Upload
claire
View
33
Download
0
Embed Size (px)
DESCRIPTION
OPPIMISEN NEUROTAUSTA I. Nina Sajaniemi Opettajankoulutuslaitos, varhaiskasvatuksen koulutus. Kehitys ja oppiminen. Yksilön kehitys on sosiaalisessa ja kulttuurisessa kontekstissa tapahtuva aktiivinen adaptaatioprosessi Se jatkuu koko elämänkaaren ajan ja sitä ohjaavat - PowerPoint PPT Presentation
Citation preview
www.helsinki.fi/yliopisto
OPPIMISEN NEUROTAUSTA I
Nina Sajaniemi
Opettajankoulutuslaitos, varhaiskasvatuksen koulutus
21.04.23Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi 1
www.helsinki.fi/yliopisto
Kehitys ja oppiminen
• Yksilön kehitys on sosiaalisessa ja kulttuurisessa kontekstissa tapahtuva aktiivinen adaptaatioprosessi
• Se jatkuu koko elämänkaaren ajan ja sitä ohjaavat
• Resurssien saatavuus (turvallisuus, suoja ja ravinto)
• Sosiaalinen vuorovaikutus
• Itsenäistyminen vanhemmista
www.helsinki.fi/yliopisto
Kehityksen lainalaisuudet
• Kaaos ja kompleksisuus
• Vallitseva tila pyrkii vakiinnuttamaan itseään
• Herkkyys pienille alkuarvojen eroille
• Kehityksen kausaalisuus
• Kaikkia muuttujia ei tunneta, alkuarvoja ei tiedetä
• Kehitys ei ole determinismiä
www.helsinki.fi/yliopisto
Kehityksen ja oppimisen tausta
• Supermuovautuvat aivot
• Aivot välittävät kasvattamisen ja opettamisen vaikutuksia
• Oppiminen on elinikäinen prosessi
• Oppimisen neuraalisen taustan ymmärtäminen
• Oppimisen edellytykset
• Neuromyytit
www.helsinki.fi/yliopisto
Aivojen potentiaali
• Aivoissa on noin 100 miljardia hermosolua
• Jokainen voi muodostaa noin 10 000 erilaista kytkentää
• Yhteenlaskettuna näistä muodostuvien “ratojen” pituus on 3,5 miljoonaa km
• Rajaton mahdollisuus erilasia kytkentöjen mahdollisuuskia
www.helsinki.fi/yliopisto
Aivojen tietoliikenneyhteydet
• Ärsykkeet sytyttävät virran aivojen hermoverkkoihin
• Sähköiset hermoimpulssit siirtyvät kemiallisesti synaptisen kuilun läpi toiseen hermosoluun
• Toistaminen vahvistaa tietoliikenneyhteyksiä
• Informaatioimpulssit alkavat kulkea totuttuja reittejä lähes itsestään
• Hyvin harjoitetut yhteydet jäävät eloon
• Muut yhteydet karsiutuvat – valikoiva solutuho
• Tavat ja tottumukset
www.helsinki.fi/yliopisto
Kehitys on oppimista
• Oppimisen tavat
• Havaitseminen, muisti, tarkkaavaisuus, kieli
• Oppivat hermoverkot
• Rinnakkainen prosessointi, temporaalinen prosessointi, integrointi
• Hermoverkot oppivat luokittelemalla
• Samanaikaisuus, samankaltaisuus, ajallinen yhteys
www.helsinki.fi/yliopisto
• Neurobiologiset taipumukset, havaintovalmiudet
• Maailma opitaan näkemään tietyllä tavalla
• Tiettyä käyttäytymisiä opitaan toisten kustannuksella
• Tavoitteena mukautuminen ympäristöön
• Elämän hallinta on yksilön ja yhteiskunnan kannalta tärkeimpiä toiminnan alueita
• Elämän hallinnan taito ja reaktioiden joustavuus
Oppimisen tausta
www.helsinki.fi/yliopisto
Itsesäätely: esimerkki ameebasta
• Tavoite: elimistön mukauttaminen ärsykeympäristöön
• Taito pitää sisäisen ympäristön kemiallinen profiili tasapainossa samalla kun ulkoisessa ympäristössä on helvetti valloillaan
www.helsinki.fi/yliopisto
Reaktiivisuus
• Sisäisten tilojen säätely liittyy yksilön biologiseen reaktiivisuuteen
• Yksilölliset erot reaktiivisuudessa määräytyvät • Varhaisesta vuorovaikutuksesta
• Geenien ja kokemusten interaktiosta
www.helsinki.fi/yliopisto
Reaktiivisuus
• Reaktiivisuus on ominaisuus, joka vaikuttaa tapaan olla vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa• Kuinka herkästi virittäydytään ja kiihdytään
• Kuinka herkästi tyynnytään
• Säätelyn avulla pyritään mukauttamaan (kalibroimaan) reaktiivisuus ympäristöön sopivaksi • Sisäisen tilan ylläpitäminen hallittavalla alueella
• Säätelyn perimmäisenä pyrkimyksenä on säilyttää elimistön sisäinen tasapino lähellä vakiota
www.helsinki.fi/yliopisto
• Välillä elämän prosessit joutuvat tavoittelemaan tasapainoa tai ne riistäytyvät hallinnasta
• Reaktiivisuus liittyy herkkyyteen elämän prosessien säädössä
• Elämän prosessien säätö on monimutkainen neurobiologinen tapahtumaketju
• Hermosoluverkkojen aktivoitumisen muodot
• Välittäjäaineiden ja hormoneiden merkitys
www.helsinki.fi/yliopisto
GENOMI – Tietovarasto
21.04.23Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi 13
• DNA:n emäsjärjestyksen ja monimuotoisten taitojen välillä on tilastollinen yhteys
• Biologian tasolla ei kuitenkaan ole älykkyyden, depression, musikaalisuuden tms. geenejä
www.helsinki.fi/yliopisto
• Geenien toimintaan vaikuttavat, emäsjärjestyksen ulkopuoliset säätelytekijät – miten geenit toimivat - miten geeniä luetaan
• Geenit aktivoituvat tuottamaan proteiineja suhteessa elimistön kemiallisiin muutoksiin (välittäjäaineet, hormonit…)
• Muutokset DNA:n metylaatiossa (estää - avaa)
• Vuorovaikutussuhteet ovat tärkeä osa ulkopuolisia säätelytekijöitä
EPIGENEESI
21.04.23Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi 14
www.helsinki.fi/yliopisto
• Evoluutio on muovannut jälkeläiset sopeutumaan ympäristöön vanhempien välittämillä signaaleilla
• Ympäristön signaloituminen - ennuste ympäristön laadusta
• Liittyy puolustautumisvalmiuteen
• Suurimmalle osalle lajeista ei ole olemassa yksittäistä, optimaalista fenotyyppiä
Epigeneettinen ohjelmointi
21.04.23Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi 15
www.helsinki.fi/yliopisto
Epigeneesi
www.helsinki.fi/yliopisto
www.helsinki.fi/yliopisto
• /tmp/PreviewPasteboardItems/Michael Meaney, Maternal care and Gene (vedetty) 3.pdf
www.helsinki.fi/yliopisto
www.helsinki.fi/yliopisto 21.04.23 20Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi
Vuorovaikutuksen taika
www.helsinki.fi/yliopisto
Yleistä kehityksestä
• Ihminen on biologinen olento
• Evoluutiohistoria, mielen ”kehollisuus”
• Ihminen on sosiaalisin kaikista lajeista
• Kiinnostus toisten välisiin suhteisiin
• Synnynnäinen tieto, että toista kuuluu auttaa
• Ihmislajille kehittyneet ”uudet” aistit
• Intuitio-aisti, toiseen asennoitumisen aisti, isojen ryhmien, systeemien, havaitsemisen aisti
www.helsinki.fi/yliopisto
• Jokapäiväisestä kanssakäymisestä syntyy psyykkisiä rakenteita
• Koti, päiväkoti, sukulaiset, ystävät
• Jokainen ihminen on potentiaalisesti tärkeä koko elämänkaaren ajan
• Kiintymyssuhteet on ymmärretty rajallisesti
• Lapsi hyötyy useasta häneen sitoutuvasta aikuisesta
• Hoitavan aikuisen valmius kuulla lasta on keskeinen
Ihminen on yhdessä kannatetun kasvatuksen laji
21.04.23Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi 22
www.helsinki.fi/yliopisto
Synnynnäinen ainutkertaisuus
• Temperamentti ja muu perinnöllinen erityisyys
• Ensi hetkistä lähtevä vuorovaikutus ympäristön kanssa • Resonanssin ja samantahtisuuden kokemus
• Minuus on toisen mielessä ja kädessä
• Terve minuus on pysyvästi dynaaminen • Minuuden jatkuvuuden kokemus vaatii jatkuvaa
sisäisen tilan säätelyä
• Itseä säätelevä toinen
www.helsinki.fi/yliopisto
Varhaisten kokemusten voima
• Varhaiset kokemukset ovat yhteydessä hyvinvointiin tai sen puutteeseen
• Henkinen tai fyysinen pahoinpitely
• Vanhempien ristiriidat, epäjohdonmukaisuus
• Emotionaalinen laiminlyönti
• Hyvinvoinnin puute aikuisuudessa:
• Depressiot ja ahdistushäiriöt
• Päihteiden väärinkäyttö
• Sydän – ja verisuonitaudit, diabetes, ylipaino
www.helsinki.fi/yliopisto
Miksi varhaiset kokemukset vaikuttavat:
• Varhaiset kokemukset vaikuttavat yksilöllisiin eroihin hermostollisessa ja hormonaalisessa stressivasteessa
• Poikkeava stressivaste on taustalla kaikissa seuraavissa
• Depressiot ja ahdistushäiriöt
• Päihteiden väärinkäyttö
• Sydän – ja verisuonitaudit, diabetes, ylipaino
www.helsinki.fi/yliopisto
Poikkeava stressivaste
• Lapsilla (ja aikuisilla) poikkeava stressivaste on taustalla ainakin seuraavissa:
• Tarkkaavaisuushäiriöt
• Käytöshäiriöt
• Ahdistushäiriöt
• Masennus
• Kasvuhäiriöt
www.helsinki.fi/yliopisto
Miksi stressi on tärkeää
• Stressi on elimistön biologinen valpastumisjärjestelmä
• Biologinen vaste kun fysiologisessa tasapainossa tapahtuu muutos – itseään suojaava käyttäytyminen aktivoituu, turvaa hakeva käyttäytyminen aktivoituu
• Stressijärjestelmä aktivoituu uhkatilanteissa
• Uhka on poikkeama tavanomaisessa ärsykeympäristössä
• Uhka vaihtelee todellisesta vaarasta potentiaalisesti positiiviseen oppimiskokemukseen
www.helsinki.fi/yliopisto
Stressin säätelyn tärkeys
• Hippokampuksen toiminta vaimenee ellei ole tarpeeksi kortisolia
• Kestostressi pitää kortisolitason korkeana
• Krooninen haitta oppimiselle
• Univaje riittää pitämään kortisolitason korkeana
• Olojen sietämisen oppiminen
• Mukavuusalueella toimiminen
www.helsinki.fi/yliopisto
Stressisysteemin aktivoituminen
• Hippokampuksen hermosolut tunnistavat kortisolin
• Ykköstyypin tunnistimet (mineralokortikoidit) saavat hippokampuksen ”virkistymään” ja toimimaan aktiivisesti
• Kakkostyypin tunnistimet (glukokortikoidit) heräävät kun kortisolin pitoisuus pysyy korkeana
• Palautejärjestelmä
www.helsinki.fi/yliopisto
Stressisysteemin aktivoituminen
• Emotionaalisesti (biologisesti) merkittävä ärsyke
• Adrenaliini-nimisen stressihormonin välttyminen ja leviäminen verenkierron mukana kaikkialle elimistöön
• SAM - systeemin aktivoituminen
• Taistele – pakene, snergian mobilisointi
• Kortisoli-nimisen stressihormonin välittyminen
• Kortisolilla on suoria aivovaikutuksia
www.helsinki.fi/yliopisto
AIVOJEN ÄRSYKEVIRTA
Säätelyn pettäminen – liioitteleva käyttäytyminen
Stressin säätelyn lähikehitysen vyöhyke
KANNATTELUN TARVE
Mukavuusalue TASAPAINOINEN JA ITSENÄINEN STRESSIN SÄÄTELY
Alivireyden ja kapeutuneen toiminnan alue TURVALLISEN ROHKAISUN TARVE
YMPÄRISTÖN KUORMITTAVUUS – STRSSITEKIJÖIDEN MÄÄRÄ
www.helsinki.fi/yliopisto
Stressin säätely ja aivojen kehitys
• Keskushermoston kemiallinen ympäristö vaikuttaa merkittävästi aivojen kehitykseen
• Kortisolilla on vahvoja aivovaikutuksia
• Liian suuret kortisolimäärät vahingoittavat aivojen kehitystä oppimista, muista ja ajattelua säätelevillä alueilla:
• Etuotsalohkon toimintaa säätelevät alueet
• Emootioita säätelevät alueet
• Muistitoimintoja säätelevät alueet
www.helsinki.fi/yliopisto
Biologinen tilanneherkkyys (Ellis, Boyce, 2005)
• Evoluutiossa kehittynyt taipumus mukauttaa säätelyjärjestelmät ympäristöön sopiviksi
• Epigeneesi
• Korkea reaktiivisuus herkistää ympäristövaikutuksille
• Ärsykkeitä herkästi läpäisevä ”porttijärjestelmä”
• Srtessijärjestelmän aktivoituminen
www.helsinki.fi/yliopisto
Rotista…
• Michael Meaney:
• Hoivan ja huolenpidon määrä muuttaa stressireaktiota säätelevien geenien DNA:n kemiaa
• Paljon hoivaa ja huolenpitoa – kestävämpi ja sopeutuvampi rotta – mukautuvampi stressireaktio
21.04.23Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi 34
www.helsinki.fi/yliopisto 21.04.23Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi 35
www.helsinki.fi/yliopisto
Telomeerit – Elizabeth Blackburn
• Telomeerit – silmukka, laastari kormosomin päässä
• Estää kromosomien päitä ripsaantumasta ja tarrautumasta toisiinsa
• Ilman telomeereja perintöainekset sekaantuvat
• Yhteys vanhenemiseen, sairastavuuteen ja syöpään
21.04.23Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi 36
www.helsinki.fi/yliopisto
KIINTYMYSSUHDEKEMIAA
21.04.23Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi 37
www.helsinki.fi/yliopisto
• Aivojen välittäjäaine, jota vapautuu sosiaalisessa kontaktissa
• Ihokontakti erityisen merkittävä
• Oksitosiinireseptoreiden määrä lisääntyy voimakkaasti raskauden loppuvaiheessa
• Synnytyksen aikana oksitosiinireseptorien määrässä huima kasvu, sekä äidillä että lapsella
OKSITOSIINI
21.04.23Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi 38
www.helsinki.fi/yliopisto
• Lapset, joilla on paljon oksitosiinireseptoreita, ovat
• Uteliata
• Halukkaita solmimaan vertaissuhteita
• Vähemmän ahdistuneita kohdatessaan vieraita ihmisiä ja uusia tilanteita
• Sitoutuvat nopeasti
• Oksitosiini lisää emotionaalista kestävyyttä, stressin sietoa ja vähentää impulsiivisuutta
OKSITOSIINI ja LAPSET
21.04.23Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi 39
www.helsinki.fi/yliopisto
• Turvallisessa ja turvattomassa kiintymyssuhteessa äideillä erilaiset vasteet vauvojen valokuville
• Turvallisen kiintymyssuhteen äideillä voimakasta aktivaatiota aivojen palkitsemisjärjestelmässä vasteena sekä hymyileville että surullisille kasvoille
• Turvattoman kiintymyssuhteen äideillä aktivaatiota vain vasteena hymyileville kasvoille
• Surulliset kasvot aktivoivat inhon ja kivun alueita
HYMY JA OKSITOSIINI (L. Strathearn)
21.04.23Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi 40
www.helsinki.fi/yliopisto
DOPAMIINI JA PALKITSEMINEN
• Dopamiini on pakitsemiskemikaali
• Eritys voimakasta uusissa tilanteissa
• Uteliaisuus, luovuus
21.04.23Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi 41
www.helsinki.fi/yliopisto
• Ventaalinen tegmentum, nucleus accumbes, ventraalinen pallidum, raphen tumake
• Dopamiinisuihku vahvistaa mielihyvää
• Oksitosiinin yhteydessä dopamiini virittää aivot kokemaan vuorovaikutuksen palkitsevana ja positiivisena
PALKITSEMISJÄRJESTELMÄ
21.04.23Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi 42
www.helsinki.fi/yliopisto
TAAS ROTISTA ….
21.04.23 43Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi
Toistuvat separaatiokokemukset poikasilla muuttavat dopamiinijärjestelmän toimintaa koko elämänkaaren ajan (Meaney, Brake and Gratton,2002), mutta suuri määrä hoivaa ja huolenpitoa lisää dopamiinireseptoreita (Champagne et al,2004).
www.helsinki.fi/yliopisto
• Opiaatit ovat mielihyvähormoneita, jotka vähentävät tietoisuutta kivusta ja tuottavat riemun kokmeuksia
• Hoivakokemukset vahvistavat opiaattijärkestelmää lapsen aivoissa
• Pettymyksen, surun, pelästymisen sietokyky kasvaa
OPIAATIT
21.04.23Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi 44
www.helsinki.fi/yliopisto
• Vuorovaikutuskessa virtaa myös adrenaliinia
• Energisoiva, valpastava vaikutus vuorovaikutussuhteessa
• Loistokombinaatio yhdistyneenä mielihyvään!
• Adrenaliini vahvistaa stressinsäätelyä
• Edistää kontekstuaalista oppimisrta
ADRENALIINI
21.04.23Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi 45
www.helsinki.fi/yliopisto
Lapsi tarvitsee aikuista
• Aivoissa on hälytin suojan ulkopuolelle joutumista varten
• Synnynnäinen varojärjestelmä - mantelitumake
• Lapsi pakenee suojan suuntaan
• Hälytys menee pois päältä
• Liian varhainen itsenäisyyden ja omatoimisuuden korostaminen altistaa stressille
www.helsinki.fi/yliopisto
Biologinen tilanneherkkyys ja kehitykselliset polut
• Hyvä hoiva ja huolenpito, johdonmukainen ja tukeva lapsuuden kasvuympäristö
• Korkea reaktiivisuus
• Lapset herkistyvät vastaanottamaan ympäristön kannustavia ja turvaa tuottavia signaaleita
• Kohtalaisesti ja jossakin määrin jatkuvasti stressiä aiheuttava lapsuuden kasvuympäristö
• Matala reaktiivisuus
• ”porttijärjestelmä” suodattaa ärsykkeitä ja suojaa
• Liian suuri tai liian vähäinen stressin määrä – välinpitämättömyys, epäsensitiivisyys
www.helsinki.fi/yliopisto
Säätelyn kehittyminen
• Kiinnittyminen on valikoiva vuorovaikutussuhde, joka parantaa lapsen elonjäämisen mahdollisuuksia
• Muodostuu ensimmäisten kuukausien aikana lasta hoivaaviin aikuisiin
• Muovautuu myöhemmissä kokemuksissa
• Toistuvat kokemukset yhteisestä tunnesäätelystä yleistyvät oletusmalleiksi
• Hoidon sensitiivisyys tai häiritsevyys keskeistä
www.helsinki.fi/yliopisto
Luottavainen kiinnittyminen
• Sensitiivisesti vastaava hoito • Negatiivisten tunteiden tyynnyttäminen ja positiivisten
voimistaminen
• Uteliaisuuden, aloitteellisuuden tukeminen
• Johtaa laajaan asteikkoon hallittavissa olevia tunteita (itsesäätelykyky)
• Johtaa jaetun tarkkaavuuden vahvistumiseen (kielenkehityksen pohja)• Ristiriidaton, yhtenevä kommunikaatio
• Omaelämänkerrallinen muisti
www.helsinki.fi/yliopisto
• Johtaa eheään minäkuvaan
• Kokemus itsestä aktiivisena omien tunteiden ja ajatusten tuottajana
• Joustavat reaktiot
• Empatiakyky
• Aivoissa on simulaattori: peilisolut
www.helsinki.fi/yliopisto
Luottavaisen kiinnittymisen riskit
• Odotukset ja kokemukset muiden hyväntahtoisuudesta voivat olla ristiriidassa keskenään
• Odotukset ja kokemukset tunteiden jakamisesta voivat olla ristiriidassa keskenään
• Pettymyksiä ihmissuhteissa
• Korvaavat kokemukset
www.helsinki.fi/yliopisto
Luottavainen kiinnittyminen ja stressiprosessit
• Uhan havaitseminen
• Realistinen vaaran tulkinta
• Sisäiset ja ulkoiset uhan edustumat integroituvat
• Voimavarojen punnitseminen
• Sosiaalisen tuen etsiminen, omiin kykyihin luottamista
• Epärealistisuus
www.helsinki.fi/yliopisto
• Selviytymiskeinot
• Aktiivisia ja passiivisia, toiminnallisia ja mielensisäisiä keinoja
• Ongelma- ja tunnekeskeisiä keinoja
• Psyykkiset oireet
• Akuutissa stressitilanteessa oireilua, ei muutu krooniseksi
www.helsinki.fi/yliopisto
Välttelevä kiinnittyminen
• Epäsensitiivisesti vastaava hoito on emotionaalisesti etäistä, virittäytyminen on vähäistä ja vääristynyttä
• Negatiivisten tunteiden tyynnyttäminen on tehotonta
• Huomio pois vuorovaikutuksesta, konkretiaan
• Johtaa tunneilmaisun tukahtumiseen sekä uteliaisuuden ja tarkkaavaisuuden rajoittumiseen esinemaailmaan
• Lapsi kasvaa näennäisitsenäisyyteen
www.helsinki.fi/yliopisto
Käytöshäiriöt turvattomassa, välttelevässä strategiassa
• Pyrkimys myötäilyyn, totteluun tai aikuisen hoivaamiseen
• Lapset ovat valppaita ja pyrkivät välttämään virheitä
• Vuorovaikutuksen dynamiikka on ”päälaellaan”
• Lapsen tehtäväksi on muodostunut vanhemman
hoivaaminen tai pakonomainen totteleminen
www.helsinki.fi/yliopisto
• Minäkuva: ei rakastettu, mutta pärjäävä
• Muut ovat torjuvia, eivätkä ole hänen käytettävissään
• Tehokas tunteiden säätely ja tunnepitoisten viestien vaimentaminen
• Systemaattinen torjunta ja vihamielisyys
• Pakonomainen totteleminen, kontaktin välttäminen
• Lasta on torjuttu henkilönä, ei pelkästään käyttäytymisen perusteella
www.helsinki.fi/yliopisto
• Riski kasautuviin käytösongelmiin
• Pakkokäyttäytyminen, kaavamaisuus
• Tarvitsevuuden peittäminen
• Epärealistinen idealisointi
• Kyvyttömyys syvällisiin ja pitkäaikaisiin ihmissuhteisiin
• Epäluottamus ihmisiin, yksinjäämisen riski
www.helsinki.fi/yliopisto
Välttelevä strategia ja stressiprosessit
• Uhan havaitseminen
• Vaaran kieltäminen
• Sisäiset uhkakuvat aktivoituvat
• Voimavarojen punnitseminen
• Omiin kykyihin luottaminen
• Epäluottamus avun saamisessa
www.helsinki.fi/yliopisto
• Selviytymiskeinot
• Välttelevät ja dissosioivat mallit
• Toiminnallisia ja ongelmakeskeisiä hallintakeinoja
• Psyykkiset oireet
• Oireet saattavat puuttua akuuteissa vaiheissa
• Riski kasautuviin mielenterveyden ongelmiin
www.helsinki.fi/yliopisto
Ristiriitainen kiinnittyminen
• Ristiriitaisessa kiinnittymissuhteessa puuttuu ennakoitavuus
• Lapsen käyttäytyminen voi olla samanaikaisesti avoimen vetoavaa ja vihamielisen torjuvaa
• Käyttäytyminen jäsentyy strategiseksi malliksi pitää hoitaja eri tilanteissa riittävän suuntautuneena häneen
• Kommunikaation ristiriitaisuus, epäyhtenäisyys • Hauras minäkuvaan
• Osoitettu pitkäaikaisriski kehitykselle
www.helsinki.fi/yliopisto
Ristiriitainen kiinnittyminen
• Ristiriitaisessa hoidossa virittäytyminen, torjuvuus ja häiritsevyys vaihtelevat ennakoimattomasti• Negatiiviset tunteet voimistuvat
• Huomio korostetusti vuorovaikutuksessa
• Johtaa negatiivisen tunneilmaisun korostumiseen ja ulospäin suuntautuvan uteliaisuuden rajoittumiseen• Sosiaalinen ahdistuneisuus
• Turvallisuuden tunne jää riippuvaiseksi emon läsnäolosta
www.helsinki.fi/yliopisto
• Lapsen tarpeita tulkitaan äidin todellisuudesta käsin• Aikuisen ja lapsen todellisuudet eivät sykronisoidu
• Aikuinen keskeyttää lapsen aloitteet, on reagoimatta niihin tai käyttäytyy tungettelevasti
• Lapsesta tulee valpas ja ylivirittynyt• Yliampuva käytös – huomion sitominen
• Suhteettoman voimakkaat tunneilmaisut• Avuttomuus, passiivisuus
• Raivokohtaukset, manipulointi
www.helsinki.fi/yliopisto
• Aikuiset reagoivat voimakkaisiin tunnepitoisiin viesteihin
• Vähäiset viestit jäävät huomiotta
• Lapsi oppii korostamaan tunnepitoisia viestejä,
• Ei opi tunteiden säätelyä eikä itsehillintää
21.04.23Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi 63
www.helsinki.fi/yliopisto
Ristiriitainen kiinnittyminen ja kasautuvat käytöshäiriöt
• Tunteiden eskalointi ja kontrollin puute
• Aggressiivinen ja teeskennellysti avuton käyttäytyminen
• Viettelevä ja rankaiseva käyttäytyminen
• Uhkaava ja vainoharhainen käyttäytyminen
www.helsinki.fi/yliopisto
Ristiriitainen kiinnittyminen ja stressiprosessit
• Uhan havaitseminen
• Vaaran ja uhan liioitteleminen
• Sisäiset uhkakuvat hallitsevat
• Voimavarojen punnitseminen
• Epätoivo omien kykyjen suhteen
• Pettymys tuen saatavuuteen
www.helsinki.fi/yliopisto
• Selviytymiskeinot
• Tunnekeskeisiä selviytymiskeinoja
• Psyykkiset oireet
• Runsaasti oireita sekä akuutissa stressissä että myöhemmin
• Eksternalisoivia oireita
www.helsinki.fi/yliopisto
Jäsentymätön kiinnittyminen
• Jäsentymättömässä kiinnittymisessä on liiallisia katkoksia emotionaalisessa vuorovaikutuksessa
• Samanaikaiset, ristiriitaiset tunneviestit
• Pelkoa heijastava käyttäytyminen
• Haitallista keskushermoston kehitykselle
• Jäsentymättömässä tilassa keskushermosto saattaa joutua säätelemättömään intensiiviseen hälytystilaan
• Molemmat autonomisen hermoston haarat hälyttävät samanaikaisesti
www.helsinki.fi/yliopisto
• Pelottava tai pelon leimaava käytös
• Jähmettyminen tai hajanainen aktiivisuus
• Paniikki tai hyökkäävä aggressio
• Pakonomaista miellyttämistä tai hallintaa
• Ohutta, tarkkailevaa yhteyden ylläpitämistä
• Jäsentymättömyys on esimerkki geeneihin perustumattomasta periytyvyydestä
www.helsinki.fi/yliopisto
• Lapsi voi olla samanaikaisesti välttelevä ja ristiriitainen • Hakee aikuisen läheisyyttä, mutta lähestyy tätä takaa
päin, ei ota katsekontaktia, ei osoita positiivista emootiota
• Stressitilanteessa lapsi voi peittää kasvonsa, keinuttaa itseään jne.
• Lapsi saattaa myös dissosioda ‒ Huomio kiinnittyy pois vallitsevasta todellisuudesta
(hyöty: endogeeniset opiaatit muuttavat tuskallisten ärsykkeiden kokemusta)
• Riski vakaviin mielenterveyden ongelmiin
www.helsinki.fi/yliopisto
Jäsentymätön kiinnittyminen ja stressiprosessi
• Uhan havaitseminen
• Paniikinomaiset vastaustavat
• Voimavarojen punnitseminen
• Impulsiiviset, punnitsemattomat vastaustavat
• Selviytymiskeinot eivät vastaa tilanteen vaatimuksia
• Psyykkiset oireet
• Internalisoivat ja eksternalisoivat oireet
www.helsinki.fi/yliopisto
• epävakaat, intensiiviset ihmissuhteet
• epätarkoituksenmukainen, intensiivinen viha
• hylkäämiskokemusten välttämisyritykset
• emotionaalinen epävakaisuus
• impulsiiviset toimintamallit
• itsetuhopinen käyttäytyminen
• jatkuva tyhjyyden tai kyllästymisen tunne
• ohimenevää, stressiin liittyvää vainoharhaisuutta
• häiriytynyt idenetiteetti, minäkuva
Rajatilahäiriö (DSM-IV: 5/9)
21.04.23Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi 71
www.helsinki.fi/yliopisto
• Rajatílahäiriön (28 v.) varhaiset ennusmerkit:
Rajatilahäiriöt (Carlson, Egeland, Stroufe, 2009)
21.04.23Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi 72
Kiintymyssuhdehäiriöt .20*o (12-18 kk), Kaltoinkohtelu .20**o (12-18 kk),Äidin uhkaavuus j arajattomuus .42***o (42 kk),Perheen ongelmat, isän possaolo .21**o (12-64 kkPerheen kohonnut stressi .29***o (3-42 kk).
www.helsinki.fi/yliopisto
• Varhaisnuoruuden ennusmerkit: (12 vuotta)
• Tarkkaavaisuushäiriöt
• Emotionaalinen epävakaisuus
• Käyttäytymisen epävakaisuus
• Ongelmat ihmissuhteissa
Rajatilahäiriöt (Carlson, Egeland, Stroufe, 2009)
21.04.23Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi 73
www.helsinki.fi/yliopisto
Mentalisaatio
21.04.23Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi 74
www.helsinki.fi/yliopisto
Mentalisaatio on jatkuvassa käytössä oleva taito
• Mentalisaatiota tarvitaan
• Yhteistoimintaan
• Tunteiden ymmärtämiseen
• Opettamiseen
• Oppimiseen
• ”Kuka minä olen” tiedostamiseen
• ”Että minä olen” tiedostamiseen”
• Tietoisuus mentaalista tiloista saa meidät sekä itkemään että nauramaan
www.helsinki.fi/yliopisto
• A: Ystävällinen B: Surullinen
• C: Yllättynyt D: Huolestunut
Mentalisaatio: Mielen lukemisen testi (Baron-Cohen et al., 2001)
21.04.23Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi 76
www.helsinki.fi/yliopisto
A: Yllättynyt B: Vakuuttunut
C: Pilaileva D: Onnellinen
21.04.23Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi 77
www.helsinki.fi/yliopisto
A: Pilaileva B: Hämmentynyt
C: Intohimoinen D: Vakuuttunut
21.04.23Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi 78
www.helsinki.fi/yliopisto
Mentalisaatio – Robert Greenin tuntemukset?
21.04.23Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi 79
Mentalisointi mahdollistaa yhteiset kokemukset – meidän on koordinoitava omat emotionaaliset kokemuksemme sosiaalisiksi ryhmäkokemuksiksi
www.helsinki.fi/yliopisto
Mahdollisuus asettua toisen asemaan
21.04.23Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi 80
www.helsinki.fi/yliopisto
• Kiintymyskäyttäytyminen aktivoituminen
• Näkyy ahdistuksena, pekokuutena
• Varhaiset kokemukset värittävät
• Läheisyyttä etsivä käyttäytyminen
• Kiintymyssuhdemielikuvien aktivoituminen
• Kiintymyssuhdekäyttäytymisen hyperaktivaoituminen
• Vastenmieliset emotionaaliset kokemukset
• Kiintymyssyhdejärjestelmän hyperaktivoituminen saattaa olla rajatilahäiriön ydinoire
21.04.23Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi 81
www.helsinki.fi/yliopisto
Biological givens•child sex•temperament
Cognitive, socio-emotional and
mentalizing abilities
Stress regulation
Parental stress & maternal well-being
Primary attachment
Socioeconomic characteristics & family constellation•Income level•Education level•Single parent
Active Participation
Quality of day care (*)
(*) In intervention phase quality of day care is manipulated and other measures are repeated
Attention
The model of dynamic stress regulation