View
220
Download
0
Category
Preview:
Citation preview
TEKNOLOGIA
KIELENOPETUKSESSA IT KAIKKIALLA 15.2.2012
Ilona Laakkonen
Soveltavan kielentutkimuksen keskus
Ilona Laakkonen
Projektitutkija Soveltavan kielentutkimuksen keskuksessa Solkissa; viestintä- ja opettajakoulutus
Kiinnostunut muuttuvista oppimisen käytänteistä ja ympäristöistä, oppijakeskeisestä teknologian integroinnista
Soveltava kielentutkimus tutkii kieltä, sen käyttöä eri konteksteissa, kielenoppimista, kielenopetusta, kielipolitiikkaa
Projektitutkija F-SHAPE-hankkeessa; muuttuvia oppimisen käytänteitä, uusia oppimisen tiloja, Personal learning environment (PLE) -ajattelu
Esityksen sisältö
Taustaa
Kieli Oppiminen Teknologia
Nykypäivää
Tavoitteita Tutkimustuloksia Esimerkkejä
Mitä jos…
Tulevaisuutta?
Design-ajattelu, avoimet ympäristöt, pelillisyys
Yhteenveto
Mitä on kieli?
Moniulotteinen järjestelmä, joka palvelee ihmisen
tarvetta kuulua yhteisöön, viestiä sen jäsenille,
ymmärtää ja tulla ymmärretyksi, osallistua –
pysyvää
Kieltä on myös jokin em. järjestelmän ilmentymä,
esimerkiksi tämä lause – tämä osa kielestä muuttuu
ja kehittyy koko ajan
Kieli on dialogisessa suhteessa todellisuuden kanssa,
molemmat vaikuttavat toisiinsa
Mitä on kielenoppiminen?
Teoriat selittävät asiaa eri näkökulmista ja ovat osin päällekkäisiä, osin toisaan täydentäviä: Larsen-Freeman & Long 1991 “at least forty „theories‟ of SLA have been proposed”
Sisäiset ja ulkoiset tekijät; vuorovaikutus; motivaatio; input; tilanne
Behaviorismi; kognitivismi; konstruktivismi; konnektionismi?
Kieli on myös oppimisen ja opettamisen väline!
Kielenopetuksen muuttuva maisema
Kielet eivät irrallisia äidinkielestä, muista vieraista kielistä, asiasisällöistä
Repertuaarit, genret, rekisterit joustavampia, laajempia ja sekoittuvia
Kielenkäyttö tilanteisena ja paikallisena
Osittaiset kompetenssit, oppijaprofiilit
Laajentuva taitoajattelu: reseptiiviset, produktiiviset taidot, strategiset ja kielelliset taidot
Literacy-ajattelu laajenee
(Taalas 2010 mukaan)
Opetusteknologian historiaa
Audiovisuaalinen opetus; ääninauhat, kuvat, myöhemmin radio ja televisio;
nykyisin mm YouTuben ja podcastien opetuskäyttö
“Teaching machines” mm. palaute, oppimisen ohjaaminen kohti määrättyjä
oppimistavoitteita, myös personointi
Tietokoneet: personointi, yksilölliset ratkaisut (behavioristic CALL)
“By 1973 the instructional uses of computers were listed as drill, skills practice, programmed and dialog
tutorials, testing and diagnosis, simulation, gaming, and various forms of information processing, storage,
management and display (Zinn 1973). Computers were not being used to enable communication between
people.”
Computer-mediated communication CMC : USAssa kehitettiin hätätilanteita
varten 60-luvulla verkkotyökaluja, jotka toimivat kuten sähköposti, chat,
ryhmätyöohjelmistot – 80-luvulla niiden vaikutusta oli jo tutkittu
Computer-managed learning: Oppiminen, hallinnointi
Mitä näistä näkyy tämän päivän opetusteknologiassa?
CALL computer assisted language learning
Warschauer 2000
Structural CALL: 1970-1980-luvut; behavioristinen; rakenteet
Communicative CALL: 1980-1990-luvut; kielen käyttö
Integrative CALL: 2000 multimedia, internet
Bax 2003
Restricted CALL - behavioristinen 60-80-luvut
Open CALL – avoin palaute, ohjelmistojen käyttö, opettajan rooli; simulaatiot ja pelit; 1980-luku
Integrated CALL – ei vielä saavutettu 2003; normalisaatio – yhtä luontevaa kuin kynän käyttö
Nettisukupolvesta sanotaan, että internet on heille yksi olemisen ulottuvuus – voiko teknologiaa enää luokitella vain työvälineeksi?
Virallinen kanta
Tieto- ja viestintätekniikan (TVT) käytön
vahvistaminen okoulutuspolitiikan keskeisimpiä
tavoitteita, mutta myös kasvava huolenaihe.
Opetuskäyttöä rajoittavat monet pedagogiset,
asenteelliset ja laitekantaan liittyvät tekijät.
Pelkkä teknologian lisääminen kouluissa ei riitä,
vaan tarvitaan myös innovatiivisia pedagogisia
malleja ja toimintatapoja koulun toimintakulttuurin
kokonaisvaltaiseksi kehittämiseksi.
”
TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKKA OPETUSKÄYTÖSSÄ
Välineet, vaikuttavuus ja hyödyt OPH:n tilannekatsaus 2011
Opetusteknologia koulun arjessa
Syvällistä oppimista tukeva tieto- ja viestintätekniikan monipuolinen käyttö ei ole 2010-luvulla kouluissa vallitsevaa
Opettajat käyttävät enemmän yksisuuntaisia ja tiedon toistamista mahdollistavia teknologioita ja sovelluksia – Oppilaat käyttävät enemmän viihteellisiä teknologioita ja sovelluksia.
Oppimista tukeva monipuolinen tieto- ja viestintätekniikan käyttötapa on kehittymässä. Opettajat tuntevat periaatteita tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämiseksi oppimisen taitojen, kuten oman oppimisen suunnittelun ja arvioinnin, kehittymisen tukena.
Kankaanranta & Vahtivuori- Hänninen 2011, OPTEK-hankkeen loppuraportti
”
Mutta myös
Autenttista materiaalia
Kansainvälisiä yhteistyöprojekteja
Yhteisöllistä kirjoittamista;wikejä, blogeja, docseja,
padejä
Tiedonhakua, oppimisen taitoja
Problem-based learning, collaborative learning
Opettajayhteisöjä ja some-harrastajia
Muutoksen vaikeus
Keskeisimpänä syynä erilaisten opetuskokeilujen huonoon vaikuttavuuteen pidetään niiden teknistä lähtöasetelmaa (Lehtinen 1997).
Opetuskokeiluissa on usein lähdetty siitä, että olemassa on jokin uusi teknologia, jonka mahdollisuuksia opetuksessa halutaan kokeilla. Kokeilujen jälkeen koulujen työtavat palautuivat entiselleen.
Tutkimusta on siis tehty ja hyviä käytäntöjä on luotu, mutta niillä ei ole ollut laajempaa vaikuttavuutta, koska koulun kulttuuri ei ole muuttunut.
Uuden teknologian tuominen kouluun ei itsessään saa aikaan muutosta koulun toiminnassa. Alkuinnostuksen jälkeen palataan pääosin vanhoihin työtapoihin ja uuden teknologian potentiaali valuu hukkaan. Tämän vuoksi kaikkien kouluissa tehtävien kokeilujen painopiste tulee siirtää koulun ja pedagogiikan kehittämiseen, jota tuetaan teknologian keinoin.
Teknologian opetuskäyttö on ollut onnistunutta kokeiluissa, joissa teknologia on valjastettu muutoksen välineeksi ja tukemaan uusien pedagogisten mallien käyttöönottoa tai kriittistä suhtautumista omaan työhön.
”
CICERO Learning –selvitysraportti 2008: TIETO- JA VIESTINTÄTEKNOLOGIAN
HYÖDYNTÄMINEN OPETUKSESSA JA OPISKELUSSA
Mindsets: how is the world interpreted? Lankshear & Knobel 2006
Mindset 1:”physical-industrial” Mindset 2:“cyberspatial-
postindustrial”
the world is much the same; it‟s only
more technologised
the world is understood in broadly
physical-industrial terms
products as material artefacts
focus on individual intelligence
expertise and authority located in
individuals and institutions
social relations of bookspace; a
stable textual order
the world is very different from
before as a result of technological
development
the world cannot adequately be
understood
products as enabling services
focus on collective intelligence
expertise and authority are
distributed and collective
social relations of emerging digital
media space; texts in change
Opettajien ja oppilaiden tekstikäytänteet
Koulu
Mindset 1
Opettaja
Oppilas
Vapaa-aika
Mindset 2
Opettaja
Oppilas
http://www.jyu.fi/tolp Maailma muuttuu, mitä tekee
koulu (Luukka ym. 2008)
TOP 5 nettisivut
1. Hakukoneet (n=81)
2. E-mail, Skype (n=71)
3. Verkkolehdet (n=59)
4. Työhön liittyvät (n=50)
5. Viralliset sivustot (n=33) (verotoimisto, aikataulut, kela)
1. Chat, Mese, yhteisöt (n=600)
2. Pelisivustot (n=183)
3. Urheilusivustot (n=91)
4. E-mail, Skype (n=70)
5. Hakukoneet (n=67)
Opettajat Oppilaat
Maailma muuttuu, mitä tekee koulu
(Luukka ym. 2008)
“a transition from isolation to interconnectedness” (Solomon & Schrum 2007, 13)
Learners as producers, cobuilders, creators, contributors (vs. consumers in the educational community) (Sykes & al 2008)
Mindsets: how is the world interpreted? (Lankshear & Knobel 2006)
Teknologinen muutos pedagoginen
muutos? Esimerkki Web 2.0
Web1.0 Web 2.0
Britannica Online Wikipedia
Personal websites blogging
Publishing participation
Content management wikis
Directories (taxonomy) tagging
(folksonomy)
(O‟Reilly 2005)
Facebook, Google+, Google docs…
“the fostering of social networks and communities, the emphasis on creation
rather than consumption, and the decentralisation of content and control.”
Downes (2007, 19)
Kohti uutta oppimisympäristöajattelua
Henkilökohtaiset
oppimisympäristöt
(PLE)
Pelillisyys
Laakkonen 2010
Tavoitteena kehittää uudenlainen, erilaisia oppimisen tiloja yhdistävä joustavan oppimisympäristön konsepti
• monitieteistä design-tutkimusta pedagogis-teknologisten ratkaisujen kehittämiseksi
• tavoitteina mm. kehittää toimintamalleja ja käytänteitä sosiaalisen median ja virtuaalisten 3D-tilojen liittämiseksi osaksi personoitavaa oppimisen ympäristöä, PLE:tä
• tutkitaan, mitä lisäarvoa immersiiviset 3D-virtuaalitilat tuovat oppimiseen sekä kehitetään virtuaalimaailmojen pedagogista käyttöä
http://fshape.wordpress.com/
Tekes Tila-ohjelma 2010-2012
Tutkimuksen toteutus
Toteutetaan samanaikaisesti etenevinä, toisiaan tukevina
työpaketteina eri kohderyhmien kanssa.
Personal learning environment
Pedagoginen lähestymistapa: ideologia, vastaus koulutuksen muutostarpeisiin, oppijalähtöinen näkemys oppimisen suunnitteluun (mm. Attwell, 2006)
Teknologinen lähestymistapa: kokoelma työkaluja (mm. Web 2.0), sovelluksia, järjestelmiä (mm. Van Harmelen, 2007; Downes, 2007)
PLE vai sittenkin PLN?
PLE
Portfolio
LMS Internet-palvelut
Määritelmiä: www.slideshare.net/ibuchem/definitions-of-personal-learning-environment-ple-4029277
PLE-ajatuksen osatekijät
Personal Learning
Environment Network
Vaikuttaminen,
toimijuus,
omistajuus
Miten minä opin?
Mikä on minulle
tärkeää?
Verkostot,
vuorovaikutus,
yhteistyö, parvi
Kuka tietää?
Kenen kanssa
ajattelen ja opin?
Muuttuvat
käsitykset,
liukuvat rajat
Mitä varten
opin? Miten teen
osaamisen
näkyväksi?
Maailma,
teknologia, arvot,
avaintaidot
Millainen on
oppimisen
ympäristöni? Miten
voisin sitä kehittää?
PLE:n elementtejä (mm . Attwell 2009)
Tiedon haku, pääsy
Tiedon kokoaminen
Tiedon käsittely, järjesteleminen
Ideoiden kohtaaminen, oivaltaminen
Reflektio Oppimisprosessin tallentaminen ja
seuraaminen
Verkostoituminen ja kohtaaminen
Luovuus ja uudelleenajattelu
Jakaminen ja julkaiseminen
PLE – kokeiluja ja toteutuksia
F-SHAPE Kielikeskus
OPPIJAT Peda.net
OKL:n kurssi
PLE-kurssi Kielikeskus
Kielikeskus; Design-periaatteet
Involving teachers as co-designers of change, developing sustainable practices to support learners‟ control, ownership and agency in the learning design
Linkages between how media is used in school and free time
Relevance and meaningfulness (real life linkage)
Designing for both personal and group processes
Tools for knowledge construction and sharing
Support for emergence of learner communities
Encouraging for creativity and self-regulation
Mahdollisuuksia ja haasteita
mahdollisuus tukea oppijan toimijuutta
rajojen ylittäminen ja opiskelijoiden potentiaalin näkyväksi tekeminen
joustavat oppimisen ratkaisut
elinikäinen ja elämänlaajuinen oppiminen
opiskelijat tottuneet tiettyyn tekemisen tapaan
opettajat tottuneet tiettyyn opettamisen tapaan
organisaation asettamat kurssirakenteet, tulosvaatimukset ja mittarit
teknologiat
Taalas & Laakkonen 2010
Kokemuksia
Pitkä prosessi, pieniä puroja; totutut tekemisen tavat ja ajattelumallit eivät muutu hetkessä
Voi olla kestävä lähestymistapa, sillä ei-teknologisena rakentuu pysyvämpien ajatusten pohjalle ja sisältää muutoksen ajatuksen
Opiskelijat tarvitsevat apua ja tukea oman PLE:nsä ymmärtämiseksi ja kehittämiseksi
Tarvitaan aikaa, tukea ja resursseja kurssirakenteiden, käytänteiden, työtapojen ja arvioinnin uudelleenajattelemiseksi ja järjestelemiseksi
Jatkuvaa neuvottelua: formaali&informaali, vapaus&rakenne, pedagogiikka&teknologia… niin, se teknologia!
Peli…. Vai sittenkin pelillisyys?
Peli motivaattorina: esim. Ekapeli
Virtuaalimaailma sosiaalisena kontekstina:
SecondLife
Peli muokattavana maailmana: Minecraft
http://gamebased.tumblr.com/ 16:57
Peli tavoitteen asettajana: NoviCraft, GameBridge
Pelillisyys toimintatapana: Quest to learn
http://q2l.org/purpose
Yhteenveto
Kielenopetuksen teknologiassa on 3 kivijalkaa: kieli,
teknologia ja oppiminen – nämä kaikki ovat
vuorovaikutuksessa
Teknologian arvo ei ole siinä, että tehdään vanhoja
asioita vähän eri välineellä, vaan laajennetaan
mahdollisuuksia
Teknologian löytävät (toistaiseksi) ne opettajat joilla
on ITE-henkeä ja uskallusta; opettajien oltava
mukana suunnittelussa
Yhteenveto 2
Teknologisissa ympäristöissä tulisi huomioida, ennakoida ja sisäänrakentaa muutoksen ja mukautettavuuden ajatukset: käsitykset oppimisesta kehittyvät; uusia teknologioita olisi voitava hyödyntää vanhojen rinnalla; käyttäjillä saattaa olla useita laitteita
Silti: teknologian oppimiskäytön edellytys on sen käyttökelpoisuus ja helppokäyttöisyys
Oppiminen on silti myös työtä; parhaimmillaan tosin mielekästä, hauskaa ja tarkoituksenmukaista työtä
Recommended