuisten reaktiot ovat voimakkaita eikä niitä selitetä lapselle

▪ jos aikuiset menettävät toivon

▪ jos tapahtuma tulkitaan kielteisesti

▪ jos lapsi ei saa selvää käsitystä siitä, mitä tapahtui, vaan yrittää itse

luoda kuvan syistä ja seurauksista

▪ jos lapsella ei ole ketään kenen kanssa puhua tapahtuneesta

▪ jos monet asiat lapsen elämässä muuttuvat samanaikaisesti

▪ jos lapsi on aikaisemmin on ”kokenut kovia”

Lapsen selviytyminen on vaikeaa

z

Raundalen: Mitä kauheampi tapahtuma, sitä nopeammin lapsen kanssa on keskusteltava

Kts. Poijula: Lapsi ja kriisi

2020

copyrig

ht re

serv

ed@

S P

oiju

la L

UV

AT

ON

KO

PIO

INT

I KIE

LLE

TT

Y

67

z Aikuisen kanssa keskusteleminen

2020

copyrig

ht re

serv

ed@

S P

oiju

la L

UV

AT

ON

KO

PIO

INT

I KIE

LLE

TT

Y

68

▪ a) palauttaa kokemuksen muistamista ja ehkäisee unohtamista

▪ b) auttaa lasta arvioimaan ja tulkitsemaan kokemusta

▪ c) korjaa väärinkäsityksiä

▪ d) auttaa lasta hallitsemaan ja säätelemään omia tunteitaan

▪ e) tarjoaa tietoa selviytymisstrategioista ja helpottaa niiden käyttöönottoa

- Salmon & Bryant, 2002

2020

copyrig

ht re

serv

ed@

S P

oiju

la L

UV

AT

ON

KO

PIO

INT

I KIE

LLE

TT

Y

69

z

Kriisinhallintamallit ja

yhteisön toipuminen

70

2020

copyrig

ht re

serv

ed@

S P

oiju

la L

UV

AT

ON

KO

PIO

INT

I KIE

LLE

TT

Y

Suuronnettomuudet

Ja yhteisön toipuminen

! KRIISIJOHTAMINEN

▪ perustuu resurssien järjestämiseen

mahdollisimman automaattisesti ja tehokkaasti.

▪ Yhteistyön lisääntyminen katastrofin

seurauksena voi olla avaintekijä yhteisön

toipumisessa.

▪ Reich (2006): kolme ilmiötä katastrofeissa

tehtyjen interventioiden jälkeen ilmenevän

resilienssin kehittymisen seurauksena:

hallinnan tunne, yhtenäisyys ja yhteenkuuluvuus

zPsykososiaalisen toipumisen tukemisen vaiheet


1) valmisteluvaihe

2) hälytys vaihe eli pelastus- ja tointumisvaihe / sokissa olevien auttaminen

3) korjausvaihe / tiedotus- ja neuvontapalvelut, kriisi-interventiot, yhteisölliset rituaalit, rakenteiden turvaaminen

• - varhainen vaikutuksen jälkeinen vaihe

4) jälleenrakennusvaihe

z

Kriisityö, psykologinen debriefing ja tutkimusnäyttöön perustuvat suositukset

Vuodesta 2007 lähtien tutkimusnäyttöön perustuvat suositukset: mitään yhtä interventiota ei pidä käyttää rutiinistitraumatisoituneiden kriisi-interventiomenetelmänä

- psykologinen debriefing lisää traumaperäisen stressin oireita, sen käytölle ei ole perusteita, koska tutkimusnäyttö

haitallisuudesta on vahvistunut ajan kuluessa (Duodecim: Käypä hoito –suositus)

2020

copyrig

ht re

serv

ed@

S P

oiju

la L

UV

AT

ON

KO

PIO

INT

I KIE

LLE

TT

Y

72

z

Kriisi-interventiotyössä noudatettavat periaatteet

asiantuntijakonsensussuositus (Hobfoll ym., 2007)

Viisi empiiristä tukea saanutta (”evidence-informed”) ohjaavaa interventioperiaatettaInterventioiden tulee edistää

◼ 1) turvallisuuden tunnetta

◼ 2) rauhoittumista

◼ 3) tunnetta minän ja yhteisön pätevyydestä

◼ 4) yhteenkuuluvuutta

◼ 5) toivoa

Interventiot sisältävät monia eri menetelmiä

Heterogeenisuus: tarvitaan interventioiden joustavuutta ja sopeutuvuutta ainutlaatuisiin olosuhteisiin.2

020

copyrig

ht re

serv

ed@

S P

oiju

la L

UV

AT

ON

KO

PIO

INT

I KIE

LLE

TT

Y

73

z


TENTS EU JA ESTSS: suuronnettomuudet ja varhaiset psykososiaaliset

kriisi-interventiot suuronnettomuuksissa 0 – 3 kk

Vaiheet:

Psykologinen ensiapu:

• 0 – 4 viikkoa altistuksen jälkeen

• Varhaiset interventiot:

• 4 – 12 viikkoa altistuksesta

Hoito:

12 viikkoa altistuksesta

Jatkotoimenpiteet:

3 kk -

z

KRIISITOIMINTA ( 0 – 3kk)

2020


Traumaatti

nen

tapah-

tuma

Trauma- ja

resilienssi-

informoitu

organisaatio

Proaktiivinen

KRIISI-

TOIMINTA-

MALLI

- Henkilös-

töstä huolehti-

minen

Resilienssi ja

Itsehoito-

koulutus

työntekijöille

Psyko-

loginen

ensiapu

Psy

Triage

Kriisi-inter-

ventiot

JOHTAMINEN

KRIISIJOHTAMINEN

Altistuneiden arviointi ja

kriisihoito sekä

traumaperäisten häiriöiden

hoito

Arviointi ja kriisi-

toimintamallin

kehittäminen

Aika: valmius , tapahtuma , kriisi Häiriöt: ASD PTSD

rinnakkaishäiriöt

75

z

Preventiosta kriisi-interventioihin, arviointiin ja hoitoon

- 0 – 3 kuukautta

▪ Preventio

▪ Psykologinen ensiapu

▪ Varhaiset kriisi-interventiot

▪ Arviointi

▪ Hoito

2020

copyrig

ht re

serv

ed@

S P

oiju

la L

UV

AT

ON

KO

PIO

INT

I KIE

LLE

TT

Y

76

z

Preventio

Esim. lasten seksuaalisen hyväksikäytön preventio

▪ Asenteet

▪ Avoin puhuminen ja julkisuus

▪ Normaalia seksuaalista kehitystä koskeva tieto ja menetelmät seksuaalisuuden

käsittelyyn lasten kanssa (Väestöliitto)

▪ Turvataitokasvatus (sis. lasta suojaava mediakasvatus)

▪ Suojakeskustelu (Helstrand & Westerström); turvakeskustelu (Lajunen)

▪ Potentiaalisten hyväksikäyttäjien (lapset, nuoret) hoito

2020

copyrig

ht re

serv

ed@

S P

oiju

la L

UV

AT

ON

KO

PIO

INT

I KIE

LLE

TT

Y

77

z

Psykologinen ensiapu (PEA)WHO (2011): Psychological First Aid: Guide for field workersKts. Koulutuksen oheismateriaalit

78

2020

copyrig

ht re

serv

ed@

S P

oiju

la L

UV

AT

ON

KO

PIO

INT

I KIE

LLE

TT

Y

Humaani, tukea - antava toiminta kärsivää ihmistä kohtaan, joka voi tarvita tukea (Sphere, 2011; IASC,

2007)

Kts. Koulutuksen oheismateriaali

= Psykologinen ja sosiaalinen apu

• Parhaiten tukea antavat sanat ja teot

• Miten toimia turvallisesti vahinkoa aiheuttamatta itsen ja toisten kannalta

• Välittömästi trauman jälkeen tarkkaillaan altistuneiden tilaa ja tarjotaan räätälöityä tukea – käytännöllinen apu ja olemassa olevien selviytymistaitojen ja sosiaalisen tuen käytön kannustaminen

z

Psykologinen ensiapu ja muut ensiaputoimet

PEA on osa laajempaa kokonaisuutta

1Tieto ja tiedottaminen mitä palveluja ja tukia saatavilla ja miten saada käytännön apua

2Kun mahdollista

• Noudata kriisijohdon ohjeita

• Ota selville mitä kriisitoimintaa on organisoitu ja mitä resursseja ihmisille on saatavilla

• Älä häiritse etsintä- ja pelastustoimintaa tai lääkintäpelastushenkilöstöä

• Tunne roolisi ja roolisi rajat

3

2020


79

z

Psykologinen ensiapu sisältää

Tunkeutumattoman huolenpidon ja tuen tarjoamista

Tarpeiden ja huolien arviointi

Perustarpeiden tyydyttämisessä auttamista (ruoka ja vesi, tieto)

Ihmisten kuuntelemista, mutta ei painosteta heitä puhumaan

Lohdutetaan ihmisiä ja autetaan heitä tuntemaan olonsa rauhalliseksi

Autetaan ihmisiä saamaan yhteys tietoon, palveluihin ja sosiaaliseen tukeen

Suojellaan ihmisiä lisävahingolta

2020


80

z

WHO: Psykologinen ensiapu

▪ Luo kontakti

▪ Kuuntele

▪ Selvitä tarpeet

▪ Anna faktatietoa

▪ Lohduta

▪ Lapset yhdistetään heidän perheisiinsä

2020

copyrig

ht re

serv

ed@

S P

oiju

la L

UV

AT

ON

KO

PIO

INT

I KIE

LLE

TT

Y

81

z

ERITYISHUOMIOTA TARVITSEVAT

LAPSET ja nuoret: erityisesti huoltajistaan erossa olevat

Sairaat tai fyysisesti tai psyykkisesti vammaiset

Diskriminaation tai väkivallan vaarassa olevat

2020


82

zEMDR: psykologinen ensiapu ensiapuvaiheen auttajilleDr Jarero´s self care video for frontline helpers

83

2020

copyrig

ht re

serv

ed@

S P

oiju

la L

UV

AT

ON

KO

PIO

INT

I KIE

LLE

TT

Y

▪ https://www.youtube.com/w

atch?v=BGl5QOFHtbE&fea

ture=share&fbclid=IwAR0X

xHkNZaTx3A-

mimURTWtK5tAd5CtEK5D

oQ9tuz1LlLIXLCoajaavtNio

z Psykologinen triage uhreille ja auttajille

- kyselymolake

2020 COPYRIGHT RESERVED@ S POIJULA LUVATON KOPIOINTI KIELLETTY 84

Kehittäjä Merritt D. Schreiber

Psy START trademark 2016

Kun arvioitavia on paljon; johtaminen ja avuntarvitsijoiden paikantaminen

Resurssien oikea käyttö

Avunsaajat

• Tunnistetaan mahdolliset riskitekijät

• Kiireellisyys ja avun intensiivisyys

• Ammattiauttajat, vapaaehtoiset ja myös itse uhrit voivat täyttää kyselyn (Schreiber & Allen 2013)

• Kts. koulutuksen oheismateriaali

zPsykologinen triage

- avun tarpeen kiireellisyyden

arviointi

2020


3 – 40 vrk tapahtuman jälkeen kriittinen aikaikkuna interventioille

Ajoissa tehty interventio voi vähentää sekundaarista mielenterveydellistä kuormittumista

z

86

2020

copyrig

ht re

serv

ed@

S P

oiju

la L

UV

AT

ON

KO

PIO

INT

I KIE

LLE

TT

Y

Psykologinen triage

Triagekaavakkeella kerätään tietoa suuronnettomuuden kokeneiden kokemuksista avun tarpeen kiireellisyyden arvioimiseksi

Riskitekijöitä: psyykkiset paniikkioireet, suora hengenvaara, altistus, ansassa oleminen, vainajien näkeminen, läheisen menetys, kodin menetys

Tavoitteena on kiireellisimmin avun tarpeessa olevien tunnistaminen ja hoitoon toimittaminen kiireellisyysjärjestyksessä

z

PSYKOLOGINEN ENSIAPUja KOULU

www.nctsn.org

2020

copyrig

ht re

serv

ed@

S P

oiju

la L

UV

AT

ON

KO

PIO

INT

I KIE

LLE

TT

Y

87

z

Psykologisen ensiavun ydintoimet

▪ 1. Kontakti ja Sitoutuminen

▪ Tavoite: Luoda kontakteja tai vastata oppilaiden ja henkilökunnan kontakteihin

tunkeilemattomalla, myötätuntoisella ja avuliaalla tavalla.

▪ 2. Turvallisuus ja Lohtu

▪ Tavoite: Parantaa välitöntä ja jatkuvaa turvallisuutta ja tarjota fyysistä ja

emotionaalista lohtua.

▪ 3. Vakauttaminen (jos tarpeen)

▪ Tavoite: Rauhoittaa ja sopeuttaa tunteiden vallassa tai pois tolaltaan olevat oppilaat

ja henkilökunnan jäsenet.

▪ 4. Tiedonkeruu: Nykyiset tarpeet ja Huolenaiheet

▪ Tavoite: Tunnistaa välittömät tarpeet ja huolenaiheet, kerätä lisätietoa ja räätälöidä

koulun psykologisen ensiavun interventiot kohtaamaan nämä tarpeet.

2020

copyrig

ht re

serv

ed@

S P

oiju

la L

UV

AT

ON

KO

PIO

INT

I KIE

LLE

TT

Y

88

z▪ 5. Käytännön tuki

▪ Tavoite: Tarjota käytännön apua oppilaille ja henkilökunnalle välittömien

tarpeiden ja huolten osoittamisessa.

▪ 6. Yhteydet sosiaaliseen tukiverkostoon

▪ Tavoite: Auttaa muodostamaan lyhyitä tai jatkuvia kontakteja tärkeimpiin

tukihenkilöihin tai muihin tukimuotoihin, sisältäen perheet, ystävät,

opettajat ja muut koulun tai yhteisön resurssit.

▪ 7. Tietoa selviytymisestä

▪ Tavoite: Tarjota tietoa stressireaktioista ja selviytymisestä ahdistuksen

vähentämiseksi ja mukautuvan toiminnallisuuden edistämiseksi.

▪ 8. Yhteydet yhteistyöpalveluihin

▪ Tavoite: Linkittää oppilaat ja henkilökunta saatavilla oleviin palveluihin tällä

hetkellä tai tulevaisuudessa.

2020

copyrig

ht re

serv

ed@

S P

oiju

la L

UV

AT

ON

KO

PIO

INT

I KIE

LLE

TT

Y

89

z

Koulun psykologisen ensiavun toteuttaminen

ryhmissä▪ Psykologista ensiapua voidaan toteuttaa erilaisissa ryhmissä, kuten

luokissa, oppilaiden pienryhmissä tai henkilökunnan kanssa.

Ryhmissä

▪ Räätälöi keskustelu ryhmän jaettujen tarpeiden ja huolenaiheiden

mukaisesti.

▪ Fokusoi keskustelu ongelmanratkaisuun ja välittömien ongelmien

selviytymisstrategioiden käyttöönottoon.

▪ Salli vain yhden henkilön puhua kerrallaan.

▪ Vastaa kysymyksiin rehellisesti, mutta rajoita tieto siihen mitä oppilaat

tai henkilökunta voivat käsitellä tai sietää.

2020

copyrig

ht re

serv

ed@

S P

oiju

la L

UV

AT

ON

KO

PIO

INT

I KIE

LLE

TT

Y

90

z

▪ Älä anna keskustelun huolenaiheista liukua valituksiin.

▪ Uudelleenohjaa keskustelua jos se muuttuu kuvauksiksi

tapahtuneen järkyttävistä tai häiritsevistä yksityiskohdista.

▪ Jos vastaus voi olla järkyttävä, kerro yksilölle, että tällä kertaa

tieto ei ole avuksi kaikille, mutta voit keskustella siitä kahden

myöhemmin.

2020

copyrig

ht re

serv

ed@

S P

oiju

la L

UV

AT

ON

KO

PIO

INT

I KIE

LLE

TT

Y

91

z

2020

copyrig

ht re

serv

ed@

S P

oiju

la L

UV

AT

ON

KO

PIO

INT

I KIE

LLE

TT

Y

92

▪ Jos aistit, että yksilöt tulevat jännittyneiksi tai ahdistuneiksi,

keskeytä ja ohjaa ryhmä rentoutumisharjoitukseen (esim. pyydä

kaikkia olemaan hiljaa ja hengittämään rauhallisesti sisään ja

hyvin hitaasti ulos; sitten uudelleenfokusoi keskustelu).

▪ Jos yksilö tarvitsee lisätukea, tarjoudu tapaamaan hänet

ryhmäkeskustelun jälkeen.

▪ Pidä fokus tukevan ympäristön luomisessa toisille, yleisen

päämäärän ollessa koulun palaaminen terveelliseksi

oppimisympäristöksi.

z

Aikuiset, nuoret tai kouluikäiset lapset, jotka tarvitsevat vakauttamista

voivat olla:

▪ Poissa tolaltaan: Toimivat päämäärättömällä, epäjärjestelmällisellä tavalla

▪ Irtaantuneita: tunnottomia; hätkähdyttävän vaikuttumattomia

tapahtuneesta

▪ Hämmentyneitä: eivät kykene ymmärtämään mitä ympärillä tapahtuu; ”ei

saa tolkkua”

▪ Panikoivia: äärimmäisen hermostuneita; kykenemättömiä rauhoittumaan;

silmät suuret ja seilailevat

▪ Hysteerisiä: kontrolloimatonta nyyhkytystä; hyperventilointia; keinumista

▪ Kohtuuttoman ajatuksissaan; kykenemättömiä ajattelemaan mitään muuta

2020

copyrig

ht re

serv

ed@

S P

oiju

la L

UV

AT

ON

KO

PIO

INT

I KIE

LLE

TT

Y

93

z

Vakauttamista…

2020

copyrig

ht re

serv

ed@

S P

oiju

la L

UV

AT

ON

KO

PIO

INT

I KIE

LLE

TT

Y

94

▪ Kieltämisen tilassa: kieltäytyvät hyväksymästä mitä on

tapahtunut

▪ Fyysisessä shokissa: kykenemättömiä liikkumaan; jähmettyneitä

▪ Lasittunut tai tyhjä katse: kyvytön löytämään suuntaa

▪ Vastaamattomuus verbaalisiin kysymyksiin tai käskyihin

▪ Osoittaa kiihkeää etsimiskäytöstä

▪ Tunne huolen aiheuttamasta toimintakyvyttömyydestä

▪ Ottaa osaa riskialttiisiin toimiin

z

Pienet lapset jotka tarvitsevat vakauttamista

▪ Tuijottaa tyhjyyteen

▪ Eivät vastaa

▪ Osoittavat käytösmalleja, joista ovat kasvaneet jo ohi (esim.

peukalon imeminen, pissaaminen muualle kuin vessaan)

▪ Huutaa/Kiljuu

▪ Hyperventiloi

▪ Liikkuu levottomalla, kiihtyneellä tavalla (paiskoa tavaroita,

työntää pois edestä)

▪ Piiloutuu (nurkkaan tai pöydän alle)

▪ Tiukkaan takertuminen

2020

copyrig

ht re

serv

ed@

S P

oiju

la L

UV

AT

ON

KO

PIO

INT

I KIE

LLE

TT

Y

95

z

VAKAUTTAMINEN: Käytä AISTIMUKSIA MAADOITTAMAAN NYKYISEEN ympäristöön

2020

copyrig

ht re

serv

ed@

S P

oiju

la L

UV

AT

ON

KO

PIO

INT

I KIE

LLE

TT

Y

96

▪ Nimeä mitä näet, tunnet, kuulet, haistat jne.

▪ Hiero käsiäsi toisiinsa

▪ Kosketa, tunne tuoli allasi

▪ Kipristä varpaitasi

▪ Lempivärisi: etsi huoneesta kolme asiaa, jotka ovat ”sinisiä”

▪ Nimeä päivä, kuukausi, vuosi, vuodenaika

▪ Laske takaperin 100:sta 0:aan

▪ Käytä esinettä maadoittamisvälineenä

z

▪ Lapsen toiminnan havainnointi tärkein

arviointikeino

2020

copyrig

ht re

serv

ed@

S P

oiju

la L

UV

AT

ON

KO

PIO

INT

I KIE

LLE

TT

Y

97

Traumaperäisen stressihäiriön oireet ja muut häiriöt

z

Kerää tietoa suoraan näillä kysymyksillä:

▪ 1. Miten voit nyt? Mitkä ovat välittömät tarpeesi ja

huolenaiheesi?

2020

copyrig

ht re

serv

ed@

S P

oiju

la L

UV

AT

ON

KO

PIO

INT

I KIE

LLE

TT

Y

98

z

2. Mitä sinulle tapahtui tapahtuman aikana? Kuinka se vaikutti

sinuun?

2020

copyrig

ht re

serv

ed@

S P

oiju

la L

UV

AT

ON

KO

PIO

INT

I KIE

LLE

TT

Y

99

z

3. Miten tapahtuma on vaikuttanut sinuun, perheeseesi ja ystäviisi?

2020

copyrig

ht re

serv

ed@

S P

oiju

la L

UV

AT

ON

KO

PIO

INT

I KIE

LLE

TT

Y

100

z

4. Kun katsot eteenpäin, onko sinulla mitään huolenaiheita? Onko

tulevaisuudessa jotain mikä häiritsee sinua?

2020

copyrig

ht re

serv

ed@

S P

oiju

la L

UV

AT

ON

KO

PIO

INT

I KIE

LLE

TT

Y

101

z

2020

copyrig

ht re

serv

ed@

S P

oiju

la L

UV

AT

ON

KO

PIO

INT

I KIE

LLE

TT

Y

102

▪ 5. Onko mitään muuta mitä haluaisit kertoa?

z

103

Yksittäisten traumatisoituneiden oppilaiden auttaminen koulussa: tiedottaminen

2020

copyrig

ht re

serv

ed@

S P

oiju

la L

UV

AT

ON

KO

PIO

INT

I KIE

LLE

TT

Y

▪ On tärkeää tiedottaa kouluyhteisöä siitä, mitä on tapahtunut täsmällisesti ja asianmukaisesti, jotta oppilaille voidaan tarjota tehokasta sosiaalista tukea, sekä muokata heidän opiskeluaktiviteettejaan.

▪ Opettajien tulee tehdä aloite sen oppilaan (tai oppilaiden) tunnistamisessa, joka on kokenut trauman ja joka voi tarvita lisätukea tai vaatii järjestelyjä.

▪ Oppilaan ja hänen perheensä tulee olla samaa mieltä opettajan kanssa.

▪ Kun lapselle sattuu jotain, opettaja voi käydä keskustelua oppilaan ja hänen perheensä kanssa siitä, miten muille lapsille asiasta kerrotaan. Asian voi hoitaa joko opettaja yksin tai opettaja ja lapsi yhdessä.

▪ Nuoremmat lapset saattavat haluta mieluummin vanhemman tai opettajan kertovan ikätovereille tapahtuneesta. Tällainen tiedotustapa antaa muille oppilaille mahdollisuuden kysymysten esittämiseen sekä omien tunteiden ilmaisuun aikuisten läsnä ollessa.

▪ Tällä tavoin koulut voivat estää väärinkäsityksiä ja huhujen levittämistä sekä luokkatovereita kyselemästä liian intiimejä ja intensiivisiä kysymyksiä.

▪ Idsoe, Dyregrov & Dyregrov(2017). School Based Interventions

z

104

Teaching Recovery Techniques- ryhmäinterventio

2020

copyrig

ht re

serv

ed@

S P

oiju

la L

UV

AT

ON

KO

PIO

INT

I KIE

LLE

TT

Y

▪ Children and War Foundation (http://childrenandwar.org) kehittämää toimintatapaa voidaan käyttää

kouluissa sellaisissa tilanteissa, jotka ovat koskettaneet montaa lasta/nuorta

▪ ITLA; Kasvun tuki - suositus

▪ Varhainen interventio, jossa opetetaan lapsille, kuinka stressiä käsitellään, jotta vältyttäisiin

myöhempien ongelmien kehittymiseltä.

▪ Tavoitteena on opettaa lapsille askel askeleelta taitoja ja tekniikoita, jotka auttavat selviytymään

traumaattisten tapahtumien jälkeen ilmenevistä oireista.

▪ Vaikka masennusta ja muita ongelmia, kuten päänsärkyjä ja vatsakipuja voi esiintyä, keskittyy

interventio traumaperäisiin stressioireisiin. Tämä johtuu siitä, että ne ovat yleisimpiä, ahdistavimpia ja

eniten kehitystä häiritseviä ongelmia (esim. Thienkrua ym. 2006).

http://childrenandwar.org/

z

105

TRT-interventio

2020

copyrig

ht re

serv

ed@

S P

oiju

la L

UV

AT

ON

KO

PIO

INT

I KIE

LLE

TT

Y

▪ Interventio aloittaa ensimmäisen kuukauden aikana onnettomuuden tai

trauman jälkeen

▪ Aloitus voi toteutua myös kuukausia tapahtuman jälkeen

▪ Vakavasti rasittuneet lapset tarvitsevat lisää apua vielä jatkossa

tapaamisten jälkeenkin

▪ Arviointimenetelmiä näiden lasten tunnistamiseen on myös tarjolla

z

106

2020

copyrig

ht re

serv

ed@

S P

oiju

la L

UV

AT

ON

KO

PIO

INT

I KIE

LLE

TT

Y

TRT-tekniikat, joita voidaan käyttää kouluissa sellaisten tapahtumien jälkeen, jotka ovat koskettaneet useita lapsia

Osa 1: Tunkeutuvuus

Ensimmäinen tapaaminen

▪ Tutustaan toisiin, esitellään ryhmän jäsenet, normalisointi ja koulutus, perustetaan turvapaikka

▪

Toinen tapaaminen

▪ Mielikuvatekniikat; kuulo- ja haju-, sekä kinesteettiset tekniikat; kaksoishuomiotehtävät; unityö, harhautus, häiritsevät ajatukset ja huolet, ryhmän päättäminen, kotitehtävät

z

107

2020

copyrig

ht re

serv

ed@

S P

oiju

la L

UV

AT

ON

KO

PIO

INT

I KIE

LLE

TT

Y

Osa 2: Ylivireisyys

Kolmas tapaaminen

▪ Tapaamisen aloittaminen, kotitehtävien tarkastus, aiheen

esitteleminen, lihasten rentoutus, hengityskontrolli,

opastetut mielikuvat, selviytymistä tukevat itseä koskevat väittämät,

pelkolämpömittarin käyttö, rentoutumisen lyhyt muoto sekä

taitoja ryhmässä opeteltaviksi, uniterveysoppi, aktiviteettien

aikataulutus, kotitehtävät, tapaamisen päättäminen

z

108

Osa 3: Välttely

2020

copyrig

ht re

serv

ed@

S P

oiju

la L

UV

AT

ON

KO

PIO

INT

I KIE

LLE

TT

Y

Neljäs tapaaminen

▪ Tapaamisen aloittaminen, kotitehtävien tarkastus, välttelyn ja altistuksen

esittely, yhteinen keskustelu traumamuistuttajista, yksilölliset listat

muistuttajista, asteittainen altistus, henkilökohtaisen

pelkohierarkian rakentaminen, tosielämän altistuksen suunnitteleminen,

hyödyllinen ja ei-hyödyllinen välttely

Viides tapaaminen

▪ Traumaattisille muistoille altistuminen: piirtäminen, kirjoittaminen ja

puhuminen, tulevaisuuteen katsominen, kotitehtävät,

tapaamisen päättäminen

z

Hoitotieteentutkimussäätiö

https://www.hotus.fi/akillisesti-

kuolleen-henkilon-laheisten-

tukeminen-hoitosuositus/


2020

copyrig

ht re

serv

ed@

S P

oiju

la L

UV

AT

ON

KO

PIO

INT

I KIE

LLE

TT

Y

110

zLäheisten kohtaaminen

2020


Puhu ystävällisesti, selkeästi ja rauhallisesti (ääni)

Rauhallisuus ja voimakkaiden tunteiden vastaanottamiseen varautuminen

Huolehdi läheisten perustrapeista

Kohtaa yksilöllisesti, aidosti, myötätuntoisesti ja kunnioittavasti huomioiden tarpeet ja kulttuuri

z

z

Rituaalit

112

2020

copyrig

ht re

serv

ed@

S P

oiju

la L

UV

AT

ON

KO

PIO

INT

I KIE

LLE

TT

Y

z

Psykoedukaatio▪ Trauma

▪ Suru

▪ Kriisi

▪ Selviytyminen

▪ Itseapumenetelmät

- Itsemurhat ja postventio

- Henkirikos perheessä – mielenterveyspalvelut lapsille ja nuorille

- Rikosten uhrien auttaminen (Rikosuhripäivystys, Kriisikeskus, Raiskauskriisikeskus,

Ensi- ja turvakoti, Mielenterveysseura, vertaistukijärjestöt…)

2020

copyrig

ht re

serv

ed@

S P

oiju

la L

UV

AT

ON

KO

PIO

INT

I KIE

LLE

TT

Y

113

z

Neuvontataidot-lapsi, trauma ja suru

114

2020

copyrig

ht re

serv

ed@

S P

oiju

la L

UV

AT

ON

KO

PIO

INT

I KIE

LLE

TT

Y

▪ TUNNE- JA VUOROVAIKUTUSTAIDOT

▪ 1. Kyky havaita

▪ 2. Kyky ymmärtää

▪ 3. Kyky reagoida : havaittuamme ja ymmärrettyämme tunteet, niihin vastataan vilpittömästi, lämpimästi, hyväksyvästi ja tuomitsematta

▪ 4. Kyky ilmaista: voimme auttaa toisia ilmaisemaan tunteitaan, jos haluamme jakaa omamme: malli

▪MENETELMIÄ:

▪ Hyväksyvän ilmapiirin luominen

▪ Kuuntelemis- ja kommunikointitaidot

▪ Mallittaminen

▪ Ymmärtäminen

▪ Auttaminen trauman ja surun ilmaisemisessa

z115

Interventiot traumassa ja surussa

▪ Traumalle altistuminen – erityishuomio ja

traumakeskeisiä hoitavia käytäntöjä

▪ Traumaan puuttuminen ennen suruinterventioita

▪ Suruneuvonta: normaalin surun prosessin

helpottaminen tuen avulla kärsimyksen lievittämiseksi

ja myönteisen sopeutumisen edistämiseksi järkevässä

ajassa

z

Vertaistuki- Mikä sururyhmä on?

Tapaamispaikka, jossa omaiset voivat

▪ tavata toisia ”samassa tilanteessa olevia”,

▪ puhua kokemastaan ja

▪ siitä, mitä ovat menettäneet,

▪ jakaa kokemuksiaan, neuvoja ja tietoa miten selviytyä tilanteesta ja

▪ ventiloida reaktioitaan ja ongelmiaan jonkun kanssa, joka ”todella ymmärtää” (1)

▪ ”Turvapaikka”, jossa kielteiset ajatukset hyväksytään ja saavat tilaa ja reaktiot

normalisoidaan (2)

2020

copyrig

ht re

serv

ed@

S P

oiju

la L

UV

AT

ON

KO

PIO

INT

I KIE

LLE

TT

Y

116

z

Itsemurhan postventio (Jordan 2017)

▪ Altistuminen itsemurhalle lisää uusien itsemurhien ja myös

muiden kielteisten mielenterveysvaikutusten riskiä

▪ Itsemurhien ehkäisyohjelmien tule sisältää postventiopalvelut

itsemurhan riskissä oleville

▪ Itsemurhan tehneen läheiset

▪ Koulutoverit

▪ Työtoverit

▪ Kouluyhteisö

2020

copyrig

ht re

serv

ed@

S P

oiju

la L

UV

AT

ON

KO

PIO

INT

I KIE

LLE

TT

Y

117

z

Vanhemman henkirikoskuolema ja lapsi (toinen vanhempi henkirikoksen tekijänä)- Alisic, Groot, Snetselaar, Troeken, Hehenkamp & vande Putte 2017

118

2020

copyrig

ht re

serv

ed@

S P

oiju

la L

UV

AT

ON

KO

PIO

INT

I KIE

LLE

TT

Y

▪ Kun vanhempi surmaa toisen vanhemman, lapsi menettää molemmat

vanhempansa, kotinsa, päivähoitopaikkansa, koulunsa ja ystävänsä

▪ Murhaajan ja uhrin lapsi

▪ Henkirikoksen näkeminen ja suora altistus rikospaikalle

▪ Ainutlaatuinen trauman, menetyksen ja kärsimyksen yhdistelmän kohtaaminen

▪ Järjestettävä mielenterveyspalvelut, pelkkä kriisiauttaminen ei riitä

z

Suosituksia119

2020

copyrig

ht re

serv

ed@

S P

oiju

la L

UV

AT

ON

KO

PIO

INT

I KIE

LLE

TT

Y

▪ 1. Lapset toivovat olevansa (että heitä pidetään) normaaleja

▪ 2. Toive rakentaa tai ylläpitää suhdetta tekijävanhempaan pääsääntöisesti puuttui

lasten kertomuksista: koskaan lasta ei pidä pakottaa tapaamisiin, jos lapsi ei halua

tavata tai estää tapaamista, jos hän haluaa tavata ja tapaaminen on mahdollinen

▪ 3. Turvallisuus ja huoli siitä: tekijä ja perheenjäsenten välinen konflikti – miten varmistaa

että lapsi kokee turvallisuutta jos haluaa olla kontaktissa tekijän kanssa ja perheiden

välinen sovittelu standardisti

▪ 4. Vakaus ja jatkuvuus tukevia tekijöitä

▪ Tärkeää että lapsella on yksi vakaa, luotettu henkilö jonka puoleen kääntyä

huolissaan ja kysymyksissään: ammattihenkilöt voivat selvittää kuka tämä henkilö

voisi olla. Esim. huoltaja, .opettaja, terapeutti, perheenjäsen jos henkirikos ei vaikuta

heihin itseensä; joku, joka on saatavilla monia vuosia lapselle tarjottuna näissä

erityistapauksissa voi olla hyödyllinen

z

Opetuksellinen ensiapu ja UTØYA

Miten kommunikoida oppilaiden kanssa

- Schultz & Raundalen

120

Peruskoulun ala-

aste, yläaste sekä

ammatilliset

oppilaitokset ja

lukiot:

6 – 19-vuotiaat

2020

copyrig

ht re

serv

ed@

S P

oiju

la L

UV

AT

ON

KO

PIO

INT

I KIE

LLE

TT

Y

z

UTØYA- Kansakuntaa

koskettava KRIISI

▪ Ei valmista reseptiä miten koulujen tulee käsitellä

tapahtunutta

▪ Ei myöskään voi suositella, että jokainen rehtori ja

opettaja itse valitsisi asian käsittelyn tavan

▪ Koska aikaa on jo kulunut, jokainen oppilas on ehtinyt

luoda omista lähteistään oman ymmärryksensä,

asenteensa ja alustavan prosessointimuodon

▪ Kysymys ei ole ensi kertaa asian kohtaamisesta,

vaan ” the end of the beginning”

▪ Tässä koulun opetuksellisella ensiavulla on paikkansa


2020

121

z

Yleinen tavoite: Luoda

katsaus ja ymmärrys

Koherenssin luominen 2 tasolla:

▪ Faktatieto (+ tieto auttamisesta)

▪ Ajatukset ja tunteet

Opettajan esittämä materiaali:

▪ 1) Älykästä: tarpeeksi yksityiskohtaista, jotta oppilaat voivat

integroida sen omiin kognitiivisiin viitekehyksiinsä

▪ 2) Hallittavaa: omaksuttavissa olevaa; omien ajatusten ja

tunteiden ilmaisemista

▪ 3) Merkityksellistä: oppilaita koskevaa ja ymmärryksen siitä, miksi

aikuiset haluavat puhua järkyttävästä heidän kanssaan


2020

122

2020

copyrig

ht re

serv

ed@

S P

oiju

la L

UV

AT

ON

KO

PIO

INT

I KIE

LLE

TT

Y

123

KOULUYHTEISÖN JÄSENTEN TOIPUMISENTUKEMINEN

TYÖHYVINVOINTI:VOIMAKKAALLE TRAUMAATTISELLE STRESSILLEALTISTUVAN HENKILÖSTÖNTOIPUMISESTA JA TERVEYDESTÄ HUOLEHTIMINEN- LAKISÄÄTEINENVELVOLLISUUSKRIISITOIMINTAMALLISSA HENKILÖSTÖSTÄHUOLEHTIMISEN KIRJALLINEN KUVAUS/OHJESYSTEMAATTISET HENKISEN ENSIAVUN KÄYTÄNNÖT

- ESIMIES, TYÖSUOJELU JA TYÖTERVYSHUOLTO

OPETUSALAN TURVALLISUUS

2020COPYRIGHT RESERVED@ S POIJULA LUVATON KOPIOINTI KIELLETTY 125



COPYRIGHT RESERVED@ S POIJULA LUVATON KOPIOINTI KIELLETTY 2020 128

Helsingin kaupunki

Koulujen Hetipurku-

malli (Teperi)


Documents

Trauma- ja resilienssitietoinen organisaatio ja kriisitoiminta