Upload
lamcong
View
247
Download
3
Embed Size (px)
Citation preview
Muistiinpanoja Peter Sengen kirjasta The Fifth Discipline
Jukka Hassinen / Taitovire Valmennus Oy, Tiimiakatemia
Kesä 2004
The Fifth Discipline
Muistiinpanoja ja oivalluksia Peter Sengen kirjasta The Fifth Discipline -
The Art & Practice of Learning Organizations (Random House, 1990)
Jukka Hassinen / Taitovire Valmennus Oy (Tiimiakatemia)
Kesä 2004
Muistiinpanoja Peter Sengen kirjasta The Fifth Discipline
Jukka Hassinen / Taitovire Valmennus Oy, Tiimiakatemia
Kesä 2004
Esipuhe
Tämä kalvosarja sisältää allekirjoittaneen laatimia muistiinpanoja Peter Sengen The Fifth Discipline -kirjasta.
Muistiinpanot eivät kaikilta osin ole suoria lainauksia kirjasta vaan pikemminkin allekirjoittaneen kolahduksia. Lisäksi monet suomennukset ovat hieman kömpelöitä (kts. seuraava kalvo).
The Fifth Discipline on yksi Tiimiakatemian kehittymiseen merkittävimmin vaikuttaneista kirjoista. Sen sisällöt näkyvät kaikkialla toiminnassamme, joskin voimakkaasti sovellettuina. Luin kirjan ensimmäisen kerran vuonna 1999. Silloinen ymmärrykseni oppivista organisaatioista ja liikkeenjohdosta yleensä oli vajaavainen. Nyt kun luin saman kirjan vuonna 2004, löysin sieltä paljon uusia kimmokkeita omaan toimintaani (vaikkakin olen vieläkin tiedoiltani hyvin vajaavainen...heh). Kirja on toden totta erinomainen kiteytys oppivan organisaation filosofiasta!
Ehkäpä vaikuttavin osuus Sengen kirjassa on oivallus tiimioppimisesta. Tarvitsemme tiimissä oppimista -yhden ihmisen aivot ovat rajalliset. Hyvä yhteisö tukee yksilön ajattelun kehittymistä ja kypsymistä. Tiimioppiminen on vain lajina haasteellinen. Ei riitä, että vain tietää vaan täytyy taitaa. Täytyy kasvaa ihmisenä, ei vain tietopankkina. Siinä on haastetta!
Materiaalipaketista on olemassa myös laatimani englanninkielinen versio. Se soveltuu erinomaisesti kansainväliseen toimintaan (mm. Society for Organizational Learning).
Kesäisin terveisin,
Jukka Hassinen
Taitovire Valmennus Oy
Muistiinpanoja Peter Sengen kirjasta The Fifth Discipline
Jukka Hassinen / Taitovire Valmennus Oy, Tiimiakatemia
Kesä 2004
Muutamia tässä dokumentissa
käytettyjä suomennuksiaEnglanti Suomi
Generativeness Synnyttäminen
Connectedness Yhteys
Commonality of Purpose Yhteinen suunta (?)
Partnership Yhteistoiminta (?)
Alignment Voimavarojen suuntaaminen
Ladders of Interference Ajattelun tikapuut (kts. mm. Sengen Fifth
Discipline Fieldbook)
Inquiry & Advocacy Kyseleminen ja vastaaminen
Current Reality Todellisuus, nykytodellisuus, tms.
Interconnectedness Asioiden yhteys toisiinsa
Emotional Tension Tunnejännite
Mental Model Mielen malli
Leaps of Abstraction Abstraktioloikka
Muistiinpanoja Peter Sengen kirjasta The Fifth Discipline
Jukka Hassinen / Taitovire Valmennus Oy, Tiimiakatemia
Kesä 2004
Osa I
Orientaatio ja yhteenveto
Muistiinpanoja Peter Sengen kirjasta The Fifth Discipline
Jukka Hassinen / Taitovire Valmennus Oy, Tiimiakatemia
Kesä 2004
Syvä oppiminen
Oppiminen ei ole vain informaation omaksumista
muistamalla. Se tulee ymmärtää syvällisemmin.
Todellinen oppiminen on ihmisyyttä. Oppimisen kautta
voimme tehdä asioita joita emme olisi aikaisemmin kyenneet
tekemään. Ymmärrämme paremmin maailmaa jossa elämme
ja yhteyttämme siihen. Laajennamme kykyämme synnyttää
uutta ja olemme osa elämän generatiivista prosessia.
Jokaisen ihmisen sisällä on syvä halu tällaiseen oppimiseen.
Muistiinpanoja Peter Sengen kirjasta The Fifth Discipline
Jukka Hassinen / Taitovire Valmennus Oy, Tiimiakatemia
Kesä 2004
Oppimisvaikeudet
1. ”Olen työroolini.” (Olet vain työroolisi etkä mitään muuta)
2. ”Vihollinen on tuolla ulkona.” (olemme ulkopuolisia systeemistä)
3. Illuusio asioiden hallinnasta (aggressiivinen proaktiivisuus)
4. Kiinnijääminen pelkkiin tapahtumiin (tapahtumilla ei ole yhteyttä
toisiinsa)
5. Keitetyn sammakon ansa (kyvyttömyys huomata jatkuvia pieniä
muutoksia ja trendejä)
6. Uskomus kokemalla oppimisesta (ei aikaa reflektoida kokemuksia,
uskomuksia ja tekoja)
7. Uskomus suuresta johtajasta (vain pomo tietää mitä pitää tehdä)
Muistiinpanoja Peter Sengen kirjasta The Fifth Discipline
Jukka Hassinen / Taitovire Valmennus Oy, Tiimiakatemia
Kesä 2004
Yhteenveto viidestä disipliinistäYtimet Periaatteet Käytänteet
Henkilö-
kohtainen
mestaruus
Oleminen
Synnyttäminen
Yhteys
Visio
Luova jännite vs. tunnejännite
Alitajunta
Henkilökohtaisen vision kirkastaminen
Luovan jännitteen ylläpitäminen
(keskittyminen tulokseen ja todellisuuden
näkeminen)
Valintojen tekeminen
Mielen
mallit
Rakkaus
totuuteen
Avoimuus
Näyttöteoria vs. käyttöteoria
Ajattelun tikapuut
Tasapainota kysymykset ja
vastaukset
Tiedon erottaminen sen pohjalta syntyneistä
abstraktioista (tulkinnat)
Oletusten testaaminen
Vasemman käden sarake
Jaettu visio Yhteinen suunta
Yhteistoiminta
Jaettu visio hologrammina
Sitoutuminen vs. käskyjen
noudattaminen
Visiointiprosessi (henkilökohtaisten visioiden
jakaminen, kuunteleminen, vapaaehtoisuus)
Nykytilanteen tiedostaminen
Tiimi-
oppiminen
Kollektiivinen
älykkyys
Voimavarojen
suuntaaminen
Dialogi
Integroi dialogi ja keskustelu
Puolustusmekanismit
Oletuksista pidättäytyminen
Toimiminen tasavertaisesti
Oman puolustelun esiintuominen
Harjoittelu tiimissä
Systeemi-
ajattelu
Kokonais-
valtaisuus
Asioiden yhteys
toisiinsa
Rakenne vaikuttaa toimintaan
Vastustus
Vipuvarsi
Systeemien arkkityypit
Simulaatiot
Muistiinpanoja Peter Sengen kirjasta The Fifth Discipline
Jukka Hassinen / Taitovire Valmennus Oy, Tiimiakatemia
Kesä 2004
Viiden disipliinin lait
1. Tämän päivän ongelmat tulevat eilispäivän ratkaisuista.
2. Mitä kovempaa työnnät, sitä kovempaa systeemi työntää takaisin.
3. Käytös kehittyy parempaan suuntaan ennen kuin alamäki alkaa.
4. Helppo tie johtaa usein vain takaisin aloituspisteeseen.
5. Parannuskeino voi olla tautia pahempi.
6. Nopeampi on hitaampi.
7. Syy ja seuraus eivät ole lähellä toisiaan ajassa tai paikassa.
8. Pienet muutokset voivat synnyttää suuria tuloksia. Kuitenkin nämä vipuvarsikohdat eivät ole välttämättä helposti havaittavissa.
9. Voit saada kakkusi ja syödä sen - mutta et kerralla.
10. Jakamalla norsu kahteen osaan ei synnytä kahta pientä norsua.
11. Ei ole ketään, ketä voisit syyttää.
Muistiinpanoja Peter Sengen kirjasta The Fifth Discipline
Jukka Hassinen / Taitovire Valmennus Oy, Tiimiakatemia
Kesä 2004
Osa II
Systeemiajattelu
Muistiinpanoja Peter Sengen kirjasta The Fifth Discipline
Jukka Hassinen / Taitovire Valmennus Oy, Tiimiakatemia
Kesä 2004
Holismi
Asioiden
välinen yhteys
Rakenne vaikuttaa toimintaan
Vastustus
Vipuvarsi
Systeemiarkkityypit
Simulaatio
Ytimet
Periaatteet
Käytänteet
Systeemiajattelu
Muistiinpanoja Peter Sengen kirjasta The Fifth Discipline
Jukka Hassinen / Taitovire Valmennus Oy, Tiimiakatemia
Kesä 2004
Uusi kieli
Kieli muovaa havaintoja. Se mitä näemme, on sitä minkä
haluammekin nähdä. Länsimaiset kielet painottavat lineaarista
maailmankuvaa. Jos haluamme nähdä koko systeemiä
koskevia vaikutussuhteita, tarvitsemme
vuorovaikutussuhteiden kielen joka on tehty ympyröistä.
Ilman tällaista kieltä näemme maailman vain palasina ja
tekomme saattavat vain pahentaa ongelmia.Tällainen kieli on
kriittisen tärkeää kun haluamme tarkastella dynaamisia ja
monimutkaisia ilmiöitä joita ei voida kuvailla normaalilla
kielellä.
Muistiinpanoja Peter Sengen kirjasta The Fifth Discipline
Jukka Hassinen / Taitovire Valmennus Oy, Tiimiakatemia
Kesä 2004
Dynaaminen monimutkaisuus
• Monimutkaisuutta on kahta lajia:
– Yksityiskohtainen monimutkaisuus (paljon muuttujia jotka
tiedetään, tilanne on näin hallinnassa kuin ”kellopeli”)
– Dynaaminen monimutkaisuus (syy-seuraus-suhteet ovat hämärän
peitossa lineaarista kieltä käytettäessä. Tilannetta voidaan ohjata
epäsuorasti vipuvarren avulla ja ymmärtämällä systeemiä)
• Suurin osa johtamistilanteista on dynaamisia. Siksi
johtajien tulee ymmärtää systeemiä ja löytää sieltä
vipuvarsikohtia jolla sitä voidaan johtaa. Ei ole mahdollista
ratkaista dynaamisesti monimutkaisia asioita käyttämällä
yksityiskohtaisen monimutkaisuuden ajattelua.
Muistiinpanoja Peter Sengen kirjasta The Fifth Discipline
Jukka Hassinen / Taitovire Valmennus Oy, Tiimiakatemia
Kesä 2004
Vahvistavat ja tasapainottavat
syklitSysteemiajattelussa asiat tapahtuvat sykleissä joissa jokin asia
kehittyy tai tasapainottuu.
Myynti
Tyytyväiset
asiakkaat
Positiivinen
imago Ruumiin-
lämpö
Lämpövaje
Lisää
vaatteita
Haluttu
lämpötila
Esimerkki kasvua
lisäävästä syklistä
Esimerkki
tasapainottavasta
syklistä
Muistiinpanoja Peter Sengen kirjasta The Fifth Discipline
Jukka Hassinen / Taitovire Valmennus Oy, Tiimiakatemia
Kesä 2004
Systeemiarkkityypit
• Systeemiarkkityypit ovat yleiskuvauksia tyypillisimmistä systeemeistä.
Ne toimivat apuvälineinä dynaamisesti monimutkaisten ilmiöiden ja
asioiden tarkastelussa.
• Arkkityypit koostuvat toisiaan vahvistavista ja tasapainottavista
sykleistä sekä viiveistä, jotka ”hidastavat” toimintaa.
• Perusajatuksena on ymmärtää systeemiä ja löytää ne
perustavanlaatuiset toistuvat syklit, joita voidaan käyttää vipuvarsina
ohjauksessa. Pikaratkaisut ja aggressiiviset toimenpiteet vain lisäävät
ongelmia jättäen perustavanlaatuiset ratkaisut huomiotta.
• Arkkityyppejä on löydetty kaksitoista (Sengen kirjan mukaan). Katso
seuraavista kalvoista esimerkkejä ja yhteenveto.
Muistiinpanoja Peter Sengen kirjasta The Fifth Discipline
Jukka Hassinen / Taitovire Valmennus Oy, Tiimiakatemia
Kesä 2004
Kasvu
Rajoittava
toiminto
Hidastus
Kasvava sykli
Kasvuehto
Tasapainosykli
Kasvun rajat
Systeemiarkkityyppiesimerkkejä
Syvällinen
ratkaisu
”Pintaratkaisu”
Ongelman
esiintyminen
Viive
Sivuvaikutus
Todellisen ratkaisun siirto
Kasvu (esim. myynti tai populaatio) jatkuu
kunnes rajoittava tekijä alkaa hidastamaan
kasvua ja lopulta pysäyttää sen.
Ongelma yritetään ratkaista ”pintaratkaisulla”
joka ei ratkaise ongelmaa ja vain pahentaa
ongelmaa sivuvaikutusten kautta. Todellinen
ratkaisu löytyy syvällisestä, todellisesta
ratkaisusta.
Muistiinpanoja Peter Sengen kirjasta The Fifth Discipline
Jukka Hassinen / Taitovire Valmennus Oy, Tiimiakatemia
Kesä 2004
Yhteenveto systeemiarkkityypeistä
Arkkityyppi Kuvaus
Tasapainottava prosessi
viiveellä
Palaute toiminnasta tulee vasta viiveen jälkeen. Todellisten vaikutusten
näkeminen vie aikaa. Kärsivällisyys on hyve.
Kasvun rajat Kasvu jatkuu kunnes rajoittava tekijä hidastaa sitä ja lopulta pysäyttää
sen.
Todelliset ratkaisun siirto Ongelmaa yritetään ratkaista pintaratkaisulla joka vain pahentaa
tilannetta. Todellinen ratkaisu löytyy muualta.
Rimanlasku (tavoitetason
laskeminen)
Suoritustasoa lasketaan sillä koetaan, että todellisuuden ja tavoitteen
välillä on liian iso kuilu. Tämä johtaa alhaiseen suoritustasoon jollei
työskentely-ympäristöä (rakenteita) muuteta.
Vauhtikisa (eskalaatio) Kaksi ihmistä tai organisaatiota näkevät toisensa tilanteessa jossa toisen
voitto johtaa toisen suhteelliseen tappioon. Tämä johtaa epäterveeseen
kilpailuun jos win-win-ratkaisua ei löydetä.
Voittaja vie kaiken Kaksi toimintoa kilpailee samasta resurssista (esim. budjetista). On
löydettävä tasapaino tilanteelle.
Voittaja häviää (”Sahaa
lankkua oman jalan alta”)
Yksi taho käyttää koko yhteisön resursseja voittaakseen. Pitkällä
juoksulla tämä johtaa kuitenkin koko resurssivarannon loppumiseen,
sillä muiden tuhoutuessa voittajakin tuhoutuu.
Muistiinpanoja Peter Sengen kirjasta The Fifth Discipline
Jukka Hassinen / Taitovire Valmennus Oy, Tiimiakatemia
Kesä 2004
Osa III
Henkilökohtainen mestaruus
Muistiinpanoja Peter Sengen kirjasta The Fifth Discipline
Jukka Hassinen / Taitovire Valmennus Oy, Tiimiakatemia
Kesä 2004
Oleminen
Synnyttäminen
Yhteys
Visio
Luova jännite vs. tunnejännite
Alitajunta
Henkilökohtaisen vision kirkastaminen
Luovan jännitteen ylläpitäminen (keskittyminen tuloksiin &
nykytodellisuuden havaitseminen)
Valintojen tekeminen
Ytimet
Periaatteet
Käytänteet
Henkilökohtainen mestaruus
Muistiinpanoja Peter Sengen kirjasta The Fifth Discipline
Jukka Hassinen / Taitovire Valmennus Oy, Tiimiakatemia
Kesä 2004
Mestaruus
• Mestaruus on enemmän kuin osaaminen ja taidot, vaikkakin se
pohjautuu niihin. Se menee myös henkisen oivalluksen yli, vaikkakin
se edellyttää ”sielullista työtä”.
• Mestaruus tarkoittaa oman elämän lähestymistä luovasta
näkökulmasta. Elämä on elävää ja sen vastakohtana on reaktiivisuus.
• Henkilökohtainen mestaruus koostuu...
– Jatkuvasta itselle tärkeiden asioiden kirkastamisesta
– Jatkuvasta pyrkimyksestä oppia näkemään nykytodellisuus kirkkaammin
• Mestarin tie edellyttää kasvua ihmisenä. On tärkeää ymmärtää, että
emotionaalinen kehitys (esim. rohkeus, nöyryys ja itsekunnioitus)
näyttelee suurta osaa siinä. Se antaa meille suurimman vipuvarren
saavuttaa täysi potentiaalimme.
Muistiinpanoja Peter Sengen kirjasta The Fifth Discipline
Jukka Hassinen / Taitovire Valmennus Oy, Tiimiakatemia
Kesä 2004
Henkilökohtainen visio
• Henkilökohtainen mestaruus edellyttää henkilökohtaista
visiota. Se ei ole ”hyvä idea” tai arkipäiväinen tavoite. Se
ei ole verrannollinen muihin visioihin. Se ei ole keino vaan
tulos. Se on kutsumus jota ihminen haluaa koska hän vain
haluaa sitä.
• Suurimmalla osalla aikuisista ei ole oikeaa visiota. Heillä
saattaa olla tavoitteita mutta ei oikeaa visiota.
• Oppiaksesi tarvitset vision. Se auttaa sinua fokusoimaan
tärkeisiin asioihin ja jättämään vähemmän tärkeät sivuun.
Muistiinpanoja Peter Sengen kirjasta The Fifth Discipline
Jukka Hassinen / Taitovire Valmennus Oy, Tiimiakatemia
Kesä 2004
Henkilökohtainen visio II
• Kyky keskittyä ensisijaisiin, lopullisiin tavoitteisiin, ei
kakkossijaisiin, on henkilökohtaisen mestaruuden
kulmakiviä.
• Oikea visio ei ole olemassa ilman tarkoitusta. Kuitenkin
tulee muistaa, että tarkoitus on suunta mutta visio on
määränpää. Ne kulkevat käsi kädessä.
• Vision julistaminen edellyttää rohkeutta. Monesti vahvan
vision omaavaa ihmistä pidetään naivina tai typeränä,
varsinkin jos visiossa on kyse kontribuution tekemisestä.
Kuitenkin suurin osa ihmisistä haluaa salaisesti juuri sitä!
Muistiinpanoja Peter Sengen kirjasta The Fifth Discipline
Jukka Hassinen / Taitovire Valmennus Oy, Tiimiakatemia
Kesä 2004
Luova jännite
VisioNyky-
todellisuusLuova jännite
Kuilu nykytodellisuuden ja vision välissä aiheuttaa jännitettä. Jos tämä
jännite ymmärretään ahdistuksena, tunnejännityksenä, se voi aiheuttaa
turhautumista ja pettymyksiä (”En koskaan onnistu!”). Jos se taas
ymmärretään luovana jännitteenä, se voi olla energian lähde (”Ryhdyn
toimiin!”).
Muistiinpanoja Peter Sengen kirjasta The Fifth Discipline
Jukka Hassinen / Taitovire Valmennus Oy, Tiimiakatemia
Kesä 2004
Ahdistuksen voittaminen
Nyky-
todellisuus
Paine
heikentää
visiota (laskea
rimaa)
Kuilu
(luova jännite)
TunnejännitysVisio
Toimet vision
saavuttamiseksi
Viive
Organisaatioissa tavoitetasot
laskevat, koska tunnejännityksen
sietokyky on alhainen. Helpoin tapa
vähentää ahdistusta on se, että
teeskennellään, että visioon ei voida
päästä ja suoritustasoa lasketaan
(ylempi sykli).
Ahdistuksen voittamiseksi on
toimittava, oltava kärsivällinen ja
yritettävä nähdä nykytodellisuus
rehellisesti (alempi sykli).
Muistiinpanoja Peter Sengen kirjasta The Fifth Discipline
Jukka Hassinen / Taitovire Valmennus Oy, Tiimiakatemia
Kesä 2004
Mitä lähempänä olet, sitä
vaikeammaksi se käy...
NykytodellisuusUskomus heikkoudesta
tai
ansaitsemattomuudesta
Visio
Mitä lähempänä olet visiota, sitä enemmän koet jännitettä.
Muistiinpanoja Peter Sengen kirjasta The Fifth Discipline
Jukka Hassinen / Taitovire Valmennus Oy, Tiimiakatemia
Kesä 2004
Alitajunta
• Alitajunnalla ei ole sisäänrakennettua suuntaa tai fokusta.
Se on erittäin herkkä sille antamillemme suunnille ja
ärsykkeille.
• Meidän on fokusoitava mielemme tuloksiin joita
haluamme. Sitä kautta alitajunta tuottaa meille vastaukset
siihen, kuinka pääsemme tavoitteeseemme.
• Tavoitteiden tulee olla ”oikeita” - sellaisia, mistä
välitämme aidosti. Alitajunta on paljon herkempi ottamaan
ne vastaan kuin ”väärät tavoitteet”.
Muistiinpanoja Peter Sengen kirjasta The Fifth Discipline
Jukka Hassinen / Taitovire Valmennus Oy, Tiimiakatemia
Kesä 2004
Osa IV
Mielen mallit
Muistiinpanoja Peter Sengen kirjasta The Fifth Discipline
Jukka Hassinen / Taitovire Valmennus Oy, Tiimiakatemia
Kesä 2004
Totuuden rakastaminen
Avoimuus
Näyttöteoria vs. käyttöteoria
Ajattelun tikapuut
Tasapainota kysymykset ja vastaukset
Tiedon erottaminen sen synnyttämistä olettamuksista
Olettamusten testaaminen
Vasemman käden sarake
Ytimet
Periaatteet
Käytänteet
Mielen mallit
Muistiinpanoja Peter Sengen kirjasta The Fifth Discipline
Jukka Hassinen / Taitovire Valmennus Oy, Tiimiakatemia
Kesä 2004
Mitä ovat mielen mallit?
• Mielen mallit ovat henkilökohtaisia tai kollektiivisia
olettamuksia, teorioita ja yleistyksiä maailmasta - ”Näin
maailma toimii”.
• Mielen mallit näkyvät parhaiten kuvina ja tarinoina.
• Mielen mallit ovat aktiivisia - ne vaikuttavat
toimintaamme.
• Eri ihmisillä on erilaiset mielen mallit.
• Jotta voisimme oppia, meidän tulee ymmärtää niin omia
kuin muiden mielen malleja sekä synnyttää uusia yhteisä
malleja.
Muistiinpanoja Peter Sengen kirjasta The Fifth Discipline
Jukka Hassinen / Taitovire Valmennus Oy, Tiimiakatemia
Kesä 2004
Abstraktioloikat
Tietoinen mieli ei kykene käsittelemään suurta määrää yksityiskohtia.
Siksi se pyrkii yleistämään asioita. Suurin osa yleistyksistä on
”abstraktioloikkia” - otamme palan informaatiota ja yleistämme sen
”totuudeksi” ilman, että kyseenalaistaisimme sen paikkaansa pitävyyttä.
Näin loikkaamme suorasta havainnoinnista abstraktioiden maailmaan
ilman testausta.
Oppiaksemme meidän tulee ymmärtää näitä ”loikkia”. Vain näin voimme
kyseenalaistaa ja testata olettamuksiamme.
Muistiinpanoja Peter Sengen kirjasta The Fifth Discipline
Jukka Hassinen / Taitovire Valmennus Oy, Tiimiakatemia
Kesä 2004
Kyseleminen ja vastaaminen
Kyseleminen Vastaaminen
? !
Jos vain kyselemme, piilotamme oman näkemyksemme.
Jos vain vastaamme, emme ymmärrä muiden näkökulmia.
Oppiaksemme meidän tulee ymmärtää ja muuttaa mielen
mallejamme. Kyseleminen ja vastaaminen on tasapainotettava.
Muistiinpanoja Peter Sengen kirjasta The Fifth Discipline
Jukka Hassinen / Taitovire Valmennus Oy, Tiimiakatemia
Kesä 2004
Ohjeita kyselemiseen ja
vastailemiseen• Kun esität oman näkemyksesi:
– Esitä ajatuksesi suoraan
– Rohkaise muita tutkimaan ajatustasi
– Rohkaise muita tarjoamaan vaihtoehtoisia näkökulmia
– Kysele muilta aktiivisesti muita näkökulmia
• Kun kyselet muilta heidän näkemyksiään:
– Esitä oletuksesi selkeästi
– Kerro, mihin saamasi oletus perustuu
– Älä kysy kysymyksiä viisastellaksesi tai ollaksesi kohtelias
• Kun törmäät ”polun päähän”:
– Kysy muilta, mikä tieto tai logiikka voisi muuttaa heidän näkemyksiään
– Kysy, löytäisittekö yhdessä keinon jolla voisitte testata ajatuksianne
• Kun sinä tai muut ovat pidättyväisiä esittämään näkemyksiään tai vaihtoehtoisia
ajatuksia:
– Rohkaise muita ajattelemaan ääneen sitä, mikä vaikeuttaa ajattelua
– Jos ryhmästä löytyy yhteistä tahtoa, kehittäkää yhdessä muita keinoja päästä yli pidättyvyyden
Muistiinpanoja Peter Sengen kirjasta The Fifth Discipline
Jukka Hassinen / Taitovire Valmennus Oy, Tiimiakatemia
Kesä 2004
Pelkkä puhe ei ole oppimista!
• Oppiminen näkyy loppupelissä uudessa
toiminnassa, ei uuden informaation sisään
ottamisessa tai ideoinnissa. Muutoin voimme
kuvitella, että olemme ”oppineet” jotakin vaikka
olemme kehittäneet vain ajatuksia jättäen
käyttäytymisemme ennalleen!
• On tärkeää ymmärtää sanojen ja tekojen ero. Tämä
ero ei saisi kuitenkaan olla kyynisyyistävä. Se
tulee vain tiedostaa.
Muistiinpanoja Peter Sengen kirjasta The Fifth Discipline
Jukka Hassinen / Taitovire Valmennus Oy, Tiimiakatemia
Kesä 2004
Osa V
Jaettu visio
Muistiinpanoja Peter Sengen kirjasta The Fifth Discipline
Jukka Hassinen / Taitovire Valmennus Oy, Tiimiakatemia
Kesä 2004
Yhteinen
pyrkimys
Yhteinen
toiminta
Jaettu visio hologrammina
Sitoutuminen vs. käskyjen noudattaminen
Visiointiprosessi (henkilökohtaisten visioiden jakaminen,
kuunteleminen ja valinnan mahdollisuuden antaminen)
Nykytodellisuuden tiedostaminen
Ytimet
Periaatteet
Käytänteet
Jaettu visio
Muistiinpanoja Peter Sengen kirjasta The Fifth Discipline
Jukka Hassinen / Taitovire Valmennus Oy, Tiimiakatemia
Kesä 2004
Jaettu visio
• Jaettu visio ei ole idea. Se on voima ihmisten sydämissä.
• Jaettu vsisio ei ole abstraktio. Se on unelma, jonka ihmiset näkevät ja
kokevat toiminnassaan.
• Jaettu visio on tärkeää oppivalle organisaatiolle siitä syystä, että se
tarjoaa fokuksen ja energian oppimiselle. Synnyttävää, generatiivista
oppimista voi tapahtua ainoastaan silloin kun ihmiset tavoittelevat
heille tärkeää asiaa tai unelmaa.
• Jaetut visiot tuovat esiin rohkeutta, jota ihmiset eivät muuten olisi
saaneet tuotua esiin. Ihmiset tekevät mitä vain saavuttaakseen vision.
• Ketään ei voida pakottaa seuraamaan visiota. Visio on aina
vapaaehtoinen.
Muistiinpanoja Peter Sengen kirjasta The Fifth Discipline
Jukka Hassinen / Taitovire Valmennus Oy, Tiimiakatemia
Kesä 2004
Suhtautumistapoja visioonSitoutuminen Haluaa päästä visioon. Tekee kaikkensa päästäkseen
siihen. Rakentaa uusia rakenteita jotta pääsisi siihen.
Mukana oleminen Haluaa päästä visioon. Tekee kaiken tehtävissä olevan
kuitenkin olemassa olevien rakenteiden puitteissa.
Aito käskyjen
noudattaminen
Näkee vision hyödyt. Tekee kaiken odotetun ja ehkä
hieman päälle. Noudattaa sääntöjä. Hyvä sotilas.
Käskyjen
noudattaminen
Näkee vision hyödyt. Tekee sen mitä käsketään. Ihan
hyvä sotilas.
Nuriseva käskyjen
noudattaminen
Ei näe vision hyötyjä. Ei kuitenkaan halua menettää
työpaikkaansa. Tekee mitä käsketään, koska niin
käsketään. Antaa ymmärtää, ettei ole mukana
”visioimassa”.
Vastarinta Ei näe vision hyötyjä ja ei tee mitä käsketään. Pistää
hanttiin.
Apatia Ei puolesta eikä vastaan. Ei kiinnostusta. Ei energiaa.
”Onko kello jo neljä, voidaanko mennä kotiin?”
Sitoutunut
Noudattaa
käskyjä
Ei noudata
käskyjä tai
apatia
Muistiinpanoja Peter Sengen kirjasta The Fifth Discipline
Jukka Hassinen / Taitovire Valmennus Oy, Tiimiakatemia
Kesä 2004
Ohjeita sitoutumisinnon
nostattamiseksi
1. Ole itse sitoutunut.
2. Ole samalla tasolla.
3. Anna toisen tehdä valinta itse.
Muistiinpanoja Peter Sengen kirjasta The Fifth Discipline
Jukka Hassinen / Taitovire Valmennus Oy, Tiimiakatemia
Kesä 2004
Mitä, miksi ja kuinka?
Visio Mitä?
Tarkoitus, missio Miksi?
Ydinarvot Kuinka?
Muistiinpanoja Peter Sengen kirjasta The Fifth Discipline
Jukka Hassinen / Taitovire Valmennus Oy, Tiimiakatemia
Kesä 2004
Miksi visiot kuolevat liian
aikaisin?
1. Kyvyttömyys saattaa erilaisuus yhteen
(harmonia).
2. Huono kyky sietää luovaa jännitettä.
3. Kärsimättömyys tai ajan puute.
4. Luottamuspula.
Muistiinpanoja Peter Sengen kirjasta The Fifth Discipline
Jukka Hassinen / Taitovire Valmennus Oy, Tiimiakatemia
Kesä 2004
Osa VI
Tiimioppiminen
Muistiinpanoja Peter Sengen kirjasta The Fifth Discipline
Jukka Hassinen / Taitovire Valmennus Oy, Tiimiakatemia
Kesä 2004
Kollektiivinen
äly
Voimavarojen
suuntaaminen
Dialogi
Dialogin ja keskustelun integrointi
Puolustusmekanismit
Oletuksista pidättäytyminen
Tasa-arvoinen suhtautuminen muihin
Oman puolustelun esiintuominen
Tiimiharjoitukset
Ytimet
Periaatteet
Käytänteet
Tiimioppiminen
Muistiinpanoja Peter Sengen kirjasta The Fifth Discipline
Jukka Hassinen / Taitovire Valmennus Oy, Tiimiakatemia
Kesä 2004
Halu kuulua huipputiimiin
Ihmiset haluavat kuulua huipputiimiin. He haluavat
olla osa jotain itseään suurempaa. He haluavat olla
yhteydessä ja synnyttää jotain uutta. Huipputiimit
erottuvat esiin eräinä parhaina kokemuksina ihmisten
elämässä. Silloin he ovat kokeneet eläneensä
elämänsä parhaita hetkiä. Jotkut ihmiset tavoittelevat
tätä tunnetta läpi koko elinikänsä.
Muistiinpanoja Peter Sengen kirjasta The Fifth Discipline
Jukka Hassinen / Taitovire Valmennus Oy, Tiimiakatemia
Kesä 2004
Voimavarojen suuntaaminen
Voimavaroja ei suunnattu Voimavarat suunnattu
Muistiinpanoja Peter Sengen kirjasta The Fifth Discipline
Jukka Hassinen / Taitovire Valmennus Oy, Tiimiakatemia
Kesä 2004
Dialogi
• Kreikankielinen sana ”dia” tarkoittaa ”läpi”. ”Logos” taas
tarkoittaa ”tarkoitus” tai ”merkitys”. Dialogi tarkoittaa
näin olleen ”merkityksen virtausta”.
• Dialogi on oppimisen muoto, jota tiimit käyttävät
oppivassa organisaatiossa.
• Dialogin tarkoituksena on mennä yli yksilön ymmärryksen
- kokonaisuus organisoi osat.
• Suurin osa inhimillisestä ajattelusta on kollektiivista.
Tiimissä tämä tunnustetaan luonnollisena.
• Dialogissa ihmiset tarkkailevat omaa ajatteluaan.
Muistiinpanoja Peter Sengen kirjasta The Fifth Discipline
Jukka Hassinen / Taitovire Valmennus Oy, Tiimiakatemia
Kesä 2004
Dialogi ja keskustelu
Dialogi Keskustelu
”A
jatt
elu
n s
uu
nta
”
”A
jatt
elu
n s
uu
nta
”Keskusteluissa pyritään ratkaisuun
karsimalla ajattelua.
Dialogissa ei etsitä ratkaisuja vaan
pyritään rikastuttamaan ajattelua.
Tiimioppimisessa on keskeistä tasapainottaa dialogi ja
keskustelu, jotta ajattelu olisi rikasta mutta johonkin johtavaa.
Muistiinpanoja Peter Sengen kirjasta The Fifth Discipline
Jukka Hassinen / Taitovire Valmennus Oy, Tiimiakatemia
Kesä 2004
Tiimioppimisen oppiminen
• Tiimien tulee oppia kuinka oppia yhdessä. Tiimioppiminen ei ole
automaattista vaan sitä tulee harjoitella.
• Tiimitaitojen oppiminen huomattavasti haasteellisempaan kuin
yksilöllisten taitojen. Kollektiivisen ajattelun oppiminen vie paljon
aikaa ja vaatii kärsivällisyyttä.
• Tiimi oppii dialogisessioissa [Tiimiakatemialla niitä kutsuttiin
”lannoituksiksi” ja tänä päivänä niitä kutsutaan ”treeneiksi”... kyse on
dialogisessioista]. Niiden tulee täyttää neljä perussääntöä:
– Kaikkien tiimin jäsenten tulee osallistua niihin
– Kaikkien tulee olla perillä tiimin säännöistä
– Säännöistä tulee pitää kiinni
– Tiimiä tulee rohkaista ottamaan esille haastellisimmat kysymykset
Muistiinpanoja Peter Sengen kirjasta The Fifth Discipline
Jukka Hassinen / Taitovire Valmennus Oy, Tiimiakatemia
Kesä 2004
Dialogin perussäännöt
Odota
Puhu suoraan
Kunnioita
Kuuntele
Lähde: William Isaacsin Dialogi
Muistiinpanoja Peter Sengen kirjasta The Fifth Discipline
Jukka Hassinen / Taitovire Valmennus Oy, Tiimiakatemia
Kesä 2004
Bonus
Henkilökohtainen lisäbonus kesän
2004 tiimoilta
Muistiinpanoja Peter Sengen kirjasta The Fifth Discipline
Jukka Hassinen / Taitovire Valmennus Oy, Tiimiakatemia
Kesä 2004
JACK: "He had a plan. Maybe you just didn't see it till it hit you
between the eyes. But, it started to make sense... in a Tyler sort of
way. No fear. No distractions. The ability to let that which does not
matter truly slide... "
- Elokuvasta Fight Club
Henkilökohtainen mestaruus & kyky
antaa vähäpätöisten asioiden liukua pois