Embed Size (px)
Citation preview
Tutkimuksellinen oppiminen CAIMeR-‐teorian valossa
Käytännönope;ajakoulutus 13.11.2014 Vaasa VTM Yliopistonope;aja Anu-‐Riina Svenlin
anu-‐[email protected] Kokkolan yliopistokeskus Chydenius
IF YOU CHANGE THE WAY YOU LOOK AT THINGS, THE
THINGS YOU LOOK AT CHANGE.
Esityksen sisältö -‐ Lyhyt oppimäärä kriiMsestä realismista ja CAIMeR-‐teorian esi;ely
-‐ Teorian soveltaminen oman työn/sosiaalityön käytäntöjen tutkimiseen ja opiskelijan ohjaukseen
Tulokulma • Sovellan teoriaa väitöskirjatutkimuksessani
tukiperhetoiminnan tutkimiseen • Pyrkimys tuo;aa selityksiä ja vastauksia siihen, miten
ja miksi vaikutukset sosiaalityössä syntyvät • Lähestyy sosiaalityön asiakastyötä kokonaisvaltaisesQ
ja pyrkii pilkkomaan asiakasprosessin ja sitä ympäröivän toimintaympäristön osiin ja uudeksi kokonaisuudeksi
• Mahdollisuus hyödyntää teoriaa osana ohjaussuhteessa ja asiakastyön arvioinnissa myös yhdessä asiakkaan kanssa!
CAIMeR-‐teorian tausta (1) • Björn Blom & Stefan Morèn (2007, 2010, 2011) Umeå universitet
• 2002: ”Vi vill bli kunskapsbaserade – hjälp oss! – 2 vuoden yhteistyöprojekQ – Miten dokumentoida tehtyä työtä, erityisesQ sen sisältöä ja tuloksia/vaikutuksia?
– ”a# höja sin kunskapsnivå genom a# lära sig från den egna prak9ken”
CAIMeR-‐teorian tausta (2)
• Myöhemmin yhteistyöprojekQ Uumajassa, KRUT -‐yksikön kanssa (behandling av socialt utsa;a ungdomar)
• Tavoi;eena kehi;ää jatkuva työn dokumentoinnin tapa, jonka avulla toimintaa voidaan kehi;ää ja työntekijöiden osaamista voidaan vahvistaa
• ”historia av framgångsrikt socialt arbete”
”Vi bestämde a# 9llsammans gå på djupet och dyka under verklighetens empiriska yta”
Musta vai läpinäkyvä laaQkko? • Menetelmien/työtapojen/intervenQoiden välillä on merki;ävä yhteys à TIETO SIITÄ ETTÄ JOKU MENETELMÄ ON PAREMPI KUIN TOINEN – mihin Qeto rii;ää?
• Jos halutaan Qetää, miten ja miksi menetelmän sisältö ja kontekstuaaliset tekijät vaiku#avat vaikutusten syntymiseen, tarvitaan toisenlaista Qetoa à mentävä syvemmälle pinnan alle
KriiMnen realismi –lyhyt oppimäärä (1)
• Metateoria: mistä todellisuudessa on kyse ja miten siitä voidaan saada Qetoa
• Perusta sille, minkä pui;eissa ilmiöitä tulkitaan ja selitetään (Danemark ym. 2002)
• Oppi-‐isä: Roy Bhaskar (1975) A Realist Theory of Science
• Margaret S. Archer (, 1995, 2003, 2007) • Tieteen keskeisiä tutkimuskohteita ovat ilmiöitä
aikaansaavat ja muokkaavat mekanismit ja rakenteet • Sosiaalityölle kr tarjoaa kokonaisvaltaisen filosofian
todellisuudesta, Qedosta ja Qetämisestä (Pekkarinen & Tapola-‐Haapala 2009)
KriiMnen realismi – lyhyt oppimäärä (2)
• Lähtökohdat: – Uskotaan, e;ä empiirisesQ havai;avien ilmiöiden lisäksi myös havaintojemme ulkopuolella olevaa maailmaa voidaan tutkia ja tehdä näkyväksi
– Todellisuus on jakautunut 3 tasoon (engl. domain) – Lisäksi erotetaan fyysinen, kemiallinen, biologinen, psykologinen ja sosiaalinen kerrostuma, jotka myös vaiku;avat ja ovat suhteessa toisiinsa = todellisuuden kerrostuneisuus
– Sosiaalisten rakenteiden vaikutus yksilöiden elämään
KriiMnen realismi – lyhyt oppimäärä (3)
• Reaalinen (real): kaikki se, mikä on olemassa riippuma;a siitä, ymmärrämmekö tai havaitsemmeko tätä vai emme
• rakenteita, voimia (mekanismeja), joita voidaan tai ei voida havaita
KriiMnen realismi – lyhyt oppimäärä (4)
• Aktuaalinen (actual): koostuu tapahtumista, jotka reaaliseen alaan kuuluvat mekanismit laukaisevat, voidaan havaita tai ne voivat jäädä havaitsema;a
KriiMnen realismi – lyhyt oppimäärä (4)
• Empiirinen ala (empirical): kytkeytyy havaintoihin ja kokemuksiin, tällä alalla voidaan tehdä havaintoja, kokea, kerätä tutkimusaineistoa ja panna teorioita täydäntöön
GeneraQiviset mekanismit
• Fokus siirtyy empiirisesQ havai;avista tapahtumista generaQivisten mekanismien hahmo;amiseen
• ”hypoteesien tekemistä” • GeneraQiviset mekanismist ovat silQ aina olemassa potenQaalisina ja suuntauksina – ne edelly;ävät otollisia olosuhteita/otollista konteksQa
Sivistyssanakirjan määritelmä mekanismi • (taivutus: mekanismi/a, -‐lla jne.) toistensa suhteen liikkuvien osien yhdistelmä, joka saa aikaan tai väli;ää Qetyn liikkeen, koneisto. esim. Ikkunan sulkumekanismi. Kuvaannollinen esim. Vallankäytön mekanismit.
• johonkin vaiku;avasta, jotakin aiheu;avasta säännönmukaisesta tapahtumasarjasta. esim. Psykologinen mekanismi. Hinnanmuodostuksen mekanismit. Lääkkeen vaikutusmekanismi. Ihmisen puolustus-‐ ja sopeutumismekanismit.
• (Filosofia) käsitys jonka mukaan kaikki olevainen on mekaanisten lakien alaista.
GeneraQiviset mekanismit
• Sosiaalityössä keskiössä ovat sosiaaliset mekanismit
• Sosiaalinen mekanismi muodostuu kolmesta osasta:
• Voima + Vuorovaikutus + Rakenne
Mekanismi = voimat + vuorovaikutus + rakenne • Voimat rakentuvat syistä, moQiveista, harkinnasta ja valinnoista ja vuorovaikutuksesta, jossa ne väli;yvät ihmiseltä toiselle
• ”ihmisen aikomuksellisuus”
Vuorovaikutus +
• Voimat väli;yvät ja akQvoituvat vuorovaikutuksessa mu;a myös eri rakenteiden kau;a
• Kirjallinen, suullinen, nonverbaalinen viesQntä, kosketus, läheisyys
Rakenne +
• Rakenne esim. sosiaaliset rakenteet, rooliodotukset, sukupuoli, hierarkkinen asema, materiaaliset rakenteet: puhelin, asiakirja…jotka ovat myös osa mekanismia
Shakin peluu The above can, in principle, be exemplified by describing the course of events in a game of chess. Player A moves a piece (an event that for player B becomes a cause), which ‘compels’ player B to think (consider) how the next move will be made. Player B really wants to win this game (mo9ve) and decides (chooses) to push forward a stronger piece (an event that becomes a cause for player A), and so forth. Thus, a chain of causes, moQves, consideraQons, choices and interacQons consQtutes the mechanism.
Eli mekanismit ovat • Voimia, jotka vaiku;avat ja akQvoituvat sosiaalityön käytännöissä
• Yhdistelmä erityyppisiä voimia: syitä, moQiveja, harkintaa, valintoja ja sosiaalista vuorovaikutusta
• Olemassa potenQaalisina eri tekijöiden muodostamina yhdistelminä, mu;a niiden akQvoituminen on riippuvaista yhtä aikaa toimijoiden välisestä vuorovaikutuksesta ja otollisista olosuhteista
Vuorovaikutus on sekä perustava osa mekanismia e;ä sen väli;ävä olosuhde
Mekanismien tunnistaminen • Mikä sai liikkeen aikaiseksi? Millaisesta tapahtumien sarjasta on kyse?
• AnalyyMnen kysymys, johon empiria ei anna suoraan vastausta
• Voi olla juuri se piilevä systemaQikka, looginen rakenne, jonka mukaan esimerkiksi kaikki nuoret pyritään kohtaamaan nuorisoasemalla?
Miksi voisi olla kiinnostavaa, hyödyllistä opiskelijan
ohjauksessa? • Avaa mahdollisuuden tarkastella ja jäsentää asiakastyön tapahtumia ”pintaa syvemmältä”
• Haastaa ohjaajan ja opiskelijan yhdessä pohQmaan omia käsityksiä siitä, miksi toimin asiakkaan kanssa Qetyllä tavalla, millaisia vaikutuksia sillä on, miten asiakas reagoi jne. – mitä oikeastaan teen, miten toimin?
Ensimmäinen pysäkki
• Millaisia ajatuksia viriää? • Millaisia näkymiä mielissänne avautuu? • Esimerkkejä sosiaalityön mekanismeista?
Blom & Morèn: Tavoite à • Jo;a sosiaalityötä voidaan arvioida on oltava käsi;eelliste;y ymmärrys eli teoria siitä, mikä merkitys toiminnan/työn sisällöllä ja kontekstuaalisilla tekijöillä on vaikutusten syntymiseen.
• ArvioinQ, kehi;ämistyö ja sosiaalityön teoria kietoutuvat QiviisQ yhteen (Blom & Morèn 2007) – PUNAINEN LANKA
Millaista Qetoa tarvitsemme, jos haluamme luoda toisenlaista Qetopohjaa sosiaalityöhön?
• Blom & Moren (2007) • 1) Kunskap on innehållet i insatserna: vrt. käsikirjaan perustuvat työmenetelmä tai asiakastyö yleensä, vuorovaikutus – TYÖN SISÄLTÖ: miten asiakkaan kanssa toimitaan, miten ollaan vuorovaikutuksessa?
• ”a# utveckla e# språk som går utöver metodbegreppens standardiserade anspråk och som förmår fånga dynamiken i insatserna”
Jatkuu… • 2) Kunskap om resultat/effekter (främst i klienternas
liv): voidaan määritellä yhteiskunnallisten odotusten pohjalta (”päihtee;ömyys”), mu;a myös asiakkaiden omien toiveiden pohjalta,
• Tarvitaan dokumentoitua Qetoa toiminnan vaikutuksista niin pinnallisista kuin syvävaikutuksista
• Tuloksia/vaikutuksia arvioidaan yleensä suhteessa ennalta määriteltyihin vaikutuksiin: vaikutus syntyy tai ei synny prosessista riippuma;a
• Vrt. vaikutusten syntyminen prosessina, osatulosten syntyminen ja vaikutus prosessiin – avoimuus sille, e;ä vaikutukset voivat näy;äytyä eri tavoin
• Tai si;en tuloksia/vaikutuksia ei edes osata nimetä tai tunnistaa ?
Jatkuu • 3) Kunskap om hur resultaten uppstår som en följd av insatserna och dess kontextualla villkor: 1 ja 2 dokumentoinnin pohjalta tehdään johtopäätöksiä ja muodostetaan teorioita siihen, millaisia kausaalisuhteita toiminnan sisällön ja kontekstuaalisten olosuhteiden ja tulosten välillä on à koh9 mekanismeja
à AmmaMlaiset saavat Qetoa siitä, miten kanna;aa toimia, mitä valita ja miten toiminta vaiku;aa
à ”paikallisesQ tuote;u teoria”
Mitä tarvitaan?
Dokument uDfrån: tutkijat, yliopistot, projekQt, arvioinnit
Dokument inifrån: sosiaalityöntekijät, asiakkaat, opiskelijat
Yksilötasolla tehtyä dokumentoin9a peilataan ryhmätasolla tai koko toiminnan
tasolla
Avuksi CAIMeR-‐teoria • Teorian käy;äminen perustuu siihen, e;ä se tarjoaa käsi;eellisen kehyksen, jonka avulla voidaan tehdä teorialähtöistä dokumentaaQota tai teorialähtöistä analyysia dokumenteista ja saada uu;a Qetoa toiminnan sisällön ja vaikutusten välisistä suhteista
• Kuvastaa kaikkia niitä keskeisiä ominaisuuksia, jotka ovat tyypillisiä ”systeemille” nimeltä yksilö-‐ ja perhekeskeinen sosiaalityö konteksQsta riippuma;a
Käsitekar;a
• Contexts -‐konteksQt • Actors -‐ toimijat • IntervenQons – sisältö/toiminta • Mechanisms -‐ mekanismit • Results –tulokset ja vaikutukset (Blom & Morèn 2009, 107-‐111)
Context • = Toimintaympäristö ja sen eri tasot • Yhteiskunnallinen ja kul;uurinen konteksQ
• Asiakkaan elämismaailma • Tuen tarjoamisen konteksQ • KonteksQmekanismit: vaiku;avat sekä asiakaan elämänQlanteeseen e;ä asiakastyön edellytyksiin yleensä
Actors = Toimijat • Ketkä kaikki ovat osallisina muutosprosessissa ja millainen on heidän ihmis-‐ ja yhteiskuntanäkemyksensä ja näkemys sosiaalityöstä?
• Ensisijaiset toimijat: sosiaalityöntekijä • Asiakas itse • Muut toimijat, viralliset ja epäviralliset
IntervenQons
• Insatser = työn sisältö, se mitä tehdään, miten toimitaan
• Sosiaalityöntekijän toiminta • Asiakkaan toiminta • Muiden toimijoiden toiminta
Mekanismer = mekanismit, jotka vaiku;avat ja akQvoituvat tuen tarjoamisen konteks7n sisällä/asiakassuhteessa -‐ Sosiaaliset tuen tarjoamisen mekanismit -‐ Sosiaalispsykologiset mekanismit -‐ Psykologiset mekanismit -‐ Sijaitsevat todellisuuden eri kerrostumissa -‐ Ovat vuorovaikutuksessa keskenään
Resultat = tulokset ja vaikutukset (asiakkaan elämässä) -‐ Tulokset: mitä asiakas on saanut, myönne;y toimeentulotuki, suunnitelman laaQminen
-‐ Vaikutukset -‐ Pinnalliset: yleiset/erityiset, prosessivaikutukset
-‐ Syvälliset: yleiset/erityiset
Toinen pysäkki
• Millainen on ensivaikutelma käsitekartasta?
• Miten sitä voisi käy;ää?
KÄYTÄNNÖN ESIMERKKEJÄ • Sosiaalityöntekijä/opiskelija käy;ää CAIMeR-‐teoriaa
kerätäkseen Qetoa oman asiakastyönsä arvioimiseksi – yksi;äisestä asiakkaasta tai koko toimiston työtavasta – DokumentoinQprosessi toimii linkkinä teorian ja käytännön välillä ja analyysin pohjana
– Käsi;eet ohjaavat Qedon keräämistä ”mihin huomio tulee kohdistaa?”
• KonteksQmekanismit ja tuen tarjoamisen mekanismit à”Aineistoa mekanismien tunnistamiseksi” – kootaan empiirisiä ilmauksia, jotka sisältävät empiirisen vii;een johonkin mekanismiin, kirjoitetaan muisQin omia pohdintoja mahdollisesta mekanismeista
• Mahdollisimman rikas dokumentaaQo! • Vaikutukset à ”framväxande resultat”
KÄYTÄNNÖN ESIMERKKEJÄ
• Valitaan yksi;äinen case: miksi MaM Virtasen kanssa kävi näin?
• Kootaan useampi pieleen mennyt case tai eri;äin onnistunut case, joista voidaan oppia jotain yleisemmällä tasolla
• Kokonaisen ohjelman arvioinQ (kuten tukiperhetoiminta)
TAI VAIN YKSI PALA • Vko 1: opiskelija jäsentää akQivisesQ sitä, millaisessa konteksQssa toimitaan, mitkä asiat näy;äytyvät asiakkaan elämismaailmassa….
• Vko 2: ketkä kaikki toimijat ovat tyypillisesQ mukana asiakasprosessissa? Mitä he tekevät?
• Vko 3: Toiminnan sisältöön pureutuminen…jne – vuorovaikutuksen pilkkominen
Esimerkki mekanismin tunnistamista • ”Pyrin vahvistamaan myönteisiä, toimivia
asioita nuoren elämässä, välitän uskoa ja toivoa muutokseen… Mielestäni hänen tarvitsisi löytää uusia tapoja ilmaista tunteita ja tarpeitaan, hänen tarpeensa tulisi kohdata, tarvitaan myös rajoja, jo#a ei tarvitse käy#ää väkivaltaa, huumeita, silloin kokee tulleensa väärinymmärretyksi”
• ”Minusta on tärkeää työskennellä samaan aikaan monella tasolla ja o#aa mukaan nuorelle tärkeitä ihmisiä”
Mitä yritetään tehdä? • Tyypillinen tapa, joilla selitetään nuorten kanssa tehtävää työtä on, e;ä herätetään nuoressa vastakaikua ja työntekijällä on mahdollisuus ak9voida vastakaiku (gensvar)
• Tavoi;eena on, e;ä ”nuori o#aa itse vastuuta omasta toiminnastaan”
• Esim. kehutaan, sitä minkä nuori on hoitanut, seurataan sitä, miten nuori on o;anut asioita hoide;avaksi, mikä au;oi asian hoitamisessa tai kuka, minkä eteen haluat e;ä me täällä tehdään yhdessä töitä
• ”Ratkaisukeskeinen työote sopi tälle nuorelle tosi hyvin”
Pureudutaanpa vielä tarkemmin • Mitä ihan konkreeLsesD tehdään? • ”AkQvoidaan nuoren kaikki aisQt”
– Kuunteleminen (keskustelu) – Katsominen (kirjoitustaulu) – Tekeminen (koQtehtävä, harjoitukset) – Puhuminen (tekniikka, saada nuori sanomaan…)
– Tunteet (hieronta, kosketus, kä;ely, nuorta puhu;eleva fyysinen ympäristö)
Ehdotus yhdeksi sosiaalityön mekanismiksi
• Vastakaikumekanismi – gensvarsmekanism • Sosiaalityössä tarjo;ava tuki on asiakkaan ja
työntekijän yhteises9 rakentama: sosiaalityöntekijä tarjoaa vaihtoehtoja ja mahdollistaa asioita (ideoita, resursseja) ja asiakas realisoi mahdollisuudet
• Sosiaalityön vaikutukset eivät synny suoraan toiminnan seurauksena, vaan väli#ynees9 asiakkaan valmiuksien ja pohdintojen seurauksena – mikä on asiakkaan toimintaa
• Oleellista on tällöin, kiinni;ää huomiota siihen, miten asiakas ”vastaa”, mihin asiakas tar;uu, mihin ei
Esimerkkejä muista mekanismeista: haastemekanismi
• Sosiaalityöntekijä väli;ää asiakkaalle systemaaMsesQ ehdotuksen ja ”käskyn”: ”Toimintasi on kestämätöntä, on muita vaihtoehtoja.”
• Samaan aikaan vahvistetaan ihmisen olemassaolo: ”Sinä olet arvokas, sinulla on kykyjä muu#aa elämääsi ”à näy;äisi viri;ävän asiakkaassa voimia muutokseen ryhtymiseksi ja riskin o;amiseksi
Esimerkki Ensimmäisen kerran Liisa oli tekemisissä lastensuojelun kanssa ollessaan 15-‐vuoQas. Jo silloin oli selvää, e;ä Liisan elämässä oli jokin pielessä. Mu;a ei Liisa itse eikä sosiaalityöntekijä pystyneet määri;elemään ongelmaa. VaadiMin kolme vuo;a suhteen luomistyötä ja luo;amuksen rakentamista ja haasteiden ase;amista, useiden eri toimijoiden suunnasta, ennenkuin Liisa itse myönsi ja ymmärsi, e;ä hänen Qlanteensa on ongelmallinen. Tämä johdonmukainen ja koko ajan ylläpide;y haastamistyö johQ astei;ain siihen, e;ä Liiisan omat käsitykset Qlanteesta akQvoituivat ja ensimmäinen läpimurto oli mahdollinen: hän ymmärsi, e;ä hänen tulisi itse ponnistella muutoksen eteen.
Riskino;omekanismi • Asiakas o;aa aina riskin, kun joutuu valitsemaan muutoksen tai ei-‐muutoksen
• Myös sosiaalityöntekijälle toimenpiteen valinta on aina riski, koska tuloksesta ei voi olla varma esimerkiksi silloin, kun kokeilen jotain uu;a
• B&M:n analyysin perusteella näy;ää vahvasQ siltä, e;ä luo;amus sosiaalityöntekijään on edellytys sille, e;ä muutoshaaste otetaan vastaan
Esimerkki Sven on käy;änyt huumeita useiden vuosien ajan. Hän asuu Anitan ja vastasyntyneen ty;ärensä kanssa. Svenin elämäntyyli on ollut vahingollista perheen elämälle. Mu;a huumeiden jä;äminen on kuin hyppy tuntema;omaan – uskaltaako o;a riski ja aloi;aa uusi elämä? Hänen epäluo;amuksensa viranomaisiin on syntynyt pitkän ajan kuluessa. Tästä syystä sosiaalityöntekijöiden tarjoukset kaikuivat tyhjille seinille. Mu;a kasvava luo;amus yhteen sosiaalityöntekijään ja pariin läheiseen ihmiseen , heräM astei;ain Svenissä halun o;aa riskin ja katkaista siteet enQseen elämään. “Kielsin systemaaMsesQ sen, e;ä elämäntyylini vaikuM perheeni elämään. Ja pahinta mitä Qesin olisi perusruotsalainen elämä. Mu;a jälkeenpäin olin yllä;ynyt ja iloinen siitä, e;ä uskalsin o;aa riskin ja e;ä kävin niin kuin kävi, koska prosessin aikana olin sokea eikä minulla ollut mitään mihin verrata. Uusi elämä on luotava itse ja tosiallisesQ se on väl;ämä;öntä, tärkeintä oli kuitenkin, e;ä oQn riskin ja jäQn vanhan elämän vaikka uusi elämä näyM lähinnä vain mahdollisuudelta. “
Roolin yli;ämisen mekanismi • Sosiaalityöntekijälle ja asiakkaalle annetut roolit: avuntarjoaja ja avun vastaano;aja
• Sosiaalityöntekijä ja asiakas eivät kuitenkaan kohtaa pelkästään muodollisissa rooleissaan, vaan myös ihmisinä
• Sosiaalityöntekijä liikkuu viranomaisroolin, ammaMlaisen roolin ja oman itsensä ”roolin” välillä, jotka tarjoavat erilaisia voimia asiakkaan kohtaamiseen – liike roolien välillä, mu;a ei niihin jääminen
Roolin yliNämisen mekanismi • Mitä työhuoneen sisustus kertoo minusta ihmisenä ja persoonana?
• ”Kirjojen lukeminen” • Keitän aina asiakkaalle teetä • ”Kä;elen ja sanon, e;ä kiva kun tulit” • Tulee olla yhdiste;y vahvaan ammaQlliseen työskentelyo;eeseen
• Tärkeintä on liike?
HUOMIOTAVAA • CAIMeR-‐teoria ei poissulje muita teoreeMsia malleja
• Sitä voi olla tarpeen täydentää muilla teorioilla esim. vuorovaikutusteoriat, verkostoteoriat jne.
• Saa vapaasQ soveltaa, keski;yä vain johonkin kohtaan/kohQin à tutki ja avaa sitä käsite#ä, joka tuntuu kiinnostavimmalta
• ”muutosprosessin yleinen tunnistaminen”
7 askelta 1) Valitse ne käsi;eet, joista olet kiinnostunut à CAIMeR-‐ käsitekar;a 2) Miten käsi;eet näy;äytyvät toiminnassa, jota tutkit tai jonka osana olet? Onko tarve;a täydentää muilla teorioilla? 3) Suorita Qedonhankinta à työskentelyn dokumentaaQo 4) Laadi seli;ämään pyrkivä analyysi tapauksesta (3-‐5 sivua) 5) Tee yhteenveto analyysista (A4) 6) Kokoa yhteen useampi analyysi ja laadi niiden pohjalta uusi seli;ämään pyrkivä analyysi 7) Koko useampi CAIMeR-‐konfiguraaQo yhteen ja yhdistä ohjelman yleiseen kuvaukseen ohjelmateorian rekonstruoimiseksi
Jatkuu • Lopuksi analyysin pohjalta laaditaan CAIMeR-‐asetelma (konfiguraQon)
• Laaja asetelma on usein 3-‐5 sivun mi;ainen teksQ asiakkaan kanssa kuljetusta matkasta, jossa kuvataan kaikki kohdat erikseen à
• Yhteenvetoasetelma: A4 sivun mi;ainen taulukko, jota voidaan täydentää nuolilla
Kolmas pysäkkki
• Millaisia käy;ömahdollisuuksia mielessänne herää?
• Millaista lähestymistapaa voisit lähteä kokeilemaan?
• Kaappiin pöly;ymään?
Lopuksi • Merrill (2002, 44-‐45) “Learning is promoted when learners are engaged in solving real-‐world problems, … when exis9ng knowledge is ac9vated as a founda9on for new knowledge, … demonstrated to the learner… applied by the learner, … and integrated into the learner’s world”
The easiest way to be creative:
Try something different, even if you don’t think it will work.
Lähteet Blom, B. & Morèn, S. (2007) Insatser och resultat i socialt arbete. Studentli;eratur. Blom, B. & Morèn, S. (2011) Analysis of generaQve mechanisms. Journal of CriQcal Realism 10(1)60-‐79. Blom, B.& Morèn, S. (2010) Explaining Social Work PracQce – the CAIMeR-‐theory. Journal of Social Work 10(1)98-‐119. Blom, B. & Morèn S. (2003) Explaining Human Change. On GeneraQve Mechanisms in Social Work PracQce. Journal of CriQcal Realism 2(1)37-‐60. Houston, S. (2010) Prising Open the Black Box. CriQcal Realism, AcQon Research and Social Work. QualitaQve Social Work Vol. 9(1)73-‐91. Houston, S. (2001) Beyond Social ConstrucQonism: CriQcal Realism and Social Work. BriQsh Journal of Social Work 31, 854-‐861. Merrill, M.D (2002) First Principles of InstrucQon. EducaQonal Technology Research and Development 50(3), 43–59.
