Upload
jorma-enkenberg
View
369
Download
3
Tags:
Embed Size (px)
Citation preview
Lapsilähtöinen oppiminen
Jorma EnkenbergProfessori (emeritus)
1Joensuu 25.9.2011
Opettamisen/kasvattamisen ulottuvuuden ääripäät
Working on children
Your experiences, your concerns, your hopes, your fears, your desires, your interests count nothing. What counts is what we are interested in, what we care about, and what we have decided you to learn.(Holt)
vs.
Working with children
Education demands you write the script of your own life with the help of people who love and care about you. (Gatto) 2Joensuu 25.9.2011
Miten tullaan tietämään?Miten opitaan?
Tietämään tulemisen alkuperä on sosiaalisessa ja se on luonteeltaan kulttuurista (lopulta kulttuurin ajattelu- ja toimintamallien omaksumista)
Tietämään tuleminen on seurausta sekä ulkoisesta (kehollisesta; havaittavasta) että sisäisestä (mielensisäisestä;piilossa olevasta; ajattelusta) toiminnasta, vuorovaikutuksesta, merkitysneuvottelusta, ohjaavien/medioivien välineiden käytöstä, itseoppimisesta sekä yhteisöön liittymisestä.
Tietäminen itsessään merkitsee kykyä oppia (vrt. Habermas)
3Joensuu 25.9.2011
Oppimissysteemejä
Koti, leikkiryhmä, päiväkoti, alakoulu, yläkoulu, lukio/ao,
yliopisto/amk, koti, vapaa leikki kotipihalla, harrastusryhmä,
kirjasto, museo, urheiluseura, tanssi, lukupiiri jne.
4Joensuu 25.9.2011
Koti - luonnollinen oppimissysteemi
Lapsi on luonnostaan tutkija ja kokeilija ja pyrkii rakentamaan merkityksiä maailmasta kokoamalla siitä tietoa.
Suurin osa tässä oppimisesta ei ole seurausta opettamisesta vaan jatkuvasta ja hengittämisen kaltaisesta toiminnasta.
Aivomme on ohjelmoitu oppimaan.
Aivomme oppivat virheistä ja muodostavat itse itsensä korjaavan systeemin.
(Meighen,2003) 5Joensuu 25.9.2011
Oppimissysteemien luokittelu
Autoritäärinen (yksi ihminen tai joukko ihmisiä (pl. oppijat) tekee päätöksen mitä oppia, miten oppia ja miten oppimista arvioidaan ja mikä on oppimisen ympäristö)
Autonominen (päätöksen em. asioista tekee yksi ainoa ihminen, oppija itse)
Demokraattinen (oppijoiden(ml. opettajat/asiantuntijat) muodostamalla ryhmällä on valta tehdä useimmat päätöksistä, koska valta on jaettu)
Interaktiivinen (edellämainittuja menettelyjä käytetään vaihtelevassa järjestyksessä ja eri painotuksilla) 6Joensuu 25.9.2011
Oppiminen toimintateoreettisena systeeminä
Tavoite/pyrkimys
Kohde
Tulos
Välineet
Toimija(t )
KONTEKSTI
7Joensuu 25.9.2011
Jaetussa/lapsilähtöisessä oppimisessa(child originated, negotiated learning)toiminta on lähtöisin oppijoista mutta opettajan rajaamaa sekä viitoittamaa.
Se on luonteeltaan konstruktiivista, jatkuvaa ja vastavuoroista opettajien, lasten ja vanhempien muodostamassa yhteisössä.
Se tukee optimaalisesti oppijoiden, oppimiskohteen, sitä kuvaavien representaatioiden sekä oppijoiden sen hetkisen tiedon välisiä merkitysneuvotteluja.
Lapsilähtöinen oppiminen oppimissysteeminä
Lapsi-/oppilaslähtöisessä oppimisessapäätöksenteko on neuvoteltua ja jaettua
8Joensuu 25.9.2011
Mitä tavoitteita oppimiselle/kasvatukselle tulisi
asettaa alati muuttuvassa maailmassa?
Mitä lapsen tulisi tietää ja kyetä tekemään?
9Joensuu 25.9.2011
21. vuosisadan taidot?
ATC21S (rahoittajina Microsoft, Intel ja Cisco)started with a group of more than 250 researchers across 60 institutions worldwide who categorized 21st-century skills internationally into four broad categories:
Ways of thinking. Creativity, critical thinking, problem-solving, decision-making and learning
Ways of working. Communication and collaborationTools for working. Information and communications technology (ICT) and information literacySkills for living in the world. Citizenship, life and career, and personal and social responsibility
Learning to collaborate with others and connect through technology are essential skills in a knowledge-based economy.
10Joensuu 25.9.2011
Lapsilähtöinen oppimissysteemi käytännössä
Design-suuntautunut pedagogiikka
Osallistava oppiminen (tulkinta oppimisesta)
Itseoppiminen Liittyminen yhteisöön
Situationaalinen oppimisen konteksti
Personoitu oppimisympäristö
Sosiaalinen media
Teknologia (medioiva teknologia)
Yhteiskehittely (opetusmalli)
Lapsi/oppilas suunnittelijana
Lapsi/oppilas tutkijana 11Joensuu 25.9.2011
Opetuksen suunnittelun seitsemän periaatetta:
Kokonainen ilmiö
Ilmiötä kommunikoivat objektit/artefaktit
Sitouttavat kysymykset (driven questions)
Oppijoiden ideat/tulkinnat ilmiöstä ja objekteista
Suunnittelemalla oppiminen (LBCD; learning by collaborative designing)
Lasten omat teknologiat ja työvälineet
Vapaus valita näkökulma ja suunnittelun kohde
12Joensuu 25.9.2011
Oppimisprosessi ankkuroidaan lasten/oppilaiden ideoiden, ajattelun, käsitysten ja tulkintojen varaan tutkimuksen kohteena olevasta ilmiöstä(epistemologinen prinsiippi)
Työskentely tapahtuu käsitteellisillä objekteilla ja artefakteilla, jotka edustavat ko. ilmiötä tukeutumalla samalla fysikaalisiin ja kognitiivisiin työvälineisiin (ontologinen prinsiippi)
Tietämään tulemista ja osaamista edistetään yhdessä tapahtuvan suunnittelun (design; opitaan suunnittelemalla) avulla (oppimisperiaate)
Lasten/oppilaiden omia teknologioita käytetään havaintojen teossa ja kommunikoinnissa (teknologinen prinsiippi)
Opettaja tarjoaa oppimisresursseja, ohjaa ja tukee toimintaa (opettajan toimijuuden prinsiippi)
Ohjaavat kysymykset (driven questions) ja kokonaiset oppimistehtävät sitouttavat oppimiseen (opettamisen prinsiippi).
13Joensuu 25.9.2011
Opetusmallin rakenne
2. Koukuttavan, ilmiöön liittyvän
ongelman muotoilu
3. Todellisten ilmiötä kommunikoivien
tutkimuskohteiden kiinnittäminen
4. Aineiston koonti kohteista (teksti,
video, kuva, haastattelu jne.)
5. Aineiston järjestäminen,
analysointi sekä ratkaisun kuvaaminen
1. Ilmiöstä keskustelu, siihen
liittyviin representaatioihin
tutustuminen
14Joensuu 25.9.2011
Esimerkki toteutuneesta oppimissysteemistä
http://www.youtube.com/watch?v=gVKeTflC5Qg
15Joensuu 25.9.2011
Empiirisesti kiinnostavia kysymyksiä
Lapsilähtöinen oppiminen/design-suuntautunut pedagogiikka ja käsitteellisen ja teoreettisen ajattelun kehittyminen?
Pedagogiikka ja oppimiseen sitoutuminen?
Tietämisen ja toiminnan verkostoituminen kollaboratiivisissa pienryhmissä?
Pedagogiikan hyväksyttävyys erilaisissa kasvatus- ja opetuskulttuureissa?
Joensuu 25.9.2011 16
Joensuu 25.9.2011 17
Joensuu 25.9.2011 18
Joensuu 25.9.2011 19
Vain joustava, humaani, personoitu ja demokraattinen oppimissysteemi kasvattaa ihmisiä, jotka eivät vahingoita toisia, ympäristöä tai itseään ja jotka yrittävät rakentaa kulttuuriamme kestävien arvojen, yhteistoiminnan ja reiluuden varaan.
20Joensuu 25.9.2011
21Joensuu 25.9.2011
Aiheesta lisää:
Enkenberg, J. (2010). A framework for the future teaching and learning environments. Paper presented in Julis 2010 meeting, University of Eastern Finland, Joensuu.
Liljeström, A. & Enkenberg, J. (submitted for publication). Learning and teaching by collaborative designing in formal and informal science learning environment.
Liljeström, A., Vartiainen, H.& Enkenberg, J. (in preparation) Social networking of action and knowing in design-oriented learning.
Meighan, R. (2003). Learning Systems: the good, the bad and the ugly.... In Learning Cooperative Quarterly. Vol.1, No.2. 9-11.
Vartiainen, H. & Enkenberg, J. (2011). Enlargement of Educational Innovation: An Instructional Model of the Case Forest Pedagogy. Proceedings of the 4th International Network-Based Education 2011 Conference The Social Media in the Middle of Nowhere. University of Lapland Publications in Education 25.
Vartiainen, H. , Enkenberg, J. & Liljeström, A. (2009). Oppimisen kokeminen ja sitoutuminen oppimisaihioiden ja tutkimusprosessin suunnittelua painottavissa oppimisprojekteissa. Interaktiivinen tekniikka koulutuksessa 2009 -konferenssin tutkijatapaamisen artikkelit. Tampere University Press, Interaktiivisen median tutkimuksia - Research of Interactive Media 2.
Kiitos!
22Joensuu 25.9.2011