Kuluttaja mullistaa sähkömarkkinat

YuMi®-robotti pitää tuotannon virtaavana

Ympäristöystävällinen Tallink Megastar on Itämeren tähti

Jussi suosituimpana asennuskalustesarjana pian 30 vuotta

powerABB Oy:n

asiakaslehti

1|17

Millainen sähköverkko on vuonna 2030?

2 ABB power 1|17

Sisältö

ABB power 1| 17 • ABB:n asiakaslehti • 34. vuosikerta • Julkaisija: ABB Oy, Viestintä • Päätoimittaja: Jaana Nikkari, p. 010 22 44627, jaana.nikkari@fi.abb.com

• Toimituskunta: Kirsi Jyrkönen, Miia Kaisanlahti, Anna Lehto, Leena Munde, Mika Männistö, Irene Saarnio, Annika Stendahl-Koho, Tarja Luopajärvi,

Matti Vaattovaara • Tilaukset ja osoitteenmuutokset: www.abb.fi/asiakaslehti • Toimitustyö ja konsepti: Zeeland Family • Paino: Waasa Graphics 2017

• Painosmäärä: 9 000 • ISSN: 1799-5213

6

ABB Suomi Twitterissä! twitter.com/abbsuomi

Tämä lehti julkaistaan myös sähköisenä

Issuu-palvelussa osoitteessa issuu.com

haulla ABB Suomi.

Lisäksi slideshare-merkillä merkityt

jutut löytyvät esityksinä tai pdf:nä

osoitteesta slideshare.net/ABBSuomi.

Lehden edelliset numerot on arkistoitu

abb.fi/asiakaslehti-sivustolle. Samasta

paikasta voit myös lukea kaikki lehden jutut.

Aiemmin käsityönä tehty työvaihe on ABB:n YuMi®

-robotin avulla saatu täysin automatisoiduksi GE Healthcaren Vallilan tehtaalla Helsingissä.

3ABB power 1|17

Pääkirjoitus

10 Kuluttaja mullistaa sähkömarkkinat.

20 Teräsyhtiö SSAB:n Hämeenlinnan

tehtaalla toteutettiin kustannusteho-

kas retrofit-asennus.

16 Tallink Megastar on tähti ympäristö-

ystävällisyydessä.

power 1 |17

Millainen on suomalainen sähköverkko vuonna

2030? Vaikka tulevaisuuden ennakoiminen on vai-

kea laji, päätimme tarttua haasteeseen – niin isojen

muutosten äärellä suomalainen sähköverkko lähi-

vuosikymmenten aikana on. Pariisin ilmastosopimus

ja hallituksen ilmasto- ja energiastrategia ohjaavat

voimantuotantoa kohti uusiutuvan tuuli- ja aurinko-

voiman lisäämistä. Samalla muutama vuosi sitten

uudistunut sähkömarkkinalaki asettaa entistä tiu-

kemmat raamit sähkönjakelun luotettavuudelle.

Muutos on jo käynnissä: miljardien eurojen

remontissa sähköverkkoa kaapeloidaan maahan ja

verkkoa varustetaan älykkäällä teknologialla. ”Jos

alueen verkossa on tällä hetkellä kymmenen tai sata

ohjauspistettä, tulevaisuudessa niitä on tuhansia”,

havainnollistavat asiantuntijat muutoksen mittakaa-

vaa. Muutoksen tahtipuikkoja heilutamme lopulta

me kuluttajat.

Näin Suomen 100-vuotisjuhlan kunniaksi tekee

mieli katsoa paitsi tulevaisuuteen, myös mennee-

seen. Oy Strömberg Ab on ollut sähköistämässä

Suomea lähes ensimmäisestä sähkövalosta lähti-

en, rakentamassa kaupunkisähkölaitoksia 1910- ja

1920-luvuilla, sähköistämässä maaseutua ja teolli-

suutta, toimittamassa teknologiaa 1950-luvun vilk-

kaan vesivoimarakentamisen aikaan, kehittämässä

tehoelektroniikkaa ja 1980-luvulla sähköverkko-

jen suojauksen ja ohjauksen ratkaisuja. ABB:n osa-

na kehitys on edelleen kiihtynyt. Suomen ABB:llä on

mittavia vastuita koko konsernin teknologian kehit-

tämisessä. Älykkään sähköverkon, automaation ja

uusiutuvan energian ratkaisut levittävät suomalaista

osaamista kaikkialle maailmalle, vain muutamia esi-

merkkejä mainitakseni.

Suomalaisella osaamisella ja yhteistyöllä asiak-

kaidemme, akateemisen maailman ja tutkimuslai-

tosten kanssa olimme tuolloin ja olemme jälleen

rakentamassa suomalaista energiajärjestelmää vas-

taamaan tulevaisuuden sähkönkäyttäjien tarpei-

siin ja vaatimuksiin matkalla kohti kestävämpää

tulevaisuutta.

Uutiset4 Loviisaan uudet generaattorikatkaisijat.

ABB on asentanut Loviisan ydinvoimalan kaikkiin neljään

yksikköön uudet generaattorikatkaisijat.

5 Uutuusinvertteri aurinkosähkövoimaloille

ABB TRIO 50.0 -invertteri yli sadan kilowatin järjestelmiin.

Aurinkosähkön tehopaketti

ABB REACT yhdistää aurinkosähköinvertterin ja energiavaraston.

Figure9 4. teollinen vallankumous

Digitalisaatiossa on kyse neljännestä teollisesta vallankumouksesta.

Asiantuntija14 ABB:n aluemyyntijohtaja Leevi Peltonen

Jussi – maan suosituin asennuskalustesarja pian 30 vuoden ajan.

Kestävä kehitys19 Suomen Hyötytuuli Oy rakennuttaa kymmenen 4 megawatin

merituulivoimalaa.

Porin Tahkoluotoon nousee ensi syksyksi maailman ensimmäinen

jääolosuhteisiin suunniteltu merituulipuisto.

Pekka Tiitinen

Toimitusjohtaja

Suomen ABB

4 ABB power 1|17

Uutiset

ABB:n suojareleiden päivitysohjelma on

laajentunut kattamaan REX 521 -suoja-

releet. Maintenance Exchange Unit tarjo-

aa avaimet käteen -päivityspalvelun. Sen

avulla voi nopeasti ja vaivattomasti kor-

vata vanhemmat, tuotannosta poistuneet

suojareleet laitteen uusimmilla versioilla.

Releiden päivitys on kustannuste-

hokas tapa pidentää suojausratkaisun

käyttöikää. Laitekannan päivittäminen

ajantasaiseen teknologiaan parantaa

sähkönjakelujärjestelmän jatkuvakäyt-

töisyyttä sekä varmistaa ABB:n tukipal-

veluiden kattavan saatavuuden myös

tulevaisuudessa.

Palvelussa suojarele päivitetään

uusimpaan versioon tuotteesta ajanta-

saisilla ohjelmistoilla ja valmiiksi konfi-

guroituna asiakkaan omilla asetuksilla.

Uuden laitteen asennus on nopeaa ja

helppoa, eikä asennusvaiheessa tarvita

uusia kytkentöjä tai konfigurointeja. Päi-

vityspalvelu kattaa uuden suojareleen

toimituksen, asennuksen, testauksen ja

vanhan laitteen kierrätyksen.

Lisätietoja:

Timo J. Niemi, p. 050 334 2195

REX 521 -suojareleet mukaan päivitysohjelmaan

UniGear Digital -keskijännitekojeistois-

sa Relion® 615- ja 620 suojareleiden

uudet ominaisuudet tuovat uusia hyö-

tyjä. Relion® 615- ja 620 -suojalaittei-

den uusimmat versiot tukevat nyt IEC

61850 9-2 LE -prosessiväylän kanssa

synchro-check-toiminnallisuutta myös

sensoriaplikaatioille.

Uutuus yksinkertaistaa laitteistojen

rakennetta sekä vähentää kaapelointeja.

IEC 61850 9-2 LE mahdollistaa synchro-

check-toiminnallisuuden hyödyntämisen

helposti ja kustannustehokkaasti sekä

varmistaa luotettavan tiedonsiirron säh-

köverkon automaatiojärjestelmien välillä.

Synchro-check-ominaisuus varmis-

taa, että kahden sähköverkon jännitteet

on täydellisesti synkronoidut ennen verk-

kojen yhdistämistä. Toiminto on erityisen

tärkeä hajautetussa energiantuotannos-

sa, ja sitä tarvitaan muun muassa silloin,

kun osa sähköverkosta on jäänyt saa-

rekkeeksi esimerkiksi verkkovian vuoksi.

Uutuuden myötä lopputulos on moit-

teettomasti toimiva digitaalinen kojeis-

to ja luotettava sekä tehokas sähkön

jakelu.

Lisätietoja:

Timo Vedenjuoksu, p. 050 334 2542

UniGear Digital + synchro-check = kustannustehokasta ja helppoa

Loviisaan uudet generaattori- katkaisijat ABB on asentanut Loviisan ydinvoima-

lan kaikkiin neljään yksikköön uudet ge-

neraattorikatkaisijat. Ne korvaavat alku-

peräiset, teknisen käyttöikänsä päähän

tulleet katkaisijat. Uudistus parantaa ydin-

voimalayksikköjen käytettävyyttä sekä

turvallisuutta.

Uusina ominaisuuksina katkaisijoissa

ovat online-kunnonvalvonta sekä lämpö-

tilan mittaus kiskostosta. Niiden mitoi-

tuksessa on ennakoitu laitoksen tehon

mahdollinen nosto: katkaisijoiden nimel-

listeho on 13 kiloampeeria. Huoltovälit

pitenevät nykyisestä noin seitsemästä

vuodesta 20 vuoteen.

Fortum valitsi ABB:n projektiin kor-

kean laadun ja luotettavuuden sekä

aiempien hyvien yhteistyökokemusten

perusteella. Oleellista oli kyky hoitaa

asennukset erittäin haastavan aikataulun

puitteissa, työturvallisuudesta tinkimättä.

”ABB oli kilpailukykyisin teknis-talou-

dellisessa vertailussa. Meille oli tärkeää

myös, että yhteyshenkilömme tunsi lait-

teet ja oli tavoitettavissa”, Group Mana-

ger Antti Inkala Fortumilta sanoo.

5ABB power 1|17

Sääasema kodin ohjaukseenABB-free@home-sääasema auttaa kodin

ohjauksessa. Sääaseman avulla voi ohja-

ta esimerkiksi kodin lämmitystä ja ilman-

vaihtoa paikallisen säätilanteen mukaan.

Esimerkiksi talvella autolämmitys kytkey-

tyy päälle sitä aikaisemmin. mitä kovempi

on pakkanen. Lisäksi sääaseman näytöl-

tä voi seurata ulkolämpötilaa, valoisuutta,

tuulen nopeutta ja säätilaa.

Lisätietoja Kari Pulkkinen, p. 050 33 57542

Kodin ohjausta kosketusnäytöllä

Virtaviivaisemmat vikavirtapistorasiat

ABB-free@home kodinohjaus onnis-

tuu näppärästi kosketusnäytöllä. Uudella

4,3 tuuman kosketusnäytöllä voi ohjata

jo 16:ta eri toimintoa. Näyttö toimii myös

huonetermostaattina, ja liittämällä siihen

lattia-anturin sitä voi käyttää joko lattia-

tai yhdistelmätermostaattina.

Lisätietoja Kari Pulkkinen, p. 050 33 57542

Jussi- ja Impresivo-sarjojen vikavirtapisto-

rasiat ja -suojat ovat uudistuneet. Uusissa

tuotteissa liittimet ovat korvanneet johti-

met. Vikavirtapistorasioissa myös ulkonä-

kö on muuttunut. Ne ovat matalampia ja

muistuttavat enemmän tavallista pistora-

siaa. Tuotteiden tekniset arvot ovat samat

kuin aikaisemmissa tuotteissa, mutta ne

on entistä helpompi asentaa muuttuneen

rakenteen ansiosta.

Lisätietoja Tiina Pasi, p. 050 33 54226

Uuutiset

ABB TRIO 50.0 -invertteri

on suunniteltu yli sadan

kilowatin järjestelmiin.

TRIO 50.0 on kolmesta

moduulista muodostuva

String-invertteri. Moduuli-

rakenteen ansiosta invert-

teri on nopea asentaa ja

helppo ottaa käyttöön.

Uutuusinvertteri aurinko-sähkövoimaloille

DC-input- ja AC-output-moduuleis-

sa on useita vaihtoehtoja erilaisiin

hajautetun topologian aurinkovoi-

maloihin. PV-paneelien String-moni-

torointi voidaan toteuttaa Modbus-

kaapeloituna VSN700-dataloggerin

kautta Aurora-pilvipalveluun.

Lisätietoja:

Jukka Mäkinen, p. 050 33 22255

ABB REACT yhdistää aurinkosäh-

köinvertterin ja energiavaraston.

Tuote soveltuu kohteisiin, joissa

kaikki tuotettu aurinkosähkö halu-

taan kuluttaa omaan käyttöön. Tuo-

tannon ja kuormien tasapainoa voi

seurata invertterin näytöstä tai pää-

laitteen kautta.

Yksivaiheiseen REACTiin voidaan

kytkeä 1–3 akkua, joiden enimmäis-

kapasiteetti on 6 kWh. Akun ansios-

Aurinkosähkön tehopaketti

ta päivällä tuotettu energia voidaan

käyttää illalla. Energiavarasto tukee

myös sähköverkkoa päivittäisen

kuorman vaihdellessa. Erikoistilan-

teissa REACT voi toimia itsenäisesti

saarekkeena.

Lisätietoja:

Jukka Mäkinen, p. 050 33 22255

InLine II -sarjan ZLBM-jonovarokekytki-

miä on saatavissa 160–630 A virroille.

Ne ovat teknisesti luotettavia ja tes-

tattuja käytettäviksi vaativissakin olo-

suhteissa. ZLBM-jonovarokekytkimet

soveltuvat erityisen hyvin puistomuun-

tamoihin ja kaapelijakokaappeihin,

kuten ABB:n MJS-kaappiin.

Uusi kytkin on tukevarakenteinen ja

turvallinen käyttää. Kansi avautuu erit-

täin suureen kulmaan, jolloin sulakkeen

vaihto on turvallista ja helppoa. Kytki-

men kannessa olevien liukuikkunoiden

kautta myös jännitteen mittaus on tur-

vallista suorittaa.

Lisätietoja:

Kari Karvonen p. 050 332 2017

Uusi InLine II -jonovarokekytkinsarja

6 ABB power 1|17

Paikalla

YuMi® pitää tuotannon virtaavana GE Healthcaren Vallilan tehtaalla Helsingissä ABB:n YuMi-robotti kokoaa mittakammioita, joita käytetään anestesiakaasuja analysoivissa TPX-sensorimoduuleissa. Aiemmin käsityönä tehty työvaihe on robotin avulla saatu täysin automatisoiduksi.

Teksti Thomas Freundlich Kuvat Jarmo Teinilä

Automaatioinsinööri Frederick Teye vastasi

sovelluksen suunnittelusta ja ohjelmoinnista.

7ABB power 1|17

Robotti vastaa mittakammion lins-

sien ja kaasupillien liimaukses-

ta, komponentin kuivatuksesta

virtausuunissa sekä tiiviystes-

tauksesta. Robottisolussa YuMi poimii

tarttujien kameroita hyödyntävän kone-

näkötoteutuksen avulla pilliaihiot, linssit ja

mittakammioiden runkokappaleet, kokoaa

komponentin UV-liimaamalla ja siirtää sen

uuniin kuivatettavaksi. Lopuksi robotti tes-

taa valmiin kappaleen tiiveyden ja siirtää

sen seuraavaan kokoonpanovaiheeseen

viereisessä työpisteessä.

”Olihan tämä ensimmäiseksi projektik-

si aika kunnianhimoinen toteutus”, kertoo

GE Healthcaren tuotantotekniikan esimies

Teuvo Reinikainen. ”Työvaiheessa käsitel-

lään pieniä hienomekaanisia komponentteja,

joten se vaatii suurta tarkkuutta. YuMi-robo-

tin avulla samassa solussa on mahdollista

toteuttaa useita aiemmin erillisiä työvaiheita.”

Robotin toteuttama kokoonpanotyö sisäl-

tää peräti kahdeksan eri vaihetta, aina osien

poiminnasta valmiin komponentin eteenpäin

siirtämiseen asti. ”Ei tämä olisi perinteisel-

lä robotilla onnistunut mitenkään yhdessä

pisteessä”, sanoo Reinikainen.

Tuotanto virtaa jatkuvasti

Mittakammion kokoonpanon automati-

soinnin suurin etu on, että anturimoduulin

tuotantoprosessi saadaan toimimaan jat-

kuvasti, ja vältetään komponenttien eräyty-

minen eri työvaiheiden välillä. Konenäköto-

teutuksen ansiosta koottavia osia ei tarvitse

asetella poimittavaksi, mikä nopeuttaa osi-

en keräilyä. Automatisointi myös parantaa

työntekijöiden ergonomiaa ja säästää tilaa

työpisteissä.

”YuMi sinänsä olisi voinut olla asennettu-

na käyttöön ilman ylimääräisiä turvaratkai-

suja, mutta robotin tarttujissa käytettävät

pinsetit ovat sen verran teräviä, että veto-

kaappi oli tarpeellinen työturvallisuuden kan-

nalta. Lisäksi kaappia tarvitaan liiman kui-

vatuksessa syntyvien höyryjen poistoon”,

Teuvo Reinikainen kertoo.

GE Healthcare sai ABB:ltä koulutuksen

YuMi-robotin ohjelmointiin, ja toteutti sen

jälkeen mittakammion kokoonpanosovel-

luksen itse. ”Hyödynsimme suunnitteluvai-

heessa myös ABB RobotStudio -ohjelmis-

toa, joka mahdollisti robotin liikkeiden ja

robottisolun mekaniikan mallintamisen etu-

käteen. Lopullinen hienosäätö tehtiin sitten

robotin kanssa”, kertoo automaatioinsinöö-

ri Frederick Teye, joka vastasi sovelluksen

suunnittelusta ja ohjelmoinnista.

GE Healthcare, YuMi,

konenäkötoteutus,

ABB RobotStudio

ABB IRB 14000 YuMi on uusimman suku-

polven kaksikätinen teollisuusrobotti, joka on

suunniteltu toimimaan turvallisesti samassa

työpisteessä ihmisen kanssa. Robotin molem-

piin käsiin on valittavissa servotarttuja useina eri

konfiguraatioina, jotka sisältävät servotarttujan,

yhden tai kaksi alipainetartuntaa ja kameran

konenäkösovelluksia varten. Tarttujat voidaan

myös jättää pois asiakkaan tarpeista riippuen.

YuMi-robotin servotarttujan liikkeet ja

puristusvoima ovat suoraan ohjattavissa robo-

tin ohjelmakoodilla ilman erillisiä lisälaitteita tai

-sovelluksia. Robotin hyötykuorma on molem-

milla käsillä 500 g ilman tarttujaa, tai tarttujan

kanssa noin 250 g. GE Healthcaren sovelluk-

sessa robotin molemmissa käsissä on ser-

votarttuja yhdellä alipainetartunnalla sekä

kameralla.

YuMi soveltuu erityisesti kokoonpanoteol-

lisuuden käyttöön. Kaksikätinen rakenne mah-

dollistaa tehokkaan tilankäytön osana ole-

massaolevia tuotantoprosesseja, ja turvallinen

yhteistyö ihmisen kanssa avaa laajat mahdolli-

suudet uudenlaisille automaatiototeutuksille.

http://abb.com/products/robotics/

industrial-robots/yumi

YuMi®

8 ABB power 1|17

Paikalla

Tämä juttu löytyy SlideShare-palvelusta

osoitteesta slideshare.net/ABBSuomi

GE Healthcaren Frederick Teye ja Teuvo Reinikainen sekä ABB:n Tapio Lindevall ovat tyytyväisiä

YuMin tekemään työhön.

Uusia käyttökohteita näköpiirissä

GE Healthcare on ollut erittäin tyytyväi-

nen YuMi-robottiin ja on jo tilannut Valli-

lan tehtaalle toisen samanlaisen robotin.

”Uusi YuMi tulee hapenmittausyksiköidem-

me kokoonpanolinjalle tekemään kuuma-

liimausta”, kertoo GE:n Vallilan tehtaan

tuotantopäällikkö Pekka Huovinen. ”Työ-

vaihe tehdään tällä hetkellä käsin, mutta

YuMi-robotin avulla pystymme yhdistä-

mään käsityötä ja automaatiota samaan

työpisteeseen.”

YuMi-robotin monipuoliset ominaisuu-

det ja helppo sijoitettavuus ovat jo tuoneet

lisääkin ideoita tulevaisuutta ajatellen. ”Mie-

tinnässä on jo YuMi-robottien käyttäminen

komponenttien keräilyssä”, Huovinen ker-

too. ”Tuotantolinjallamme valmistetaan tois-

takymmentä eri versiota samoista tuotteista,

joten kaksikätinen robotti sopisi tällaiseen

tarkkuutta ja virheettömyyttä vaativaan teh-

tävään loistavasti.”

GE Healthcare on osa General Electric

-konsernia (NYSE: GE) ja sen pääkonttori on

Chicagossa, Yhdysvalloissa. GE Healthcare

palvelee terveydenhuollon ammattilaisia ja

heidän potilaitaan yli 100 maassa.

GE on kehittänyt Suomessa potilasmoni-

toreita yli 45 vuoden ajan. GE:n Suomen pää-

toimipiste Helsingin Vallilassa on yksi GE:n

johtavista potilasmonitoroinnin tuotekehityk-

sen ja markkinoinnin keskuksista. Vallillan toi-

mipisteessä suunnitellaan ja kehitetään myös

anestesiaan liittyviä ratkaisuja ja terveyden-

huollon tietojärjestelmiä. GE:n Helsingin teh-

taalta lähtee vuosittain 150 000 tuotetta yli

140 maahan. GE Healthcare työllistää

Suomessa noin 800 ihmistä, joista 250 työs-

kentelee tuotannossa.

www.gehealthcare.fi

GE Healthcare

9ABB power 1|17

ABB:n yhteistyö Microsoftin

kanssa tarkoittaa turvallisia ja

tehokkaita ratkaisuja, joissa

yhdistyy kahden alansa hui-

pun osaaminen.

”Meneillään olevat energian ja neljän-

nen teollisen vallankumouksen vaikutukset

asiakkaillemme, ja ABB:lle, ovat valtavat”,

Juho Vuorio arvioi.

ABB:n arvion mukaan digitalisaation

mahdollistamat hyödyt eri asiakassegmen-

teissä ovat pääosin vielä valjastamatta.

”Tämä tarkoittaa globaalilla tasolla 20

miljardin dollarin vuotuista liikevaihtopoten-

tiaalia. Se vastaa yli puolta ABB-yhtymän

vuoden 2015 liikevaihdosta, joten hyvin

merkittävästä mahdollisuudesta on kyse”,

Juho Vuorio sanoo.

Microsoft, digitalisaatio,

4.teollinen vallankumous

Figure

Digitalisaatiossa on kyse neljännestä teollisesta vallan-kumouksesta, joka mullistaa entiset toimintamallit ja uuden luomisen kellotaajuuden. Näin sanoo ABB:n Juho Vuorio.

ABB ja Microsoft yhdessä kohti 4. teollista vallankumousta

Käytettävyyttä • Nopeutta • Tuottoa

”Seuraava askel on kehittää yksi maailman

suurimmista teollisuuden pilvipalvelualustoista

perustuen asennettuun laitekantaamme,

joka sisältää yli 70 miljoonaa verkkoon

liitettyä laitetta ja yli 70 000 digitaalista

ohjausjärjestelmää.”

Ulrich Spiesshofer

ABB-yhtymän pääjohtaja

10 ABB power 1|17

Teema

Sähkömarkkinat uudistuvat lähivuosina perin pohjin. Sähkön kuluttaja-tuottajat ohjaavat murrosta, ja verkkoyhtiöt varustautuvat siihen automaatiolla.

Teksti Marianne Salin Kuvat Ari Mäkelä

SSSäähhkköömmaaarrrkkkkkkiiinnnaaatt uuuuuudddiiissstttuuuvvvaaatt lläähhiivvuuuooosssiiinnnaaa pppeeerriiinnn pppooohhjjjiinn.

Kuluttaja mullistaa sähkömarkkinat

ABB power 1|17 11

Järventaustan visiossa esimerkiksi ker-

rostalon ilmanvaihtokonetta säädetään siksi

aikaa, kun hissi liikkuu, eikä sähköverkossa

näy minkäänlaista tehopiikkiä. Akut ja läm-

minvesivaraajat varastoivat talon tuottamaa

aurinkoenergiaa ja maalämpöä, ja lämmitys

katkeaa saunomisen ajaksi.

”Varsinkin uusien talojen rakennusvai-

heessa ohjaus on valtavan helppo järjes-

tää, eikä se hyötyihin verrattuna juuri mak-

sakaan”, Liuhala sanoo. Hän kannustaa

rakentajia miettimään myös maalämpö-

pumpun mitoitusta.

”Pienellä lisäinvestoinnilla pumppu riittäi-

si kovallakin pakkasella, eikä suoran säh-

kölämmityksen osuus kasvaisi.”

Joustamisesta houkuttelevaa

kuluttajalle

ABB:n myyntijohtaja Matti Vaattovaa-

ra epäilee kuluttajan kiinnostusta moni-

mutkaiseen, omaa aktiivisuutta vaativaan

tehonohjaukseen.

”Ihmiset ovat tottuneet Suomen säh-

köistämisestä alkaen siihen, että sähkön

kuluttaminen on helppoa. Eikö sähköyhti-

ön pitäisi varmistaa jatkossakin, että säh-

köä riittää kaikissa olosuhteissa kohtuulli-

seen hintaan?” Vaattovaara kysyy.

Liuhala kertoo, että Elenialla luon-

nostellaankin jo ”virtuaalista voima-

laitosta”. Sen osana kuluttaja-tuotta-

ja tekee sopimuksen verkkoyhtiön kans-

sa, joka sitoutuu joustavuutta edistäviin

asennuksiin ja sallii ohjauksen kuluttajan

kodissa. Tällöin teho riittää paremmin ja

asiakas välttää markkinoiden hintapiikit.

”Sähkö on niin halpaa ja hinnan-

vaihtelut niin pieniä, ettei kulu-

tuksen ohjaus juuri kiinnosta,

eivätkä perustuotannon inves-

toinnit kannata”, harmittelee säh-

köverkkoyhtiö Elenia Oy:n toimitus-

johtaja Tapani Liuhala. Kuluttajan

näkökulmasta ti lanne vaikuttaa kyllä

vallan mainiolta. Yhä useampi tuottaa

itse sähköä aurinkopaneeleil la ja läm-

pöä maalämpöpumpulla, ja kun nämä

eivät ri itä, sähköverkosta saa edull is-

ta täydennystä. Vai saako sittenkään?

Liuhala pelkää, että jo seuraava pitkä

pakkaskausi saattaa herättää tuotantotuki-

en ja verohelpotusten ohjaamat sähkömark-

kinat hyvin raa´alla tavalla, sähkökatkoin.

”Ehkä markkinat alkavat ohjata toiminnan

kehitystä sitten, kun sähkö ei maksa kesäl-

lä mitään ja talvella euron kilowattitunnilta”,

Liuhala kärjistää.

Huomio tehoon eikä energiaan

Suomen energia- ja ilmastotavoitteiden

mukaan uusiutuvien energialähteiden osuus

nousee 2020-luvulla yli puoleen. Tämä tar-

koittaa sitä, että säästä riippuvan tuuli- ja

aurinkovoiman tuotanto kasvaa ja vaatii

tuekseen säätövoimaa. Säätövoimaa tar-

joava polttovoimalaitos ei kuitenkaan kan-

nata entiseen tapaan etenkään kesällä. Vas-

taavasti myös ydinvoima tarvitsee säätövoi-

maa, jonka toteuttamiseen erilaiset kuormat

ja energiavarastot tarjoavat edullisen vaihto-

ehdon kalliin, vain säätövoimaksi rakennet-

tavan tuotantokapasiteetin sijaan.

Sähkön tuotantopiikkien rinnalle koho-

aa myös uudenlaisia kulutuspiikkejä muun

muassa kotien lämmityksestä ja sähköau-

tojen latauksesta. Vuositasolla energian

tuotanto ja kulutus voivat osua helpostikin

yksiin, mutta tunnin tai pikemminkin sekun-

titason sisällä tasapainoa on entistä vaike-

ampi tavoittaa. Sitä on silti hallittava, jot-

ta sähkövoimajärjestelmän taajuus pysyy

haluttuna ja järjestelmä toimintakykyisenä

”Meidän on muutettava koko ajattelu-

malli. Energian sijaan pitäisi mitata ja halli-

ta hetkellistä tehoa”, professori Pertti Jär-

ventausta Tampereen teknillisestä yliopis-

tosta toteaa.

Kerrostalo tuottaa, kuluttaa ja

varastoi

Suuret teollisuusyritykset ovat osallis-

tuneet tehotasapainon ylläpitoon jossain

määrin jo pitkään joustamalla kuormissaan

molempiin suuntiin. Liuhala ja Järventausta

odottavat, että urakkaan osallistuu ennen

pitkää jokainen kuluttaja, jopa yksittäinen

kerrostaloasukas, osana talon tai korttelin

muodostamaa kokonaisuutta.

Pertti Järventausta, professori,

Tampereen teknillinen yliopisto

”Mittarin seuraava versio on entistä älykkäämpi etäpääte osana verkkoyhtiön tietojärjestelmää.”

Tapani Liuhala,

toimitusjohtaja, Elenia Oy

12 ABB power 1|17

Jos järjestely ei kuluttajaa kiinnosta, hin-

ta, erityisesti tehon hinta, saattaa kara-

ta korkealle.

”Rakennusmääräykset on saatava vie-

lä sellaisiksi, että suunnittelijat lähtisivät

automaattisesti tukemaan joustavuutta

mahdollistavien ratkaisujen toteuttamis-

ta”, Järventausta huomauttaa.

Etäohjattavia sähkölaitteita kodeissa

on jo nyt, ja erityisen hyvän lähtökohdan

suomalaisille tarjoaa älykäs sähkömittari.

”Mittarin seuraava versio on entistä

älykkäämpi etäpääte osana verkkoyhti-

ön tietojärjestelmää. Sitä käytetään ver-

kon kunnossapitoon ja ohjaukseen, ja se

on valmis kanava myös joustoille”, Liu-

hala sanoo.

Verkon etäohjaus yhä tärkeämpää

Vaattovaara uskoo, että erinomainen-

kin tehonohjaus vaatii tuekseen sähkö-

verkon, joka paikkaa tehon satunnaista

vaihtelua joustamalla jännitteen suhteen.

Tämä puolestaan edellyttää komponent-

teja, jotka mittaavat ja ohjaavat jännitettä.

”Verkkohan ei itsessään jousta, mut-

ta siinä on syytä olla joustavia elementte-

jä, jotka stabiloivat verkkoa ja varmistavat

sähkön laadun”, Järventausta summaa.

Tehonvaihtelu ja joustava tehonohja-

us haastavat siis sähköverkot, ja samaan

aikaan verkoilta vaaditaan jopa entistä

luotettavampaa toimintaa. Verkkoyhtiöt

rakentavat säävarmoja verkkoja vaihta-

malla ilmajohtoja kaapeleiksi ja lisäämällä

verkkoihin automaatiota, jotta viat voitai-

siin nopeasti paikallistaa ja eristää.

”Jos alueen verkossa on nyt kymme-

nen tai sata ohjauspistettä, tulevaisuu-

dessa niitä on ehkä tuhansia”, Vaatto-

vaara arvioi. Hänen mukaansa käsillä on

Suomen sähköistäminen 2.0.

Suomalaiskaupungeissa on toki vuo-

sikymmenten kokemus kaapeliverkoista,

mutta maaseudun pienet tehot ja pitkät

etäisyydet asettavat uusia vaatimuksia

verkon suunnittelulle ja komponenteille.

”En pidä maaseutua kuitenkaan isona

riskinä. Uutta riskiä voi tulla pikemminkin

siitä, että tehoelektroniikka lisääntyy ver-

kossa ja myös muut komponentit muut-

tuvat. Silloin kasvaa myös komponentti-

Teema

”Jos alueen verkossa on nyt kymmenen tai sata ohjauspistettä, tulevaisuudessa niitä on tuhansia.”

Matti Vaattovaara

Myyntijohtaja, ABB Oy

13ABB power 1|17

vikojen osuus”, Järventausta sanoo. Toi-

saalta hän odottaa, että verkossa ja sen

komponenteissa lisääntyvä äly tarjoaa

uusia keinoja kunnonhallintaan.

Sähköauto tarjoaa sähkövaraston

Elenia näyttää mallia verkon automati-

soinnissa. Sen verkossa voidaan etäohja-

ta jo valtaosaa muuntamoista ja vika-alu-

eet eristetään automaattisesti muutamas-

sa minuutissa.

”Painopiste on siirtymässä vikojen

nopeasta korjaamisesta sähkönjakelun

nopeaan palauttamiseen”, Liuhala ker-

too. Kun tietyn alueen tai asiakkaan mik-

roverkko erotetaan vika-alueesta, voidaan

hyödyntää sen omaa sähköntuotantoa

tai sähkövarastoa. Elenian laskelmissa

esimerkiksi muuntamolle sijoitettu akku

hipoo jo kannattavuuden rajaa joissakin

tapauksissa.

Liuhala, Järventausta ja Vaattovaara

uskovat, että sähkövarastoilla on mer-

kittävä asema sähköverkossa vuoteen

2030 mennessä, vaikkei akkuteknologia

ihan vielä vakuutakaan.

”Kun sähköautoilu lisääntyy, akkutek-

nologia kehittyy sen mukana”, Järven-

tausta sanoo. Hän arvelee, että jo pelkäs-

tään ilmansaasteet ajavat suurkaupunkeja

edistämään sähköautoilua vauhdilla, pai-

kallisin päätöksin. Vaattovaara arvioi, että

kelpo sähköauto on tarjolla 5–10 vuoden

kuluttua ja silloin se on ensisijainen valinta

valtaosalle uuden auton ostajista.

”Minusta ratkaiseva käännekohta oli

siinä, kun Saksan autoteollisuus päätti

satsata sähköautoihin”, Liuhala toteaa.

Kolmikon mielestä sähköautoilun

kasvattama sähkönkulutus on hallitta-

vissa, kunhan paikallisiin tehopiikkeihin

varaudutaan.

”Parhaimmillaan sähköautojen akuil-

la voidaan hallita nopeaa tehonvaihtelua

molempiin suuntiin.”

”Kun sähköautoilu lisääntyy, akkuteknologia kehittyy sen mukana.”

Pertti Järventausta

Tämä juttu löytyy SlideShare-palvelusta

osoitteesta slideshare.net/ABBSuomi

14 ABB power 1|17

ABB:n aluemyyntijohtaja Leevi Peltonen kollegoineen on pitänyt Jussin maan suosituimpana asennuskalustesarjana pian 30 vuoden ajan.

Asiantuntija

Moderni klassikko

Maan painetuimman sähkökytkimen

asema on vankkumaton. ”Jussi-asen-

nuskalustesarja tuli markkinoille maalis-

kuussa 1987, ja muutamassa vuodessa

se alkoi kolkutella markkinajohtajan ase-

maa”, aluemyyntijohtaja Leevi Peltonen

muistelee.

Peltonen hyppäsi menestyjän kelkkaan

vuonna 1988, kun hänet nimitettiin asen-

Teksti Petja Partanen Kuva Ismo Henttonen

tantolinja. Myös tuotekehitykseen panos-

tetaan tarmolla.

”Vaikka Jussi-sarja näyttää aivan samalta

kuin vuonna 1987, on sen tekniikka uusiutu-

nut moneen kertaan”, Peltonen muistuttaa.

Mikä on Jussin menestyksen salaisuus?

Peltosen mielestä ykkösasia on onnis-

tunut, ajaton design.

”Trendit tulevat ja menevät, mutta Jus-

sin muotoon ei kyllästy.”

Nyt Jussista on tullut jo klassikko. Pit-

kään kotien sähköistykseen sopivaksi sarjak-

si mielletty Jussi hyväksytään tänään myös

julkisiin rakennuksiin ja hotelleihin. Suomen

lisäksi Jussiin törmää myös Ruotsissa, Nor-

jassa ja Tanskassa.

Vuosikymmenten varrella muotoilusta on

myös tullut entistä tärkeämpi myyntiargu-

mentti. Vielä 1990-luvulla asennuskalusteista

päätti sähköurakoitsija, tänään entistä use-

ammin arkkitehti tai kohteen rakennuttaja.

Erityisen paljon sähköasennusten ulko-

näköä pohtivat pientalorakentajat.

”Kuluttajamessuilla päätöksentekijä on

usein perheen nainen”, Peltonen kertoo.

Vieläkö Jussi on voimissaan 30 vuoden

kuluttua, 60-vuotispäiviään juhlimassa?

”Hyvä kysymys. Edellytykset ainakin ovat

hyvät”, Peltonen pohtii.

nuskalusteiden markkinointipäälliköksi.

1980-luvun lopulla meni kovaa – niin Jus-

silla kuin koko Suomella.

”Se oli positiivista aikaa, liikevaihto kak-

sinkertaistui useana vuonna.”

Pian 30 vuotta täyttävän tuotesarjan kehi-

tys lähti liikkeelle käytännön tarpeesta. Por-

voon tehtaan asennuskalusteet olivat aluk-

si saksalaista suunnittelua.

”Tuli pian selväksi, että tuotteet pitää

sopeuttaa Suomen markkinoille, asennus-

kulttuuri kun oli Suomessa niin erilainen”,

Peltonen kertoo.

Kun tuotesuunnittelijoiden tuottamat

vaihtoehdot testattiin markkinatutkimuk-

sessa, voitti Jussin design ylivoimaisesti.

Siitä huolimatta Peltonen ja hänen kol-

legansa eivät osanneet arvata, että tuote-

sarja olisi markkinajohtaja vielä 30 vuotta

myöhemmin.

”Toista vastaavaa sarjaa ei ole markki-

noilla. Kilpailijat ovat samana aikana uusi-

neet tuotesarjansa moneen kertaan.”

Jussi suunniteltiin jo alunperin pitkäikäi-

seksi, sillä se ei vaihda väriä ikääntyessään.

”Materiaali ei kellastu UV-säteilyn

vaikutuksesta.”

Tänään Jussi-sarjan pitkän elinkaaren

edut näkyvät saneeraustyömailla.

”Jos pistorasioita tai katkaisimia pitää

uusia, saa tilalle samanlaisen.”

Toinen monille asiakkaille tärkeä seikka

on kotimaisuus. Jussi-asennustuotteet val-

mistetaan edelleen Porvoossa, jossa avat-

tiin juuri uusi, pitkälle automatisoitu tuo-

Miljoonainvestointi uuteen tuotantolinjaan

Lähes kaikki Jussi-sarjan tuotteet valmiste-

taan ABB:n Porvoon tehtaalla. 100 henkeä

työllistävä tehdas valmistaa kaikkiaan noin

25 miljoonaa kytkintä, pistorasiaa, jatko-

holkkia ja asennusrasiaa vuosittain. Uusi

tuotantolinja Porvoossa kolminkertaistaa

kytkinten vuosittaisen tuotantokapasiteetin.

ABB on ainoa Suomessa asennustuot-

teita valmistava yhtiö ja Porvoon tehdas

yksi ABB:n automatisoiduimmista. Kym-

menen vuoden aikana ABB on investoinut

Porvoossa automaatioon yli 15 miljoonaa

euroa. Investointien myötä tuottavuus on

viidessä vuodessa parantunut

42 prosenttia.

Tuotannossa työskentelee kaikkiaan 43

robottia, niiden joukossa Suomen ensim-

mäinen kaksikätinen YuMi®-yhteistyörobotti

sulassa sovussa ihmisten kanssa.

15ABB power 1|17

Leevi Peltonen vaihtoi vapaa-

ajantuotteiden ja uistimien

markkinoinnista sähkötarvikkeisiin

vuonna 1988, ja sillä tiellä on pysytty.

”Muutaman vuoden jälkeen mietin

miksi näiden pistorasioiden kanssa

touhuan. Syynä ovat edelleen hyvät

asiakassuhteet – ja työkaverit.”

Jussi-sarjan TOP5-myyntiargumentitLeevi Peltonen,

aluemyyntijohtaja

1. Ajaton design

2. Varma valinta ”Jussi-sarjaa on kehi-

tetty 30 vuotta asiakkailta saadun

palautteen pohjalta. Lastentaudit ovat

historiaa.”

3. Kattava sarja: ¨Jussi sopii kaikkiin

uudis- ja saneerausasentamisen tarpei-

siin niin uppo-, kuin pinta-asennuksiin

ja sarjassa on laaja valikoima erilaisia

elektroniikkatuotteita.¨

4. Helppo asennettavuus: ”Jussi on

nopea ja helppo asentaa. Useimmilla

sarjan uudistuksilla on haettu juuri help-

poa asennettavuutta.”

5. Kattavasti saatavilla: ”Jos tarvitset

jonkun tuotteen, se on helposti saa-

tavilla tukuista ja noutopisteistä. Teh-

taalla kiinnitämme erityistä huomiota

toimitusvarmuuteen.”

16 ABB power 1|17

Ratkaisu

Energia- tehokkuutta Itämerelle Tallinkin laivaston uusin jäsen, Megastar, on tähti myös ympäristöystävällisyydessä.

Teksti Laura Cankar Kuvat Tallink Silja

17ABB power 1|17

Tallink Shuttle Megastar, varus-

tamon ensimmäinen LNG-alus,

aloitti liikennöinnin Helsingin ja

Tallinnan välillä tammikuussa

2017. Polttoainevalinnan lisäksi Megas-

tarissa on panostettu ympäristöystäväl-

lisyyteen kautta linjan. Laivan tekniset

valinnat on tehty niin, että sen energian-

kulutusta on mahdollista optimoida joka

tilanteessa.

ABB:n Megastarille toimittama laaja rat-

kaisukokonaisuus sisältää voimantuotannon,

sähköisen propulsiojärjestelmän sekä Octo-

pus-energianhallintajärjestelmän. Yhdessä

vähäpäästöisen LNG:n kanssa näiden mer-

kitys laivan energiatehokkuudelle on merkit-

tävä. Megastarin arvioidaan olevan jopa 30

Tallink Megastar Tallink Megastar on valmistettu Turun

Meyerin telakalla. 49 000 tonnia painava

alus on 212 metriä pitkä ja se on

suunniteltu 2800 matkustajalle.

prosenttia tehokkaampi kuin muut samois-

sa olosuhteissa kulkevat, vanhemmilla tek-

nologioilla varustetut alukset.

Propulsion merkitys korostuu lyhyillä

reiteillä

Itämerellä laivojen reitit ovat tyypillises-

ti lyhyitä. Tasaista ajoa on reitillä kohtalai-

sen vähän ja laivat vierailevat päätesata-

missaan tiheästi. Tämäntyyppisessä ajos-

sa laivan ketteryydellä ja säädettävyydellä

on suuri vaikutus polttoaineen kulutukseen.

Myös sähköisen, taajuusmuuttajilla toteu-

tetun propulsiojärjestelmän tuoma jousta-

vuus nousee arvoonsa.

Sähköisessä propulsiossa potkurien

nopeutta voidaan säätää tarpeen mukaan.

Jos täysiä tehoja ei tarvita, niiden pyöri-

misnopeutta voidaan laskea. Näin pysty-

tään toimimaan jatkuvasti hyvällä hyötys-

uhteella. Perinteisellä propulsiojärjestelmäl-

lä potkureita pyöritetään vakionopeudella

ja työntöä säädetään potkurin lapakulmal-

la. Tällöin osateholla hukataan jopa 10–20

prosenttia nimellistehosta pelkkään veden

”vatkaamiseen”.

”Sähköisen propulsion edut korostu-

vat erityisesti lyhyillä reiteillä”, sanoo pro-

jektipäällikkö Tapio Valminen ABB:ltä.

”Sen ansiosta laivaa voidaan operoida aina

energiatehokkaasti kaikilla nopeusprofii-

leilla toisin kuin mekaanisissa ratkaisuis-

sa, jotka on optimoitu vain jollekin tietylle

nopeudelle.”

Megastar, LNG, sähköinen

propulsio, Octopus

18 ABB power 1|17

Ratkaisu

Megastar valmistettiin Turun Meyerin telakalla.

Sähköinen propulsio tuo myös lisää mat-

kustusmukavuutta. Laivan käynti on huo-

mattavasti hiljaisempi ja tasaisempi kuin

perinteisessä mekaanisessa laivassa.

Octopus neuvoo taloudellisimman

ajotavan reaaliajassa

Tärkeä osa ABB:n energiatehokkuutta

parantavan teknologian toimitusta Megas-

tarille on älykäs energianhallintajärjestelmä,

Octopus. Se mittaa jatkuvasti laivan olosuh-

teita ja energiankulutustilannetta ja kerää

laajasti tietoa siitä, miten laiva eri tilanteis-

sa käyttäytyy.

”Octopus on kiinteästi integroitu osak-

si ABB:n toimitusta, joka toimii saumatto-

masti yhteen kokonaisuutena. Myös laivan

instrumentoinnit on suunniteltu niin, että

Octopusista saadaan paras hyöty irti”, Val-

minen sanoo.

Kerääntyneen tiedon perusteella Octo-

pus pystyy auttamaan laivan käyttöhenkilös-

töä siten, että he voivat ajaa alusta mahdol-

lisimman pienellä polttoaineen kulutuksella.

Se voi esimerkiksi neuvoa laskemaan die-

selmoottorin tehoja tai jopa sammuttamaan

sen kokonaan, mikäli sen tuottama teho ei

välttämättä ole tarpeen.

Trimmi kuntoon

Yksi tärkeimmistä polttoaineen kulutuk-

seen vaikuttavista tekijöistä on laivan ajo-

asento eli trimmi: se, miten syvällä laivan

keula on suhteessa perään. Octopus pystyy

dynaamisesti ajon aikana antamaan konk-

reettisia ohjeita, joita noudattamalla ajoasen-

to on koko ajan mahdollisimman edullinen.

”Erityisesti lyhyillä matkoilla tilanteet

muuttuvat nopeasti ja henkilöstölle on ehkä

haastavaa pysyä ajan tasalla siitä, miten

laivaa kannattaa milläkin hetkellä ajaa.

Octopus on tässä suuri apu”, Valminen

sanoo.

Tallink Megastar on valmistettu Turun

Meyerin telakalla. 49 000 tonnia painava

alus on 212 metriä pitkä ja se on suunni-

teltu 2800 matkustajalle.

19ABB power 1|17

Kohti parempaa maailmaa

Suomen Hyötytuuli Oy:n rakennut-

taman puiston kymmenen neljän

megawatin merituulivoimalaa tule-

vat tuottamaan energiaa arviolta 155 giga-

wattituntia vuodessa.

”Matala rannikko, hyvät tuuliolosuhteet

sekä Tahkoluodon satama- ja teollisuusalu-

een valmis infrastruktuuri soveltuvat erin-

Luotettavaa sähkön- siirtoa huoltotarpeiden ennakoinnillaTuulivoiman tuotanto suuntautuu tulevaisuudessa yhä enemmän merelle. Porin Tahkoluotoon nousee ensi syksyksi maailman ensimmäinen jääolosuhteisiin suunniteltu merituulipuisto.

Teksti Virpi Hautamäki Kuva Jussi Partanen

omaisesti merituulivoiman tuotantoon”, Suo-

men Hyötytuulen toimitusjohtaja Toni Sula-meri kertoo.

Talviolosuhteet vaativat erilaisia tekni-

siä ratkaisuja voimaloiden toimivuuden ja

huoltovalmiuden turvaamiseksi. Etähallin-

ta- ja varajärjestelmät minimoivat häiriöt

sähköntuotannossa.

Merituulivoimala, 155

gigawattituntia/vuosi,

talviolosuhteet

ABB toimittaa Tahkoluodon merituuli-

puistoon maalla sijaitsevan sähköaseman

ja päämuuntajat, jotka toimivat sähkönsiir-

ron solmukohtana tuulipuiston tuottaman

sähkön ja paikallisen jakeluverkon välillä.

Merituulipuistot tarvitsevat tulevaisuudes-

sa sekä maalla että merellä sijaitsevia säh-

köasemia, kun puistojen koko kasvaa ja ne

siirtyvät rannikolta syvempiin vesiin.

”Haasteena on varmistaa sähkönsiirto

kaukaa mereltä kansalliseen verkkoon mah-

dollisimman pienin häviöin”, myyntijohtaja

Juha Muhonen ABB:ltä sanoo.

Tahkoluodon merituulipuisto on ABB:n

kolmas hanke Suomen Hyötytuulen kanssa.

”Tutun ja luotettavan teknologiakump-

panin kanssa on helppo asioida. Kun kom-

ponenttien varaosat ja tekninen osaaminen

ovat helposti saatavilla, tuotannon jatkumi-

nen varmistetaan mahdollisissa ongelmati-

lanteissakin”, Sulameri toteaa.

Suomen Hyötytuulen toimitusjohtaja Toni

Sulameri pitää Porin Tahkoluodon aluetta

erittäin sopivana merituulituotantoon.

ABB:n Juha Muhonen ja Suomen

Hyötytuulen Toni Sulameri.

20 ABB power 1|17

Case

Teksti Tuula Ainasoja Kuvat Vilja Tamminen

Kustannustehokas retrofitTeräsyhtiö SSAB:n Hämeenlinnan tehtaan sinkityslinja 3:n kaikki 151 taajuusmuutta-jaa uudistetaan. ABB vaihtaa taajuusmuut-tajien vanhoihin kaappeihin uudet sisukset retrofit-asennuksena. Se tarkoittaa, että kaapit päivitetään muuten, mutta moot-torikaapelit ja kojeistorakenteet säilyvät ennallaan.

Hämeenlinnan SSAB:n tehtaal-

la käynnistyi joulukuun alus-

sa mittava taajuusmuuttajien

modernisointi. ABB uusi vii-

kon pituisen vuosihuoltoseisokin aikana

SSAB:n sinkityslinja 3:n ensimmäiset

kuusitoista taajuusmuuttajaa. Retrofit-

konseptin mukaan vanhat ASC600-taa-

juusmuuttajat purettiin kaapeista ja tilalle

asennettiin uudet moduulit.

”Taajuusmuuttajien uusinta sujui hyvin.

Aikataulussa ollaan pysytty ja työt ovat

sujuneet muutenkin suunnitelmien mukai-

sesti”, uudistamisprojektia vetävä Tero Saarenmaa sanoo. Hän vastaa SSAB:n

Hämeenlinnan tehtaan tuotantolinjojen

sähkökunnossapidosta.

Taajuusmuuttajien uudistaminen suun-

niteltiin siten, että sinkityslinjan seisokit jää-

vät mahdollisimman lyhyiksi. Päädyttiin vai-

heittain tehtävään retrofit-ratkaisuun, joka

on mahdollista toteuttaa normaalin vuosi-

huoltoseisokin aikana. Aikataulun mukaan

viimeiset modernit taajuusmuuttajat linjalle

asennetaan vuonna 2021.

”Alkuvaiheen suunnittelu tehtiin yhdes-

sä. Kävimme läpi kaikki tarpeet, selvitimme

uusien laitteiden mitoituksen ja sovimme

aikatauluista”, tekninen myyjä Harri Virta-nen ABB:ltä sanoo.

Linjalle lisää käyttövarmuutta

Linjan taajuusmuuttajat pitää uudistaa,

koska laitteiden elinkaari alkaa olla loppu-

vaiheessa. Alkuperäiset ABB:n toimittamat

ACS600-taajuusmuuttajat asennettiin lähes

20 vuotta sitten, kun sinkityslinja 3 otettiin

käyttöön.

”Vanhojen taajuusmuuttajien varaosi-

en saanti huononee jatkuvasti. Se hanka-

loittaa huoltoa ja laitekorjauksia”, Virtanen

tähdentää.

Vanhoista taajuusmuuttajista jää SSAB:n

sinkityslinjalle varaosia, joita käytetään tarvit-

taessa vielä jäljellä oleviin ACS600-taajuus-

muuttajiin. Varaosien saannin turvaaminen

onkin Saarenmaan mukaan yksi iso plussa

vaiheittaisessa retrofit-asennuksessa.

”Tuotantolinjamme on käynnissä 24/7 vii-

dessä vuorossa, häiriöitä ei saisi olla. Halu-

simme lisätä tuotantolinjan käyttövarmuutta

ja ABB:n tarjoama taajuusmuuttajien retro-

fit-ratkaisu vakuutti meidät.”

Retrofit-menetelmän toimivuudesta käy-

tännössä saatiin näyttöä jo vuonna 2014,

kun ABB toteutti Hämeenlinnan tehtaalla

SSAB (Svensk Stål AB) on pitkälle

erikoistunut, maailmanlaajuisesti toi-

miva teräsyhtiö, jolla on noin 16 000

työntekijää yli 50 maassa.

SSAB:n Ruotsissa, Suomessa ja

Yhdysvalloissa sijaitsevien tuotanto-

laitosten vuosittainen terästuotanto-

kapasiteetti on 8,8 miljoonaa tonnia.

Lisäksi yritys pystyy käsittelemään ja

viimeistelemään erilaisia terästuot-

teita monessa maassa, esimerkiksi

Kiinassa ja Brasiliassa.

SSAB ja Rautaruukki yhdistyivät

vuonna 2014.

Suomessa SSAB:n suurimmat teh-

taat sijaitsevat Hämeenlinnassa ja

Raahessa.

Hämeenlinnan tehtaalla tuote-

taan raaka-ainetta rakennus- ja

autoteollisuudelle.

SSAB lyhyesti

21ABB power 1|17

SSAB, Retrofit,

taajuusmuuttaja, Hämeenlinna,

sinkityslinja. ACS880

ABB modernisoi taajuusmuuttajia retro-

fit-paketeilla. Taajuusmuuttajien moder-

nisointi on kustannustehokas tapa lisätä

tuottavuutta. ABB suosittelee käyttö-

ikänsä loppua lähestyville SAMI STAR-,

ACV700- ja ACS600-taajuusmuuttajille

modernisointia retrofit-paketilla, joka

sisältää suunnittelun, jälkiasennussarjan

ja työn.

ABB:n insinöörit määrittävät nykyisen

taajuusmuuttaja-asennuksen ja suositte-

levat asianmukaisesti mitoitettua retrofit-

pakettia, jolla korvataan taajuusmuutta-

jakaapiston kaikki nykyiset sisäiset osat

uusilla nykyaikaisilla ACS880-sukupol-

ven osilla. Monet sähköiset ja mekaani-

set osat, kuten kaapistot ja kaapelit, voi-

daan käyttää uudelleen, joten retrofit on

edullisempi kuin koko taajuusmuuttajan

ja kaapiston vaihtaminen.

Mikä on retrofit?

22 ABB power 1|17

Case

pilottihankkeen. Sen onnistuminen helpotti

SSAB:n päätöstä tilata koko linjan moder-

nisointi. Kustannukset jaettiin vaiheittaisen

toimituksen vuoksi usealle vuodelle.

Tehoja uudella tekniikalla

Kun taajuusmuuttajien teknologia on ajan

tasalla, voi ABB tarjota taajuusmuuttajille

täyden tuen useiden vuosien ajaksi.

”Uuden tekniikan avulla taajuusmuut-

tajien tehoja voidaan joiltain osin nostaa.

Kun suunnittelimme projektia, huomioimme

ennakoivasti, että jossain vaiheessa saattaa

olla tarvetta lisätehoon”, Virtanen selvittää.

Sinkityslinjan taajuusmuuttajien uusin-

nassa tarkastettiin myös laitteiden mitoitus.

Uudet laitevalinnat tehtiin optimoiden, joten

eri laitekokoja on nyt vähemmän kuin van-

han laitekannan aikana. Myös huolto helpot-

tuu ja tarvittavien varaosien määrä vähenee.

Saarenmaa pitää kustannustehokkuuden

ja lyhyiden seisokkiaikojen lisäksi tärkeänä,

että ABB tarjosi täyden palvelun ratkaisua

taajuusmuuttajien modernisointiin. Suun-

nittelun ja asennuksen lisäksi projekti sisäl-

Tero Saarenmaa on tyytyväinen siihen, ettei SSAB:n Hämeenlinnan

sinkityslinjan tuotanto häiriinny taajuusmuuttajien uudistamisen vuoksi.

Retrofit-menetelmällä saadaan uuden sukupolven laitteet nopeasti käyttöön

ilman ylimääräisiä tuotantokatkoksia.

Taajuusmuuttajakeskukset

saavat uuden sisuksen, mutta

niiden ohjaukseen voidaan

käyttää jatkossakin nykyistä

AC80-ohjausjärjestelmää.

”SSAB:n erityistarpeena oli vuosihuoltoseisokin ajankohta, joka muuttui 2016 kesästä syksyyn tuotantotilanteen takia. ABB mukautui hyvin aikataulumuutokseen ja sai järjestettyä tarvittavat resurssit myös uuteen ajankohtaan.”

Tero Saarenmaa

SSAB

Tämä juttu löytyy SlideShare-palvelusta

osoitteesta slideshare.net/ABBSuomi

tää dokumentoinnin ja uusittujen laitteiden

käyttöönoton.

”Meidän omat huoltoresurssit ovat rajal-

liset, joten ABB:n tarjoama avaimet käteen

-palvelupaketti oli tervetullut vaihtoehto.”

Hyvä asiakassuhde perustuu

luottamukseen

Tero Saarenmaa ja Harri Virtanen ovat

tehneet yritystensä edustajina pitkään

yhteistyötä. Alkunsa yhteistyö sai jo pari-

senkymmentä vuotta sitten, kun ABB:llä

Tampereella Virtanen vieraili ensimmäistä

kertaa huoltoinsinöörinä Hämeenlinnassa

Rautaruukin tehtaalla. Maailmanlaajuisesti

toimivat teräsyhtiöt SSAB ja Rautaruukki

yhdistyivät vuonna 2014.

Saarenmaa on ollut Rautaruukin leivis-

sä vuodesta 2000 lähtien.

”Yhteistyö on sujunut aina hyvin. Avoin

keskustelu on tärkeää, jos on joskus rek-

lamaatioon aihetta. Meidän hyvä yhteis-

työmme ABB:n kanssa perustuu minus-

ta siihen tosiasiaan, että olemme tärkeitä

toinen toisillemme.”

”Molemminpuolinen luottamus on yksi

tärkeimpiä asioita, jotta yhteispeli sujuu”,

Virtanen tähdentää.

23ABB power 1|17

Robottikäsi valvoo laatua

Mitä ihmettä?

Vaajakoskelaisen Stresstechin kaupallistamaan Barkhausenin kohinamittaukseen luottavat laadunvalvonnassaan niin Airbus kuin Ferrari. Mittausanturia liikuttaa ABB:n teollisuusrobotti.

Teksti Petja Partanen Kuvat Stresstech

”Robotti on ainoa järkevä tapa tarkastaa hammaspyörän rakenne”, sanoo

Stresstechin toimitusjohtaja Lasse Suominen.

Saksalaisfyysikko Heinrich Bark-hausen havaitsi jo vuonna 1919

mielenkiintoisen ilmiön, jolle kek-

sittiin hyötykäyttöä vasta paljon myöhem-

min. Kun hän magnetoi teräskappaletta

ulkoisella magneettikentällä, kappaleen

magneettisuus muuttui portaittain. Hyp-

päykset voitiin muuttaa ääneksi, jota

alettiin kutsua Barkhausenin kohinaksi.

Barkhausenin kohinaan perustuva mitta-

usanturi on tarkin tapa havaita magneettis-

ten metallien pinnan vaurioita. Anturi havait-

see sekä jännityksen että kovuuden muu-

tokset – molemmat ovat tärkeitä tekijöitä

kappaleen kestävyyden kannalta.

Barkhausenin havainnon onnistui ensim-

mäisenä kaupallistamaan mittalaitteeksi

vaajakoskelainen Stresstech vuonna 1983.

Mittausjärjestelmän tieteellistä haastavuut-

ta kuvaa se, ettei vielä vuonna 2017 yrityk-

selle ole ilmaantunut kunnollista kilpailijaa.

”Meillä on hyvä etumatka”, yrityksen toi-

mitusjohtaja Lasse Suominen sanoo.

Hyödyntäjiä ilmiöllä sen sijaan riittää.

Barkhausenin kohina-anturia käytetään esi-

merkiksi Airbusin, Boeingin, Mercedes-Ben-

zin ja Ferrarin laadunvalvonnassa.

Barkhausen-kohinan mittauksessa tar-

vitaan vakaata kättä. Geometrialtaan moni-

mutkaisten kappaleiden tarkastuksessa

tuo käsi on lähes poikkeuksetta teollisuus-

robotin. Autoteollisuudessa Stresstechin

antureiden yleisin tarkastuskohde ovat

hammaspyörät.

”Robotti on ainoa järkevä tapa tarkas-

taa hammaspyörän pintarakenne”, kertoo

Suominen.

Nykyisin Stresstech luottaa ABB:n

robottitekniikkaan.

”ABB:n robotit on helppo ohjelmoida ja

tuki on hyvä”, listaa Suominen syitä ABB:n

robotteihin siirtymiselle.

Stresstech on toimittanut Barkhausenin

kohinaa mittaavia robottiyksikköjä noin 50

kappaletta ympäri maailmaa. ABB:n robotit

liikuttavat Stresstechin mittausanturia esi-

merkiksi kuorma-autovalmistaja Scanian

tehtaalla Ruotsissa, hammaspyörävalmistaja

SEW:n tehtaalla Brasiliassa ja autoteollisuu-

den alihankkija Mahlen USA:n tehtaalla.

Barkhausenin kohina,

Stresstech, mittausanturi,

teollisuusrobotti

Tulevaisuuden sähköverkko 2030ABB rakentaa kanssasi tulevaisuuden verkon

Energiajärjestelmät ovat vahvassa murroksessa. Suomea sähköistetään uudelleen, nyt säävarmalla verkolla. Samaan aikaan uusiutuvan energian hajautettu tuotanto kasvaa voimakkaasti ja kuluttajasta on tulossa energiamarkkinoiden aktiivinen toimija. Digitalisaatio etenee yhä syvemmälle jakeluverkkoon, automaation määrä kasvaa voimakkaasti. ABB:n automaatio on osa tehokasta, luotettavaa ja älykästä tulevaisuuden sähkönjakelua.