Wood Carving

Koristeveisto

1

2

3

4

5

6

7

8

Wood Carving

History of Wood Carving

Woodcarving has always had a very importantposition in old popular art, because the methodsare simple and diverse tree species have alwaysbeen available. In museums, churches and oldhouses we can see examples of decoratedfurniture and objects. Woodcarvings showmen‘s skills in designing and using chisels andother tools.

Our ancestors did woodcarving even in theancient times. Woodcarving flourished in theMiddle Ages. In Germany and in theNetherlands it was church art of a high level.The decorative altar screens, choir stalls andpictures of saints are evidence of this. Graduallypeople began to decorate furniture, frames andmany articles.

In Latvia the woodcarving art was connectedwith making cult articles, tools for agriculture,fishing, bee keeping and hunting as well as crafttools and buildings. Wood is an easily processedmaterial and a weak heat conductor; thereforeit is widely used in making plates and dishesas well as kitchen accessories. Thewoodcarving art has developed since the1920’s-1930’s because of an increasing demandfor wood carved furniture and roomdecorations.

Woodcarving in Greece is more connected withchurch and urban woodcraft, furniture andsmall objects. Church woodcraft revived during

the years between the two world wars, chieflyunder the influence of a team of architects andother intellectuals, at head of whom wasarchitect Zahos. The so called “Byzantine style”trend and the use of calligraphy created atradition of plain pieces that ignored thewonderful achievements of the masters whohad lived under the Turkish domination. Lately,the woodcarvers have begun to get theirinspiration from the 18th and 19th century pieces.An example of that is the yet half–finishedtemple of Hagia Kyriaki in Alexandroupoli.

Urban woodcraft, adapted to buildings, is forthe time being kept to houses or foundationsof traditional architecture. Furniture industryhas tried to adapt traditional elements into themodern way of living, with variable success.Small woodcraft objects, such as souvenirs,knickknacks and utensils (wastebaskets,umbrella stands, fruit bowls, pencil cases etc.)have been a greater success.

In Finland the strongest impulses came fromthe west. These impulses were used unchangedor adapted from many other cultural styles. TheWest of Finland and especially the westerncoastal areas have been known for skilfulcarvers and decorative articles.

The motifs are innumerable. The most popularmotifs were different heart-shapes, stars, circlesand arch figures (in Finland). Herald figuresand pentagons were used as magic marks.Arches of leaves and arabesques have beenaffected by different styles.

Animal and plant motifs were popular e.g. onsticks and furniture. Human beings weredepicted on ecclesiastical objects and distaffs.The most typical styles used in woodcarvingare rococo and baroque. These styles werefollowed by Empire and Biedermeier. Theywere less decorative styles.

9

In Hungary woodcraft traditions are connectedwith the large Békés region. In this south-eastern area in Alföld we can attach anoutstandingly important role to timber, despitethe fact that nature was not lavish in wood here.

In the 18-19th centuries people in the Békésregion mostly carved their furniture themselves.The making of the carved furniture found inthe Békés region was presumably introducedby German joiners working at churchconstruction sites. Millers were first to learnthis activity. In popular woodcarving men werealways responsible for making decorativeshaver holders, cutlery, distaffs, mangles,washing weights etc.

From the beginning of the 19th century in allHungarian and minority settlements in theBékés region the woodcraft was characteristicfor house building. The house building mastersdreamt of stable, wooden houses. Usually therewere not skilled, trained carpenters in towns,only “clever” people. In the country towns andricher villages of the Békés region the mostbeautiful peasant houses were built in 1850-60, when popular construction lived its goldenage.

The carved, scraped decorations could be putin many kind of objects, farm and householdtools, for example yokes, whips, shaver holders.Particularly many carvings can be found in theobjects used by women – distaffs, washingweights and mangles. Most of them were madeas love presents.

The decorations and form treasures of theHungarian woodcarving can be differentiated:simple decorations (chisel traps, carving in andlines), geometrical decorations, carved,chiseled texts, shells, figurative decorations (itoccurs seldom in the region of Orosháza, exceptfor ornamental long whips, shepherds’ crooks).

In the Estonian national culture the furnishingtheme has been a separate issue. The nation’seconomical situation and cultural level arereflected through it. By studying furnishing thedevelopment of woodwork and its techniquescan be observed. In the course of time moreand more complicated implements and methodshave come into use. First all pieces of furniturewere made quite plain, without any specialdecorations. With living conditions becomingbetter more beautiful furniture was needed.Elements of the national character were usedin order to give the furniture a unique look.Village carpenters made everything needed inhouseholds for everyday life. More complicatedobjects were made by master cabinetmakers.They also decorated utensils and furniture. Atthe end of the 19th and at the beginning of the20th centuries more attention was paid to thedecorating that cabinet-makers made infurniture by using wood carving.

The decorations of the oldest examples are quitesimple but become more complicated with thelatest examples. In the national Estonian art thedominating style is ornamental. The most oftenused carvings are the motifs of hearts, rosettes,the sun, circles, rhombi, ellipses, strawberryleaves and vine branches.

Tools and materials

The aim of woodcarving is to make figures andornaments with appropriate tools. The maintools are chisels. About 600 variouswoodcarving chisels are made in this industry.At present the numeration of chisels by profileand design is from 1 to 58. Each chisel has adifferent width in the range from 0.5 mm to 40mm. Chisels made of English steel have thebest reputation. The chisels have to be kept verysharp and most blades are sharpened fromoutside. Also the whet stone has to be of aspecial shape. The blades are first sharpened

10

with a so called water stone and in the end withan oil stone. The finishing touch is done withskin.

Beside ordinary joiner tools (axes, crosscutsaws, planes, etc.), there should be other toolsand a work bench. The work bench is necessaryto keep the wood in place when carving it. Thewood used in woodcraft is felled in wintertime,before the saps rise from the roots up.

Beside conifers (pine, fir, juniper, larch) anddeciduous trees (oak, ash, birch, black alder,maple, elm, lime, chestnut, rowan, nut tree, asp)such fruit trees as apple tree, pear tree, plumtree and cherry tree are very suitable forwoodcarving. We can also use trees from othercountries to increase the variety of the naturaltones, texture and technical qualities of theobjects. Such trees are the following: stone-pine, white fir, yew, Amur cork tree, Caucasusbeech, and box tree, walnut tree. Mahogany andebony are very high quality materials forwoodcarving, and they are also used in makingluxurious furniture and music instruments.Walnut wood was mainly used to craft churchobjects. For household articles woodcarversused light white woods.

In order to get a hand-made article of highquality, it is necessary to use well driedmaterial. The material must absolutely be dryso that the object will keep its form and shape.Wood is chosen according to the intended workfunction, object and form. If you want to makefine carving, then you cannot use rough fiberwood because it only creates dissonancebetween the ornamentation and the texture ofthe wood. Also the technological features ofwood should be taken into consideration. It isnot always possible to find one suitable pieceof wood for the object. Therefore it is necessaryto glue it from several pieces. There aredifferent kinds of glues for this purpose.

Work techniques

Woodcarving decorations and ornaments areusually placed on the edges and corners of theobject. The contours of the ornament are firstcarved with a special chisel in order to get themain lines. The carving is based on these lines.It is good to make the necessary holes in theobject and then to saw off the excessive woodwith a narrow bladed saw.

A draft or a stencil is made for the carving.The stencil is made of cardboard or drawingpaper. The draft is attached to the wood andcopied on it through a carbon paper with a hardpencil.

Wood carving course20 lessons (5 hours x 4 days)Objective: to learn woodcarving techniqueaccording to the technical drawing and workinstructions

Materials and tools

- deciduous tree wood without branches- technical drawing- wood: length- 500 mm; width - 145 mm;

thickness: 15 mm- saw- carving chisel- plane- work bench- sandpaper P40, P60; P80; P100, P120,

P150, P240- glue and wood varnish- brush- 2 wood screws- 500 mm long, 15x15 mm cross-cut wood

lath- metal hook- ruler

11

Work instructions:

- take a board and plane it according to thegiven measures

- fasten the technical drawing on the wood- attach the board in the work bench- carve the motifs- carve the ornament following the main lines

of the fastened technical drawing- saw off the excessive wood following the

technical drawing’s lines- use rough sandpaper (use sandpaper P40,

P60, P80) and smooth the edge surfaces- remove the technical drawing and

smoothen all surfaces with fine sandpaper(P100, P120, P150)

- polish the rounded edges and smoothsurfaces

- take a 500 mm long, 15x15 mm cross-cutwood lath. Plane it round as it is neededfor the clothes hanger.

- the planed lath is sandpapered (P100, P120,P150)

- glue the lath to the board and fasten with 2screws

- sandpaper the joints- screw a metal hook in the middle of the top

of the clothes hanger- paint the surface with transparent wood

varnish, let it dry (the drying time variesfrom a few hours to a day depending onthe varnish) and then polish the surfacesmooth (sandpaper P240)

- finish with a second coat of varnish, leavethe object to dry and the clothes hanger isready.

Work plan:

1 meeting

1) The course begins with a historicaloverview on the use and materials ofwoodcarving;

2) The participants take the technicaldrawing and make the board (following

the work instruction) and prepare it forthe carving of the ornaments;

2 meeting

Woodcarving according to the lines of theattached technical drawing.

3 meeting

Woodcarving continues. The carving of theornaments is ended and the form of clotheshanger is made - the excessive wood is sawnoff and polished.

4 meeting

Making and fixing the round lath and the firstvarnishing.

5 meeting

The clothes hanger is sand papered and is thesecond varnishing and drying is done, and theclothes hanger is ready for use.

References:

12

Koristeveisto

Koristeveiston historiaa

Koristeveistolla on aina ollut tärkeä asema kan-santaiteessa, sillä työmenetelmät ovat yksinker-taiset ja erilaisia puulajeja on aina ollut saata-villa. Museoissa, kirkoissa ja vanhoissa talois-sa näkee esimerkkejä huonekalujen ja esinei-den koristeveistosta. Nämä esineet kertovat ih-misen kyvystä suunnitella sekä käyttää talttojaja muita työkaluja.

Jo esi-isämme harrastivat koristeveistoa. Kes-kiaika oli koristeveiston kukoistusaikaa. Sak-sassa ja Alankomaissa koristeveisto oli korkea-tasoista kirkkotaidetta. Tästä kertovat koristeel-liset alttaritaulut, kuoriaitaukset ja pyhimystenkuvat. Vähitellen ihmiset alkoivat koristellamyös huonekaluja, kehyksiä ja monia muitaesineitä.

Latviassa koristeveistoa käytettiinkulttiesineissä sekä maataloudessa,kalastuksessa, mehiläisenhoidossa jametsästyksessä tarvittavissa työkaluissa samoinkuin käsityökaluissa ja rakennuksissa. Puu onhelposti työstettävä materiaali ja heikkolämmönjohde, minkä vuoksi sitä käytetäänpaljon lautasten ja astioiden sekä muiden keit-tiövälineiden valmistuksessa. Koristeveisto onkehittynyt 1920- ja 1930-luvulta lähtien, kos-ka koristeltujen huonekalujen ja koriste-esinei-den kysyntä kasvoi.

Kreikassa koristeveisto liittyy enemmän kirk-koon ja kaupunkilaisuuteen, huonekaluihin ja

pieniin esineisiin. Kirkkojen koristeveisto el-pyi maailmansotien välissä pääasiassa arkki-tehtien ja muiden intellektuellien muodostamanryhmän ansiosta. Ryhmän johtaja oli arkkiteh-ti Zahos. Niin kutsutun “bysanttilaisen tyylin”suosio ja kalligrafian käyttö synnyttivätpelkistettyjen esineiden perinteen, jossa eipiitattu turkkilaisvallan aikana eläneiden mes-tareiden upeista saavutuksista. Viime aikoinakoristeveistäjät ovat alkaneet ottaa virikkeitä1700- ja 1800- lukujen esineistä. Tästä esimerk-kinä on vielä keskeneräinen Hagia Kyriakintemppeli Alexandroupolissa.

Kaupunkirakennuksissa käytetty koristeveistorajoittuu toistaiseksi perinteistä arkkitehtuurianoudattaviin taloihin tai niiden perustuksiin.Huonekaluvalmistajat yrittävät vaihtelevastimenestyen soveltaa perinteisiä elementtejä ny-kyajan asumiseen. Paremman suosion ovat saa-vuttaneet pienet puuesineet, kuten matkamuis-tot, koriste-esineet ja käyttöesineet (roskakorit,sateenvarjotelineet, hedelmäkulhot, penaalitjne.).

Suomessa voimakkaimmat vaikutteet ovat tul-leet lännestä. Näitä vaikutteita käytettiin sel-laisenaan tai ne muotoutuivat monista muistakulttuurityyleistä. Länsi-Suomi ja etenkin Län-si-Suomen rannikkoalueet ovat olleet tunnet-tuja taitavista veistäjistä ja koriste-esineistä.

Aiheita on lukemattomia. Suosituimpia aihei-ta ovat sydämet, tähdet, ympyrät ja kaaret.Heraldisia kuvioita ja viisikulmioita käytettiinmaagisina merkkeinä. Lehtien ja kasviaiheidenmuotoihin ovat vaikuttaneet eri tyylisuunnat.

Eläin- ja kasviaiheet olivat suosittuja esim.kepeissä ja huonekaluissa. Ihmishahmoja käy-tettiin kirkkojen esineissä ja värttinöissä. Tyy-pillisimmät koristeveistossa käytetyt tyylit ovatrokokoo ja barokki. Empire ja biedermeier tu-livat näiden tyylien jälkeen ja olivat vähemmänkoristeellisia.

13

Unkarissa koristeveistoperinteet liittyvät suu-reen Békésin alueeseen. Tällä Alföldin alangonkaakkoisosalla on huomattavan merkittävä roo-li koristeveistossa siitäkin huolimatta, ettei alu-eella kasvakaan kovinkaan paljon puuta.

1700-1800-luvuilla Békésin alueen ihmisetveistivät enimmäkseen itse huonekalunsa.Veistettyjen huonekalujen oletetaan tulleen seu-dulle saksalaisten puuseppien mukana näidenollessa rakentamassa kirkkoja. Ensimmäisinätaidon oppivat myllärit. Kansan keskuudessatehtiin koristeellisia parranajovälinerasioita,aterimia, värttinöitä, mankeleita, pyykinpesu-välineitä jne., joiden valmistus oli miesten vas-tuulla.

1800-luvun alusta lähtien kaikissa unkarilais-ten sekä Békésin alueen vähemmistöjen taloissakäytettiin koristeveistoa. Taitavat talonraken-tajat haaveilivat puusta rakennetusta vahvastatalosta. He eivät olleet välttämättä koulutettu-ja kirvesmiehiä, ainoastaan taitavia käsistään.Békésin alueen maaseutukaupungeissa sekärikkaammissa kylissä kaikkein kauneimmattalonpoikaistalot rakennettiin vuosina 1850-60,jolloin kansanrakennustaito oli kukoistukses-saan.

Veistettyjä ja kaiverrettuja koristeita voitiinpanna monenlaisiin esineisiin, niin maalais-ta-lojen työkaluihin kuin kotitalousesineisiinkin,esim. korentoihin, vispilöihin ja parranajo-välinerasioihin. Erityisen paljon koristeluja onollut naisten esineissä - värttinöissä, pyykin-pesuvälineissä ja mankeleissa. Useimmat niis-tä tehtiin lahjana mielitietylle.

Unkarilaisen koristeveiston kuviot ja muodotvoidaan jaotella: yksinkertaiset koristelut(lovet, leikkaukset ja viivat), geometriset ku-viot, kaiverretut tekstit, simpukankuorikuviot,vertauskuvalliset kuviot (näitä esiintyy harvoinOrosházan seudulla lukuun ottamatta koristeel-lisia pitkiä ruoskia ja paimenten käyriä sauvoja).

Viron kansanperinteessä huonekalut ovat ai-van oma lukunsa. Niistä kuvastuu kansan ta-loudellinen tilanne ja kulttuuritaso. Huoneka-luja tutkimalla huomaa sekä puutöiden ettämenetelmien kehityksen. Ajan kuluessa on otet-tu käyttöön yhä monimutkaisempia välineitäja menetelmiä. Alkuaikoina huonekalut olivatmelko yksinkertaisia ja koruttomia. Elinolosuh-teiden parantuessa tarvittiin kauniimpia huo-nekaluja. Kansanperinnettä käytettiin hyväk-si, jotta huonekaluista saatiin persoonallisia.Kyläpuusepät valmistivat kaikki kotitalouksi-en jokapäiväisessä elämässä tarvittavat esineet.Monimutkaisemmat työt jäivät taitavillehuonekalupuusepille. He koristelivat myös työ-välineitä ja huonekaluja. 1800-luvun lopussaja 1900-luvun alussa koristeveistoa käyttäväthuonekalupuusepät alkoivat saada jälleenenemmän suosiota.

Vanhimpien esineiden koristelu on hyvin pel-kistettyä, kun taas myöhäisempien esineidenkoristelu on huomattavasti monimutkaisempaa.Ornamentit ovat olleet virolaisen kansanperin-teen hallitsevin tyyli. Suosituimpia kuvioitaovat olleet sydämet, ruusukuviot, auringot,ympyrät, vinoneliöt, ellipsit, mansikanlehdet javiininlehdet.

Työkalut ja materiaalit

Koristeveiston tarkoituksena on tehdä kuvioi-ta ja koristeita sopivilla työkaluilla. Taltat ovattärkeimpiä työkaluja. Puutalttoja on noin 600erilaista. Nykyisin taltat numeroidaan profiilinja mallin mukaan 1:stä 58:een. Taltta on le-veydeltään 0,5-40 mm. Parhaina pidetään eng-lantilaisesta teräksestä valmistettuja talttoja.Taltat tulee pitää hyvin terävinä. Useimmat terätteroitetaan ulkosivulta. Myös kovasimen tuleeolla tietyn muotoinen. Terät teroitetaan ensinniin kutsutulla vesikovasimella ja sen jälkeenöljykovasimella. Viimeistely tehdään nahalla.

14

Tavallisten puusepän työkalujen (kirveiden,katkaisusahojen, höylien jne.) lisäksi tarvitaanmuitakin työkaluja sekä höyläpenkki.Höyläpenkkiä tarvitaan, jotta koristeet voidaanveistää esineeseen tarkasti. Työhön käytettäväpuu tulee kaataa talvella ennen kuin mahla al-kaa virrata.

Havupuiden (mänty, kuusi, kataja, lehtikuusi)ja lehtipuiden (tammi, saarni, koivu, tervalep-pä, vaahtera, jalava, lehmus, kastanja, pihlaja,pähkinäpuu, haapa) lisäksi myös hedelmäpuutkuten omenapuu, päärynäpuu, luumupuu jakirsikkapuu soveltuvat koristeveistoon. Voim-me käyttää myös muissa maissa kasvavia pui-ta monipuolistaaksemme puutöiden värisävy-jä, pintoja ja teknisiä ominaisuuksia. Tällaisiapuita ovat mm. pinja, hopeakuusi, marjakuusi,Amurin korkkipuu, Kaukasuksen pyökki,puksipuu ja saksanpähkinäpuu. Mahonki jaeebenpuu ovat hyvin korkealaatuisiakoristeveistomateriaaleja, ja niitä käytetäänmyös kalliiden huonekalujen ja soitinten val-mistamiseen. Saksanpähkinäpuuta käytettiinperinteisesti kirkkoesineiden valmistamiseen.Kotitalousesineisiin käytettiin kevyttä, vaale-aa puuta.

Jotta käsintehdystä esineestä tulee korkealaa-tuinen, on käytettävä hyvin kuivattua materi-aalia. Materiaalin tulee olla ehdottomasti kui-vaa, niin että esine säilyttää mallinsa ja muo-tonsa. Puu valitaan esinettä, sen käyttötarkoi-tusta ja muotoa silmällä pitäen. Jos haluaa teh-dä yksityiskohtaisia, tarkkoja kuvioita, ei voikäyttää karkeasyistä puuta, koska silloin ko-ristelun ja puun pinnan välillä on ristiriita. Onotettava huomioon myös puun tekniset ominai-suudet. Aina ei ole mahdollista valita työtä var-ten juuri sopivan kokoista, yhtä puupalasta,vaan toisinaan on liimattava yhteen useita kap-paleita. Sitä varten tarvitaan erilaisia liimoja.

Työmenetelmät

Koristeveistokuviot ja ornamentit tehdäänyleensä esineiden reunoihin ja nurkkiin. Kan-nattaa tehdä etukäteen työhön tarvittavat reiätja sahata sitten ylimääräinen puu poiskapeateräisellä sahalla. Koristeen ääriviivatkaiverretaan ensin erikoistaltalla, niin että saa-daan päälinjat esille. Kuviot tehdään näiden lin-jojen mukaisesti.

Kuviointia varten tehdään piirros tai sabloni.Sabloni tehdään pahvista tai piirustuspaperista.Piirros kiinnitetään nuppineuloilla puuhun jajäljennetään hiilipaperin läpi kovaa lyijykynääkäyttäen.

Koristeleikkauskurssi20 tuntia (5 tuntia x 4 päivää)Päämäärä: koristeveistotekniikan oppiminenpiirustusten ja työohjeiden mukaisesti

Materiaalit ja työkalut

- oksatonta lehtipuuta- piirustukset- puukappale: pituus 500 mm, leveys 145

mm, paksuus 15 mm- saha- veistotaltta- höylä- höyläpenkki- hiekkapaperia P 40, P 60, P 80, P 100, P

120, P 150, P 240- liimaa ja puulakkaa- sivellin- 2 puuruuvia- 500 mm pitkä puurima, 15 x 15 mm- metallikoukku- viivoitin

15

Työohjeet

- Ota lauta ja höylää se haluttuun mittaan- Kiinnitä piirustus/sabloni lautaan kiinni- Kiinnitä lauta höyläpenkkiin- Kaiverra kuviot- Leikkaa kuvion ääriviivat lautaan

kiinnitetyn piirustuksen mukaisesti- Sahaa ylimääräinen puu pois piirustuksen

linjojen mukaisesti- Hio karkealla hiekkapaperilla (P40, P60,

P80) reunat sileiksi- Poista piirustus/sabloni ja hio hienolla

hiekkapaperilla (P100, P120, P150) piir-roksen kohta ja esineen muut pinnat

- Kiillota pyöristetyt kulmat ja sileät pinnat- Ota 500 mm pitkä, 15 x 15 puurima ja

höylää se pyöreäksi- Hio höylätty rima hiekkapaperilla (P100,

P120, P150)- Liimaa rima lautaan ja kiinnitä se kahdel-

la ruuvilla- Hio liitos hiekkapaperilla- Kierrä vaateripustimen keskikohtaan me-

tallikoukku- Lakkaa pinta värittömällä lakalla, anna

kuivua (kuivumisnopeus vaihtelee lakastariippuen muutamasta tunnista yhteen vuo-rokauteen) ja kiillota sitten pinta sileäksi(hiekkapaperi P240)

- Viimeistele vielä uudella lakkakerroksella,anna kuivua, ja vaateripustin on valmis

Työsuunnitelma

1. kokoontuminen1) Kurssi alkaa historiallisella katsauksella

koristeveiston käyttöön ja materiaa-leihin.

2) Osallistujat saavat teknisen piirustuk-sen ja valmistelevat puukappaleen (oh-jeita noudattaen) koristeveistoa varten.

2. kokoontuminenVeistetään piirustuksen mukaisesti.

3. kokoontuminenVeisto jatkuu. Koristeet veistetään valmiik-si ja vaateripustin saa muotonsa - ylimää-räinen puu sahataan pois ja työ kiillotetaan.

4. kokoontuminenValmistetaan ja kiinnitetään pyöreä rima

ja lakataan työ ensimmäisen kerran.

5. kokoontuminenVaateripustin hiotaan ja lakataan toisenkerran ja annetaan kuivua. Vaateripustin onkäyttövalmis.

Lähteet:

16

17

18

19

20

21

22

23

24

25

26

27

28

29

30

31

32

128

12162125