SEA STORIES

Harakkamäki school1B and 5B

2014

Working..

together..

All kinds of fishes..

And then the stories…together..

A Girl’s AdventureOnce upon a time, there was a magpie, who wanted to know what it was like to go to

school. He looked through the window every day and wondered how he could get in. He often cried at the window, but no one noticed it.

    One day, when the children came from their break, he got in. From that point on, someone had always gotten into the children’s books. The students said that they didn’t do anything to the books. But the children didn’t like school anymore, because they never got

homework anymore. But they were happy about somethings. They went on a trip to the forest. One girl was

sneezing the whole time, the magpie had been following them and she was allergic to birds. They decided to go the beach by the lake, because the sneezing wouldn’t stop. The magpie was afraid because he had been bitten by a fish once before. The students went swimming in the lake. All of

a sudden, they noticed a huge fish jumping in the water, it was coming towards them. The students began to swim back to the shore. The sneezy girl didn’t make it to the shore, even

though she could swim. The big fish swallowed her whole, so she was unharmed. There were other fish in the stomach of the big fish. All the fish began to tickle the big fish and the big fish

sneezed, the girl and the other fish flew out of the big fish’s mouth and were free.The fish wanted to give the girl an exceptionally shiny scale. The girl thanked the fish. The

fish wanted to show the girl some places. First, they went to the mermaid castle. The girl couldn’t believe her eyes. Real mermaids!!

Next, they went to the seaweed forest where a rainbow coloured seahorse approached them. Lastly, they went to the sea-fairy cove. The fairies were really nice. Then the fish took her

to the shore.The girl thanked them for everything and left for school. To the girl’s great surprise, she

didn’t start to sneeze again. The magpies told the girl that they want to come to school. The girl went to speak with her teacher, and the magpies are now welcome at school.

Tytön seikkailu

Olipa kerran harakka, joka halusi tietää minkälaista on olla koulussa. Hän katsoi joka päivä ikkunasta ja mietti miten pääsisi sisään. Hän huusi usein ikkunassa mutta kukaan ei huomannut sitä. Kerran eräänä päivänä, kun lapset tulivat välitunnilta hän pääsi sisään. Siitä asti joku oli aina käynyt oppilaiden kirjoilla. Oppilaat sanoivat, että he eivät ole tehneet mitään kirjoilla. Mutta lapset eivät enää pitäneet koulusta, koska siellä ei enää ikinä saa läksyä. Olivat he kuitenkin jostain iloisia. He menevät metsäretkelle. Yksi tyttö kuitenkin aivasteli koko ajan, sillä harakka oli seurannut heitä koko matkan ja hän oli allerginen linnuille. Lopulta he päättivät mennä järven rannalle, kun aivastelusta ei ollut tulla loppua, Harakka pelkäsi kaloja, koska yksi kala oli kerran puraissut sitä. Oppilaat menivät uimaan järveen. Yhtäkkiä he huomasivat jonkun valtavan kalan hyppäävän vedestä. Kala alkoi tulla heitä kohti. Oppilaat lähtivät uimaan nopeasti rantaan. Aivastellut tyttö ei kuitenkaan kerennyt rantaan, vaikka osasikin uida, joten iso kala hotkaisi hänet kokonaisena kitaansa, joten tytölle ei käynyt mitään. Kalan vatsassa oli muitakin kaloja. Kalat kutittivat isoa kalaa ja iso kala aivasti ja tyttö ja muut kalat lensivät ulos ison kalan suusta ja pääsivät vapaaksi. kalat halusivat antaa tytölle erittäin hienon ja kiiltävän suomun. Tyttö kiitti kaloja. Kalat halusivat näyttää tytölle paikkoja. Ensin he kävivät meren-neito linnassa. tyttö ei ollut uskoa silmiään. Ihka oikeita meren-neitoja! Seuraavaksi he menivät merilevä metsään. siellä heitä tuli vastaan sateenkaari raitainen merihevonen. Viimeiseksi he menivät merikeiju poukamaan. Keijut olivat tosi mukavia. Sitten kalat veivät hänet rantaan. Tyttö kiitti heitä tästä kaikesta ja lähti takaisin kouluun. Siellä häntä odotti yllätys. Luokka oli täynnä harakoita. Tytön suureksi ihmeeksi hän ei alkanut enää aivastella. Harakat sanoivat, tytölle että he haluaisivat tulla kouluun. Tyttö meni puhumaan opettajansa kanssa. Niin harakatkin pääsivät kouluun.

Miia ja Meri

An Adventure at SeaOnce upon a time, there was a big shark and his friend, Rose-Bud, a nymph. They lived on

a reef that they had decorated with flowers and starfish. Every week, a pirate ship would sail past their reef, and Shark and Rose-Bud would swim

up to look at it.The ship always appeared at midnight and the toll of a ship bell could be heard.Shark and Rose-Bud were afraid of the ship but they were too curious to stay away from it.On a dark night, they decided to study it closer.“Help, I’m afraid,” said Shark nervously.“Let’s go closer,” suggested Rose-Bud.They swam closer, but there was no one on the deck. All they could see was a pirate flag

blowing on the mast. They waited a little while, and just when they were leaving, they heard footsteps on the deck. They turned around and saw a sailor drop a lifeboat into the sea and start rowing towards them!

“Let’s hide quickly,” whispered Shark in a panic.“Let’s dive and follow the boat,”  suggested Rose-Bud.“Ok,” agreed Shark and they dove behind the boat.After following a while, they realized that there was a treasure chest beside the sailor, and it

was probably full of treasure! And it was sailing right towards their home!“He’s probably going to hide the treasure on our reef!” cried Shark.“We can’t allow it! We don’t want intruders in our home!” decided Rose-Bud.They dove infront of the boat and tried to come up with a plan to stop the man. They

decided to pretend to be the captain of the pirate ship.From a hiding spot, Shark shouted in a low voice, “Return the treasure chest immediately

or you will feel my revenge!!”The terribly frightened man threw the chest into the water beside Shark and started to row

back to the ship with high speed.And so, Shark and Rose-Bud lived happily ever after admiring their treasure and adventure.

Seikkailu merelläOlipa kerran iso Hai-kala ja hänen ystävänsä Ruusu-Nuppu-vedenneito.He asuivat riutalla, jonka he olivat koristelleet kukin ja meritähdin.Joka viikko heidän riuttansa ohi purjehti merirosvolaiva, ja aina kun laiva tuli, Hai-kala ja Ruusu-Nuppu uivat katsomaan sitä.Laiva ilmestyi aina keskiyöllä ja sieltä kuului laivakellon kilinää.Hai-kala ja Ruusu-Nuppu pelkäsivät laivaa, mutta olivat liian uteliaita pysyäkseen erossa siitä.Eräänä synkkänä yönä, he olivat suunnitelleet tutkivansa sitä hieman lähempää.-Apua, minua pelottaa, Hai-kala hermoili.-Ei hätää, olen vieressäsi koko ajan, Ruusu-Nuppu lohdutti.-Mennään lähemmäs, Ruusu-Nuppu ehdotti.He uivat lähemmäs laivaa, mutta eivät nähneet ketään laivan kannella.Vain merirosvolippu liehui mastossa.He odottivat vähän aikaa, ja juuri kun he olivat lähdössä, he kuulivat kun joku käveli kannella.He kääntyivät ympäri ja näkivät merimiehen, joka laski pelastusveneen mereen ja lähti soutamaan heitä kohti!-Mennään äkkiä johonkin piiloon, Hai-kala kuiskasi hätääntyneesti.-Sukelletaan ja seurataan venettä, ehdotti Ruusu-Nuppu.-Hyvä on, Hai-kala myöntyi ja he sukelsivat veneen taakse.Hetken seurattuaan he huomasivat, että merimiehen vieressä oli aarrearkku, varmaan täynnä aarteita!Ja vene näytti menevän heidän kotinsa suuntaan!-Hän varmaan aikoo piilottaa aarteensa kotiimme, Hai-kala parahti.-Estetään se, emme halua tunkeilijoita kotiimme! Ruusu-Nuppu päätti.He sukelsivat edeltä kotiinsa ja yrittivät keksiä miten saisivat merimiehen muuttamaan suuntaa.He päättivät säikyttää miehen leikkimällä merirosvolaivan kapteenia.Kun mies tuli ,Hai-kala huusi matalalla äänellä piilostaan:“Hei, palauta aarre välittömästi tai saat kokea kostoni!”Mies pelästyi kauheasti ja heitti aarrearkun Hai-kalan viereen ja lähti soutamaan poispäin hirveää vauhtia.Ja niin Hai-kala ja Ruusu-Nuppu elivät elämänsä loppuun asti seikkaillen ja aarrettaan ihaillen.Tehnyt: Ansku ja Mira

Annika’s Adventure in an Underwater World

Once there lived a ten-year-old girl named Annika. One day, Annika was going fishing. All of a sudden, Annika heard a strange sound from the water. It frightened her. Soon, she could make our speech, someone who spoke to her. It was a fish.

    The fish said, “I am Dot, who are you?”    “I’m Annika. How can you talk?” she asked.    “All fish talk, but people can’t hear it, just you, you have got special skills. Come with me to the underwater

world.    “But I can’t breathe underwater,” Annika said in alarm.    “Yes you can, you’ve never tried,” said Dot.    Annika tried and she could. They always swam a little deeper and deeper, until they came upon the ruins of an

old temple.    “Wow!” yelled Annika, because she had never seen such beautiful crystals.    “Touch it,” pleaded Dot. Annika touched it, and turned into a fish.    “Let’s go home,” said Dot.    They went to Dot’s home, which was a small cave. They ate there.    “Thanks, this is delic…”    “WATCH OUT!” yelled Dot.    “What?”     At that moment, a shark came in darting around. They swam to the seaweed, and grabbed some of it. At the

same time, Shark had swum past them. Annika and Dot swam behind Shark and tied his fin to a rock.     “Promise, you’ll never dart around in someone’s home again, or we won’t let you go,” said Dot.    “Fine, I promise,” answered Shark.    “Why did you even do that?” asked Annika.    “Because...I don’t have any friends, everybody is afraid of me,” sniffled Shark.    “We can be your friends!” Annika and Dot yelled together.    “Thanks,” said Shark.    “Now I have to go,” said Annika.    They swam to the shore and Annika changed back into a human being.    “Catch you later,” yelled Annika.    “Bye bye,” yelled Shark and Dot.    At home, when it was bedtime, Annika thought about how she had gotten two new friends today, and fell asleep.                                 

Annikan seikkailu vedenalaisessa maailmassa

Elipä kerran 10-vuotias tyttö, jonka nimi oli Annika.Eräänä päivänä Annika oli menossa ongelle.Yhtäkkiä Annika kuuli vedestä outoa ääntä. Hän säikähti. Pian hän erottipuhetta, joku puhui hänelle. Se oli kala.Kala sanoi: -Minä olen Pilkku, kuka sinä olet?-Minä olen Annika.Miten sinä voit puhua? Annika kysyi.-Kaikki kalat puhuvat, mutta ihmiset eivät voi kuulla sitä,vain sinä olet saanut erityistaidon. Tule kanssani vedenalaiseenmaailmaan.-Mutta en minä voi hengittää veden alla. Annika hätääntyi.-Voit sinä, et ole koskaan kokeillut,Pilkku sanoi.Annika kokeili ja pystyi. He uivat aina vain syvemmälle ja syvemmälle,kunnes he tulivat vanhan temppelin raunioiden luo.-Vau. Annika huudahti, koska hän ei ollut koskaan nähnyt niin kaunista kristallia.-Kosketa sitä,Pilkku pyysi. Annika kosketti, ja muuttui kalaksi.-Mennään kotiini, Pilkku sanoi.He menivät Pilkun kotiin, joka oli pieni luola. Siellä he söivät ruokaa.-Kiitos, tämä oli herk…-VARO! Pilkku huusi.-Mitä?Samassa sisään tuli hai, joka syöksähteli ympäriinsä.He uivat merilevien joukkoon ja ottivat sieltä levät.Sillä aikaa hai oli uinut heidän ohitseen.Annika ja Pilkku uivat hain taakse ja sitoivat sen pyrstöstä kiinni kiveen.-Lupaa ettet enää syöksähtele toisten koteihin, tai emme päästä sinua irti,Pilkku sanoi.-Hyvä on minä lupaan, Hai vastasi.-Miksi edes teet niin? Annika kysyi-Koska….minulla ei ole yhtään ystävää, kaikki pelkäävät minua,Hai nyyhkäisi.-Me voimme olla ystäviäsi! Annika ja Pilkku huudahtivat yhdestä suusta.-Kiitos, Hai sanoi.-Nyt minun pitää lähteä,Annika sanoi.He uivat rantaan ja Annika muuttui takaisin  ihmiseksi.-Heippa, Annika huusi. --Hei hei, Hai ja Pilkku huusivat.Kotona Annika ajatteli nukkumaan mennessään, tänään sain kaksi uutta ystävää, ja nukahti.                                 Jenni ja Nea

Fifi and Her New Friend Raita (Stripe)

Once upon a time, there was a fish named Fifi. Fifi swam in a big sea. Fifi was going home.She had been at school. She had had Maths at school and it was her favourite subject. Fifi decided to try a short cut.

She said, “I am going to go that way.”She turned in the wrong direction and in the end, found herself lost. Fifi tried to go back but

couldn’t find the way. All of a sudden, Fifi heard sounds. She saw a big fish and Fifi swam away from it as quickly as she could. The big fish swam after her.

After a while, the big fish stopped and asked, “Would you be my friend?” She was astonished, but turned to the big fish and said, “Hi, my name is Fifi.”

The big fish answered, “Hi, I’m Stripe. Shall we go to my place?”“Sure,” said the other fish.They went to Stripe’s house and two fish became best friends. Stripe shows Fifi her other

friends, and they become hers as well.Stripe and Fifi went to get ice cream. Fifi bought seaweed flavour and Stripe bought seaweed-

clam flavour. they went swimming around Fish Village.

Fifi ja uusi ystävä Raita

Olipa kerran kala, jonka nimi oli Fifi. Fifi ui isossa meressä. Fifi oli menossa kotiin. Hän oli ollut koulussa. Koulussa oli ollut matikkaa ja matikka on Fifin lempi kouluaine.Fifi päätti koittaa oikoreittiä.Fifi sanoi:- Minäpäs menen tuolta.Hän kääntyi väärään suuntaan ja lopulta hoksasi olevansa eksyksissä. Fifi yritti palata takaisin, mutta ei löytänyt tietä.Yhtäkkiä Fifi kuulee ääniä. Hän näkee ison kalan ja Fifi ui pakoon niin nopeasti, kuin pystyy.Iso kala lähtee perään.Vähän ajan päästä iso kala pysähtyy ja sanoo: -Olisitko kaverini?Kala hämmästyy, mutta menee ison kalan luokse.- Hei minun nimeni on Fifi. Iso kala vastaa : - Hei minä olen Raita. Mennäänkö meille? -Joo, sanoo kala. He menevät Raidan kotiin ja heistä tulee parhaat ystävät.Raita näyttää Fifille hänen ystävänsä, ja Fifi on heidänkin ystävä.Raita ja Fifi menivät ostamaan jäätelöä, Fifi osti merilevän makuisen ja Raita osti merilevä- simpukka jäätelön.Raita ja Fifi lähtivät uimaan ympäri kala kylää.

Pinja ja Aada

Fish City

Once upon a time, there was a small fish city. The residents of Fish City had lived very peaceful lives until on the outskirts of the city there emerged a an underwater tornado. The homes of the fish on the outskirts of the city were destroyed. The mayor of the city wanted to stop the tornado and evacuate the residents. The mayor went to see where the tornado had begun and saw that it came from a cave on the other side of the city’s

border. The mayor carefully went to see what was there. Inside the cave, was a sleeping whale that snored so loud that it created the tornado. The mayor and the

residents went to the whale and asked it to sleep on the other side so that the tornado would go away. Finally, everybody lived happily ever after.

Kalakaupunki

Olipa kerran meressä pieni kalakaupunki. Kalakaupungin asukkaat olivat  eläneet hyvin rauhallista elämää, kunnes kaupungin laitamille ilmestyi vedenalainen pyörremyrsky. Kaupungin laitamilla kalojen kodit olivat tuhoutuneet. Kalakaupungin pormestari halusi pysäyttää pyörremyrskyn ja evakuoi asukkaita. Pormestari meni katsomaan mistä pyörremyrsky sai alkunsa, pian hän näki että se tuli kalakaupungin rajojen toisella puolella olevasta luolasta. Pormestari meni varovasti katsomaan mikä siellä oli. Luolan sisällä nukkui iso valas, joka hönki niin lujaa että se aiheutti pyörremyrskyn. Pormestari ja asukkaat menivät valaan luo ja pyysivät voisiko valas nukkua toisin päin ettei pyörremyrskyä tulisi enää. Vihdoin asukkaat ja pormestari elivät jälleen rauhassa.

Niclas ja Jimi

Juha and the Golden Fish

One day, a fisherman named Juha decided to go find a golden fish that was said to live on a hidden island. Juha left in a big boat towards the hidden island. Juha arrived there the next day.

    When the fisherman arrived at the island, he began searching for the golden fish right away. Juha dug out his swimming goggles from his backpack and dove into the water. After the fish was followed for at least 20 minutes, he caught the fish, but the fish bit Juha on the nose and the golden fish got away.

    Sounds came from the bottom of the water, in fright, the fisherman jumped to the other side of the island. Three fish popped up on the surface of the water.

    “Hi,” said Diamond, Sara and Merla.    “You ta...talk,” said Juha.    “Sure, we are magic fish and we grant every human one wish, so you can make

one wish.”    “Uuuuh, I wish for a golden fish.”    “We grant you your wish, but we must warn you of the side effects,” said Merla.    “I don’t care, as long as I get my golden fish,” said Juha.After Juha got his fish, he went home...and his side effects followed.

Juha ja kultainen kala

Eräänä päivänä kalastaja nimeltä Juha päätti lähteä etsimään kultaista kalaa, jonka on sanottu olevan salatulla saarella. Juha lähti isolla veneellä kohti salattua saarta. Juha oli perillä jo seuraavana päivänä. Kalastaja aloitti heti etsimään kultaista kalaa, kun oli päässyt perille saarelle. Yhtäkkiä vedellä näkyi kultainenkala. Juha kaivoi repustaan uimalasit ja hyppäsi veteen. Kun kalaa oli jahdattu ainakin 20 minuuttia, hän sai kalan kiinni, mutta kala puraisi Juhaa nenästä ja kultainen kala pääsi karkuun. Veden pohjasta alkoi kuulua ääniä, joten kalastaja säikähti ja hyppäsi saarelle täristen pelosta. Pintaan pärskähti kolme kalaa.-: Hei, sanoi Timantti, Sara ja Merla. -:Te pu puhutte, sanoi Juha. -:Kyllä olemme taika kaloja ja toteutamme jokaiselle ihmiselle yhden toiveen, joten saat toivoa yhden toiveesi.-:Öööö, minä toivon kultaisen kalan. -:Toteutamme toiveesi, sanoi Sara, mutta varoitamme sinua haittavaikutuksista, sanoi Merla. -:Ihan sama ,kunhan saan kultaisen kalan.Kun Juha sai kalansa, hän lähti kotiin haittavaikutukset perässään kotiin.

Janita, Ella ja Netta

Juho and the puffer fish

Once upon a time, there was a boy whose name was Juho. Juho was eating. When he had eaten, he went to the bridge to throw rocks. All of a sudden, the bridge collapsed and Juho fell in the river. When he was under the water, he noticed that he could breathe. Juho saw two puffer fish. The puffer fish began to speak to him. In the beginning, he didn’t understand their speech,

but in the end, he began to understand what they were saying. All of a sudden, Juho noticed that he was changing into a fish. The puffer fish tried to help him back into a human. The puffer fish helped Juho back to the shore, but Juho noticed that he can’t get any air and he went back into

the water. The fish realized that a shark was coming towards them. The shark got a grip on Juho. He lost his leg and died. After that, the puffer fish did a spell on Juho and he came back alive

and realized that he was a human again. After that, he went to tell his mother, but there was no way she would believe him.

                            Juho ja pallokalat

Olipa kerran poika,jonka nimi oli Juho. Juho oli syömässä. Kun hän oli syönyt, hän lähti sillalle heittelemään kiviä. Yhtäkkiä silta romahtaa ja Juho tippuu jokeen. Kun hän oli veden alla, hän huomasi, että pystyy hengittämään. Juho näkee kaksi pallokalaa. Pallokalat rupeavat puhumaan Juholle. Aluksi hän ei ymmärtänyt pallokalojen puhetta, mutta lopuksi hän alkaa ymmärtää, mitä ne puhuu. Yhtäkkiä Juho huomaa, että hän alkaa muuttua kalaksi. Pallokalat yrittävät auttaa Juhoa takaisin ihmiseksi. Pallokalat auttavat Juhon maalle, mutta Juho huomaa, että hän ei saa happea ja menee takaisin veteen. Kalat huomaavat, että hai tulee heitä kohti. Hai sai napattua Juhosta kiinni. Hän menetti jalkansa ja kuoli. Sen jälkeen pallokalat tekivät taijan Juhoon ja hän heräsi henkiin ja huomasi, että on taas ihminen. Sen jälkeen hän meni kertomaan kaiken äidille, mutta äiti ei uskonut millään.

Konsta,  Joni ja Aapo.

Linda ja syvyyksien aarre

Eräänä päivänä Linda oli perheensä ja inhottavan Joona serkkunsa kanssa merenrannalla.Laineet liplattivat hiljaisesti ja aurinko paistoi lämpimästi, kun Linda istahti laiturin päähän ja roikotti jalkojaan lämpimässä merivedessä.Linda ei huomannut, kun Joona hiipi hänen selkänsä taakse ja pukkasi Lindan veteen.Linda putosi kiljahtaen veteen. Onneksi vesi ei ollut kovin syvää, joten Linda pääsi kahlaten rantaan.  Linda oli Joonalle vihainen, sillä hänen vaatteensa olivat läpimärät. Linda käveli äitinsä luokse ja sanoi- Saisinko sen voileivän?- Ota vain, äiti vastasi.Linda meni syömään voileipänsä laiturin nokkaan. Tällä kertaa hän oli tarkkana, että Joona ei sattuisi yllättämään. Kun Linda oli saanut syötyä leipänsä huomasi hän meren pohjassa jotain kiiltävää. Linda yritti kurottautua esineeseen muttei saanut siihen otetta ja se tuntui menevän vain kauemmas. Linda hyppäsi veteen ja yritti sukeltaa sen kiinni. Nyt Linda vasta huomasi, että esine meni ihan oikeasti karkuun. Hän sai viimein ja vihdoin otteen esineestä ja se oli nimittäin kultakivi, mutta Lindan ote lipesi kultakivestä. Kultakivi jatkoi tippumistaan lopputtomalta tuntuvaan pohjaan. Siinä samassa Lindan nenän edestä ui varmaan kolme metrinen hauki. Se nielaisi kultakiven suureen kitaansa. Linda lähti uimaan hauen perään, mutta se oli liian nopea. Linda päätti tarttua hauen valtavaan pyrstöön kiinni. Hän ei tiennyt minne hauki meni. Hetken kuluttua hauki teki äkkikäännöksen ja meni synkkään luolaan.Luola oli pimeä niin pimeä ettei siellä nähnyt mitään… Paitsi hetkonen, Linda huomasi edessäpäin hohtavan kirkkauden ja hauki ui kohti hohtoa. Linda suojasi silmiään kädellään. Kun Lindan silmät tottuivat kirkkauteen hän huomasi, että se oli valtava kultakivi. Hauki pudotti suussaan olevan kultakiven valtavan kulta järkäleen eteen ja lähti uimaan hirveää kyytiä kohti luolan suuta. Kun hauki oli hävinnyt näkyvistä seurasi hetken hiljaisuus ja Linda tuijotti kultakiveä silmiään siristäen. Hän ui lähemmäksi kultakiveä ja ujutti kätensä varovasti kultakiveä kohti ja hipaisi kultakiveä nopeasti ja kevyesti. Hän päätti painaa kätensä siihen se alkoi polttelemaan Lindan kämmentä.Maa alkoi täristä ja Linda otti kätensä nopeasti irti kultakivestä. Luolan katosta alkoi tippua suuri ja pieniä kiviä. Linda otti pienen kultakiven ja lähti uimaan kohti luolan suuta, mutta Linda ei aivan ehtinyt luolan suulle, kun se peittyi kivillä. Kultakivi alkoi himmetä, kunnes se oli pelkkä harmaa kivi. Luola pimeni ja lämmin vesi vaihtui jääkylmäksi meri vedeksi. Lindaa alkoi huimata ja ote lipesi kultakivestä, joka oli nyt pelkkä kivi. Linda kaatui luolan pohjalle. Hän aukaisi hieman silmiään, kun kirkas valo paistoi kohti hänen silmiään. Hän katsoi ympärilleen siinä oli tuttu merenrantamaisema ja hän makasi samalla laiturilla, josta hän oli lähtenyt. Linda katsoi vielä ympärilleen ja mietti kaikkea tapahtunutta. Lindan ajatus keskeytyi, kun hän tunsi hupparinsa taskussa polttavaa pistelyä. Linda laittoi kätensä taskuun ja katsoi kättään siinä oli pienen pieni kultahippu. Se oli märkä ja tuoksui suolaiselta meri vedeltä.-Linda! Tule mennään kotiin, isä huusiLinda säpsähti ja katsoi taakseen.-Joo tullaan, Linda huusi takaisin.Linda nousi seisomaan katsoi veteen siihen kohtaan missä hän oli nähnyt kultakiven ja laittoi kultahipun taskuunsa ja lähti juoksemaan kohti autoa jossa äiti, isä ja Joona odottivat auto käynnissä. Kun he pääsivät matkaan äiti kysyi Lindalta.-Missä sinä olit?-Kunpa tietäisin...Linda vastasi hiljaa olkiaan kohauttaen ja katsoi kämmenellään hehkuvaa kultahippua.

Lotta & Selena

Simpukan helmi

Merikylässä asuu tyttö, nimeltä Noora.Noora on yhdeksän vuotta ja rakastaa uimista. Nyt kerromme yhden Nooran hurjimmista meriseikkailuista…         Oli aurinkoinen aamu, kello varttia vaille seitsemän. Noora oli herännyt huomattavasti aikaisemmin kuin hänen vanhempansa. Noora ei jaksanut enää nukkua, joten päätti lähteä meren rantaan. Ulkona tuuli kylmästi, mutta se ei Nooraa haitannut. Jos kävelee kilometrin metsäpolkua länteen, saapuu merelle ja sen Noorakin tiesi.      Minuutin päästä Noora saapui merelle. Hänelle tuli kuuma, joten hän sukelsi mereen. Vesi tuntui lämpimältä, jopa liian kuumalta. Noora sukelsi syvemmälle ja huomasi olevansa merenneito. Hänellä oli jalkojen tilalta vihreä pyrstö. Hän oli saanut myös ominaisuuden hengittää veden alla. Noora ei halunnut olla merenneito, joten lähti etsimään apua.         Kun Noora oli harhaillut suuressa meressä melkein tunnin, hänen eteensä ilmestyi suuri ja mahtavan näköinen linna. Noora ei kauaa miettinyt, vaan meni heti linnan sisään. Siellä hän tapasi kuninkaan.- Miksi sinä tulit minun  linnaani? kuningas jyrisi.- Olen muuttunut tytöstä merenneidoksi, olen ihan oikeasti tyttö! Noora vannoi.- Muutan sinut takaisin tytöksi, jos haet minulle helmen simpukan sisältä ennen auringon laskua, kuningas kajahti.            - Muuten sinusta tulee pysyvästi merenneito!        Noora tunsi paniikin kasvavan sitä mukaa, kun aika kului eikä simpukkaa löytynyt. Nooran mielessä kajahti äkillinen luovuttaminen, mutta se pyyhkiytyi nopeasti pois, kun hän näki seuraavan kaislikon takana jotain kimaltelevaa. Ja siinä, siinä oli suuren suuri ja kaunis simpukka, joka oli juuri auki. Nooralle tuli kiire, sillä hän halusi hakea luonnon valkoisen simpukan helmen kuninkaalle. Sitten hän pääsisi takaisin perheensä luo.        Noora tunsi vapautuvansa, kun hän sai helmen käteensä. Se tuntui painavalta, mutta Noora jaksoi kannatella sitä. Hän oli juuri lähtemässä viemään helmeä kuninkaalle, kun…simpukka sulkeutui ja vangitsi Nooran sisäänsä. Hienoa toimintaa, Noora manasi mielessään itseään. Nyt hän oli yksin merenpohjassa simpukan vankina. Silloin tapahtui kumma juttu. Noora huomasi kauhukseen, ettei voinut enää hengittää veden alla. Pyrstö hävisi pois noin sekunnissa ja sen tilalle ilmestyivät jalat. Noora luuli jo kuolleensa, kun hän heräsi rannalla, jonne hän oli aamulla mennyt salaa. Hänen ystävänsä Raitapaitakala ja Saturnuskala olivat pelastaneet avuttoman tytön merenpohjasta. Emme tiedä miten, mutta nämä kalat ovat taikakaloja.          Seuraavana päivänä Noora istui ajatuksissaan sängyllään, omassa huoneessa  ja katseli merta. Hän ei muistanut paljoakaan eilisestä meriseikkailusta, mutta yksi muisto hänellä oli. Hän oli laittanut sen lipaston päälle ja se oli luonnon valkoinen ja kaunis  SIMPUKAN HELMI.

Elsa 1b ja Anna 5b

Taikajärvi

Olipa kerran hyvä järven hallitsija Ahti, joka suojeli Taikajärveä pahalta Näkiltä. Mutta kerran kaksi kalaa ui hirveää vauhtia kohti Ahtia.Kalat sanoivat:- Tuolla järven päässä katoilee kaloja.Ahti vastaa:- Mennäänpäs katsomaan.Kun Ahti näki, mitä oli tapahtunut, hän sanoi: -Näkki on päässyt vapaaksi iki-vankilasta. Kalat kysyivät:- Kuka on Näkki? Ahti vastaa:- Näkki on paha versio minusta ja on kokonaan musta. Kalat kysyivät: - Mitä näkki haluaa? Ahti vastaa:- Valtikkani , koska siinä on taikaa . Sillä voi hallita vesiä. Uikaa kalat pois, minä kukistan Näkin. Kun Näkki kukistettiin niin Taikajärveen palasi rauha ja kaikki oli hyvin.

Leevi

The Kingdom of the Fish

Deep at the bottom of the ocean is the kingdom of fish. Rainbow and Beam live there. They decided to go on a trip to the seaweed forest. In the seaweed forest, they heard screams. Rainbow and Beam left to find out what it was.

    Rainbow and Beam saw Salmiakki stuck by his tail in the seaweed. They helped Salmiakki get free.

    Salmiakki, Beam and Rainbow decided to go visit Rainbow’s sister at the kingdom of the Black Sea. During the trip, they noticed a ship leaking oil above them, and tried to swim away from the oil. Beam and Rainbow got caught in a net. Salmiakki was the only one who could help them. He left to go find Poseidon. Poseidon was at the rock which was near the net. Salmiakki found Poseidon inside the opening covered with stones. Salmiakki moved the stone so that Poseidon could save Beam and Rainbow. Poseidon was able to rip the rope just before the net was lifted up.

    Rainbow, Beam and Salmiakki turned and swam happily to the bottom of the sea.

Kalojen valtakunta

Syvällä merenpohjassa on kalojen valtakunta.Siellä asuu kala, jonka nimi on Satenkaari ja hänen ystävänsä Säde.He päättivät lähteä retkelle levämetsään.Levämetsässä  kuului huutoa. Satenkaari ja Säde lähtivät ottamaan selvää.Säde ja Santenkaari näkivät Salmiakin juutuneen levään kiinni pyrstöstään.He auttavat Salmiakkia pääsemään irti levästä.Salmiakki, Säde ja Sateenkaari ajattelivat lähteä Sateenkaaren siskon valtakuntaan mustalle merelle.Matkalla he huomasivat yllään öljyä tippasevan laivan ja lähtivät uimaan pakoon öljyä.Säde ja Sateenkaari jäi kiinni verkkoon.Salmiakki oli ainua, joka pystyi auttamaan.Hän lähti etsimään Ahtia.Ahti oli kalliolla, joka oli lähellä verkkoa.Salmiakki löysi Ahdin kivien peittämän aukon sisältä. Salmiakki siirsi kivet, että Ahti pääsisi pelastamaan Sateenkaaren  ja Säteen.Ahti sai köyden poikki justiinsa ennen kun  verkko nousi pintaan.Sateenkaari, Säde ja Salmiakki kääntyivät kotia ja uivat onnellisina meren pohjaan asti.

  Emilia ja Enna

TWO CITIES BELOW THE SEA

One day, in a city below the sea, the water began to diminish.They realized that there was a pipe leading from the other city. The heroes of the city, Worm-

Mönkijä and Fast-Fish followed the pipe to the other city and realized that it went to the King’s castle.

The King was upset that they came there because he was just leaving and he left the guards to watch the castle.

That’s when Fast-Fish went back to his own city to warn everyone that the water would be gone soon. He told the others to go to the pipe, it would suck them into the other city. We have to stop Count Black from sucking up all of our water. There’s not much time!

All the fish went through the pipe into the other city. They found a crown guidebook which instructed them to take the book in front of the crown, drop it in the deep gorge.

In the King’s opinion, all evil was gone. He commanded the tunnel to be turned off and the hole in the castle wall to be broken. All the fish lived happily ever after.

KAKSI MERENALAISTA KAUPUNKIA

Eräänä päivänä merenalaisessa kaupungissa vesi alkoi vähentyä.He huomasivat, että toisesta kaupungista tuli letku.Kaupungin sankarit Mato-Mönkijä ja Nopein-Kala seurasivat letkua toiseen kaupunkiin ja he huomasivat, että se meni kuninkaan linnan luo.Kuningas suuttui kun he tulivat sinne, koska hän oli juuri lähdössä ja kuningas jätti vartijat vartioimaan linnaa.Silloin Nopea-Kala meni omaan kaupunkiin varoittamaan, että vesi loppuu kohta.Nopea-Kala sanoi menkää letkun luo niin letku imee teidät toiseen kaupunkiin.Meidän pitää estää kuningas Kreivi Mustaa imemästä kaikki vesi pois.Aikaa ei ole paljon!!Kaikki kalat menivät letkun sisään ja menivät sen kautta linnaan.He löysivät sieltä kruunun opaskirjan jossa luki vie tämä kirja kruunun eteen ja vie se syvän rotkon tykö ja tiputa se sinne.Kuninkaan mielestä lähti paha pois.Kuningas käski sammuttaa letkun ja rikkoa muurin reiän.Kaikki kalat elivät elämänsä onnellisesti loppuun asti.

Saku 5b, Topi 1b ja Taneli 1b.