Portfolio Pekka Sell - magazines

portfolio | Pekka Sellcustomer / member magazines

portfolio | Pekka Sellcustomer magazines - members’ magazines - newspaper

layout deSign – graPhic deSign – illuStration

Tieto Corporation, Industrial Manufacturing & Services Customer magazine for Manufacturing Industries Design of visual concept, layout

2 IndustrIal Manufacturing & Services 1_2010 1_2010 Manufacturing & Services IndustrIal 3

editorial

supply Chain transformation – reflected in all industries

The demand and supply chain is what actually

links together everything in industry. It is subject to continual change, a transformation that is multi-faceted.

Globalization 2.0 means a major change in perspective. The division of work and the supply of items will focus on smaller and smaller elements. Sourcing countries are turning into target markets. Competition is between smart dynamic networks that respond flexibly to market changes. In the new global ecosystem, the focus is on gaining access to resources – not necessarily owning them.

Customer centricity means that all operations are geared around the customer – and that ultimately, value is based on the unique, personalized experiences of consumers. Observing customers globally with insight into their specific needs is what drives the entire supply chain. And, correspondingly, customers need to have a view across the supply chain.

Transparency is of essence in the competitive supply chain: operations and information need clear visibility for a company to become agile, manage risk and reduce time-to-decision. Operations must be viewed real-time globally to be able to deliver the quality expected by the customer.

Sustainability and lean thinking need to be addressed throughout the supply chain. Consumers and legislation as well are forcing industry to pay attention to the carbon and water footprint.

However, what initially starts out as a burden is rapidly turning into great business opportunities for industry leaders.

Strategic procurement means developing partnerships between a company and suppliers of strategic value. Procurement is elevated to the strategic level and included in the long-term planning process, to ensure a timely supply of the goods and services that are critical to meeting core business objectives. Interaction with suppliers of bulk items is automated. Collaboration - across a company, with customers and across supply networks - to foster and manage innovations is the key to time-to-market and sustainable growth.

A life-cycle business represents new thinking on exploiting the full business potential over the entire life cycle of products and customer solutions. It makes business much more knowledge intensive, demands innovation throughout the lifecycle together with partners, and requires a supply chain capable of delivering industrial services.

Harmonizing and streamlining business processes lies at the heart of business development. Processes are optimized for greater effectiveness and efficiency, while at the same time striving for innovation, agility and flexibility. The key to success is integrating business processes with technology.

4

6

8

9

10

12

16

17

18

20

22

24

IndustrIalManufacturing & Services

1·2010

IndustrIal Manufacturing & Services

Investing in sustainability is a win-win-win situation benefiting the environment, staff, and shareholders.

Vapo, which generates heat for one million Finns, made a strategic change of course a few years back, which also led to a new ICT strategy.

Innovations and customer-centricity are the focal points of international manufacturing industry in 2010.

The MoveIT project developed a new global logistics system for the UPM Paper Business and integrated it with the IT systems of the entire supply chain

Output efficiency of juice factory Eckes-Granini Lithuania reaches new heights thanks to a production scheduling and materials management system.

Aidon manufactures energy measurement and automatic reading systems, and is a modern company in terms of both its services and its operating model.

Komas, a Finnish system supplier in the field of mechanical engineering, is establishing a strong foothold in the Central European market.

RFID tracking system improves the competitiveness of the European forest industry.

The ROCS™ system streamlines Smurfit Kappa Kraftliner raw material stock management.

Tieto Engineering Toolbox boosts product development;Tieto launches new end-to-end solution for the packaging and converting industry

Genuine customer centricity creates success. A strong growth foothold is secured through new service innovations combining IT and product development services.

The Chinese paper industry is undergoing an intensive transformation from traditional methods to a modern industry. Tieto is in China to stay.

Sustainability

Vapo

The trends of intelligent economy

UPM MoveIT

Eckes-Granini Lithuania

Aidon

Komas in Poland

RFID for wood raw materials

Smurfit Kappa Kraftliner

News

Industrial Manufacturing & Services

Tieto in China

17

8

10

12

18

6

20

16

22

Jukka ValkonenDirector, Marketing and Communications

Publisher: Tieto, Industrial Manufacturing & Services, PO BOX 403, FI-02101,

Espoo, Finland. Editor-in-chief: Jukka Valkonen, [email protected],

tel. +358 40 024 5254. Managing editor: Johanna Summanen, Medita

Communication Oy. Layout: Pekka Sell, Medita Communication Oy.

Cover: The Vapo pellet factory. Printing: Esa Print Oy, Lahti, Finland, 2010.

The printing house is licensed to use the official Nordic Swan eco label.

Paper cover: Ensocote 190 g/m2 (PEFC-accepted), inside pages:

MultiOffset 120 g/m2 (ECF-bleached). The manufacturer is certified

under the 14001 Environmental Management Standard.

www.tieto.com

Contact us: [email protected]


MoveItMoveItMoveItMoveItMoveItMoveItMoveItMoveItMoveItMoveItMoveItMoveItMoveItMoveItMoveItUPM Moveit

MoveItMoveItMoveItMoveItMoveItMoveItMoveItMoveItMoveItMoveItMoveIt MoveIt MoveItMoveItMoveIt

wraps up logistics into a global package

Logistics has a significant role in the supply chain of the UPM Paper Business Group:

Delivery volumes are large and logistics make up a significant share of the business costs.

The MoveIT project developed a new global logistics system for the UPM Paper Business

and integrated it with the IT systems of the whole supply chain. text: Johanna Summanen Photos: Mauri Ratilainen & UPM


EckEs-Granini Lithuania anD PrOcEss BaLancEr aiDOn anD LEan systEm®

Production efficiency reaches new heights

Svajunas Karklas and Giedrius Sileika are

pleased with the Tieto production scheduling and material manage-

ment system: “Schedul-ing is based on reliable

information and the cap-ital bound to storages

has diminished.”

According to Supply Chain Manager Giedrius Sileika, the man in charge of the supply chain at Eckes-Granini Lithuania, improving delivery reliability, making produc-tion more flexible, lowering storage levels and keeping information transparent are the main advantages of the production scheduling and material management system.

“Our ability to react to changes has also improved tremendously. A visual representa-tion of information gives us a quick view of the production capacity in terms of accepting new orders,” explains Sileika.

The five production lines in the factory in Lithuania produce over 27 million litres of juice every year. A grand total of over 10 mil-lion cartons of juice leave the factory each year for the local, Latvian, Estonian, and Finnish markets. Tieto’s Process Balancer, which has

been used and approved in the Finnish factory for over 10 years now, was introduced in the Lithuanian factory in March 2009.

Soon after introducing the system, storage turnovers plummeted from 90 days to 65 days for materials, from 70 days to 50 days for raw materials, and from 21 days to 18 days for end products. The weekly and monthly forecasts for production steer purchases, and the pro-duction of each line is based on rational and systematic information.

“Production does not waste time on useless production phases,” Sileika says.

Flexible customer serviceBefore, Sileika and Svajunas Karklas, who is in charge of production scheduling, used to spend their weekends outlining the following week’s production.

“We collected all the information in an Excel sheet based on e-mails sent by the sales department and various pieces of paper. The manual planning was time consuming, the collected information could not be described as reliable, and the planning was not long term,” says Sileika, describing the challenges faced previously.

Human error and breaks in transmitting information would lead to surprises in produc-

tion from time to time.Breaks in production were frequent and the

production lines were not used to their full capacity.

”Now these breaks are history and we are able to respond to customer needs flexibly. For example, we can now incorporate addition-al orders from different campaigns more sys-tematically into our production,” Sileika tells.

Seamless information flowThe need for reliable and accurate informa-tion has become even more important during the recession. The opening up of the markets to more vendors has increased competition. The Eckes-Granini factory in Lithuania is currently the only local juice manufacturer, as all the rival companies are importers. Eckes-Granini now has a market share of about 20 per cent. Production scheduling is based on the information produced by the ERP system introduced at the beginning of 2009.

”Seamless information flow between sales and production is the prerequisite for all suc-cess. Without a reliable sales prognosis, the reality will be off,” Sileika says.

The IT infrastructure at the Lithuanian fac-tory is managed from Finland. A centralized model frees up factory resources for core opera-tions. Modern data systems also ease reporting.

“From the viewpoint of the group, the trans-parency and manageability of each unit is key. The information from the units is based on real knowledge and not just guesses,” says Jari Metsäranta, who is in charge of ICT for Eckes-Granini Finland and Baltic countries and who tutored the introduction. ■

Aidon manufactures energy measurement and automatic meter reading systems, and is a modern company in terms of both its services and its operating model. A young company compared to its competitors, Aidon has been able to design its systems to be open and mod-ular from the start – something other systems can only strive for.

“According to our vision, a measurement system cannot be a ready package, but it must be made of parts that are easily updated. The equipment itself can be in use for decades, but during that time, the data transmission tech-nique and software needs, among other things, will have changed many times,” explains Timo Louhivaara, Vice President, Finance and Administration.

A system made up of components can also be flexible to meet the different customer needs, where the role of Aidon can vary great-ly. The entire service can be delivered as a turnkey service, in which case Aidon’s soft-ware transmits the measurement data to the customer’s system. At the other end, Aidon’s meter is only a component in an entity sup-plied by a different service provider.

“Energy companies typically have their own customer and network management systems. The same features are not needed from us again; only the gateware to transmit the data to the existing systems.”

Rapid growth continues Established in 2004, Aidon is growing fast. In 2008 growth was relatively slow compared with previous years, but even then the turn-over more than doubled to 16 million euros. Over 200,000 meters have been installed each year.

This growth will continue in the coming

years. The aim is to be a significant player in the European home market and to have a strong presence in international markets – an aim that is certainly achievable.

“For the past two years, our turnover has multiplied and the prospects are still very good. The market potential is great, since in the EU countries alone there are 252 million measurement points,” Louhivaara points out.

System for diverse network managementAidon began the search for an appropriate ERP system in spring 2008. The growing company had not previously had a system.

The starting points were easy integration and scaling. Another central demand was diverse network management.

“Our operating model is based on a part-ner network. The component manufacturing for the measurement systems and the financial administration are taken care of together with partners all around the world ,” Louhi vaara explains.

Scalability will be needed when Aidon’s growth in the coming years continues along with the strong market growth.

“We must be able to develop, react and be flexible,” Louhivaara explains.

According to Louhivaara, Tieto, a mam-moth compared to Aidon, was not the first option when selecting a system supplier. In the negotiations, however, the service ability and the flexibility of Lean System® ERP were impressive; the views of a customer the size of Aidon were taken into account.

“The discussion started with the interfaces. From components suitable for partner inter-face deliveries and labour-intensive processes, we built a combination to bend to our needs,” explains Louhivaara.

Louhivaara thinks it also made things easier that there was no old baggage. “The motiva-tion was great, since the need was justified,” Louhivaara states.

The future needs for ERP are connected with developing customer interfaces and the supply chain. The partners’ production sys-tems will be more in sync with Aidon’s ERP. “Transparency is essential in a partner net-work,” says Louhivaara. ■

Aidon is a rapidly growing energy measurement and au-tomatic meter reading system manufacturer.

Central demands for the ERP system: support for part-ner network management, functionality in environments requiring flexibility and speed.

Lean System® is an ERP system product developed by Tieto. It is designed for envi-ronments where flexibility and speed are required.

Lean System is used dai-ly by over 100 companies around the world, mostly from the networking industry, serv-ice industry and project man-agement fields. Lean System has topped impartial ERP cus-tomer satisfaction polls for several consecutive years.

aIdon and lean system®

aidon requires integration capability and scaling from its erP system.

Growth of an open concept

aidon:

Balancer Suite graphic planning tools for manufacturing industries production, purchase and project planning continuously changing operating environments

Balancer products are visually illustrative interactive

Balancer Suite is a family of products that increase the value and perfromance of the company’s ERP systems. Balancer products can easily be integrated with various ERP systems.

Text: Johanna Summanen Photos: Eckes-Granini Lithuania

Text: Mika Särkijärvi Photo: Petteri Kivimäki

INDUSTRIALManufacturing & Services

TieTo`S cuSToMer Magazine for ManufacTuring induSTrieS

1-2010

MoveIT

Sustainability spells radical change. investing in sustainable processes and methods will pay off.

Komas in Poland a lasting presence in the international market is achieved by genuinely customer-centred action.

›MoveIT Logistics has a significant role in the supply chain of the UPM Paper Business group. MoveIT wraps up logistics into a global package.

Tieto Corporation, Industrial Manufacturing & Services Customer magazine for Manufacturing Industries Design of visual concept, layout, illustration

Tieto introduced its latest concept for paper industry, the Ready-to-Run Integrated Paper Industry Solution, in the fifth SAP International Forum on forest products, paper and packaging industries that took place in Berlin, Germany in Sep-tember. Tieto was a Premium Sponsor at this highly recognized international event.

Tieto’s new solution is based on the industry standard SAP platform. It com-bines seamless integration with best prac-tices in the paper industry. The solution has comprehensive MES functionality and real-time reporting and helps, for example, to optimize the management of heterogene-ous mills and to increase real-time trans-parency across machines. It is already prov-en due to existing implementations and it

expensive than the traditional model,” he says.

In essence, the IT environment of the future is a combination in which services pro-vided by Tieto are seamlessly linked with the companies’ own systems and solutions from third parties.

Planning the transition requires thinking the services over from the standpoint of the entire business process, as transition stages are especially challenging. ”That requires the right kind of business support and process understanding,” says Hirvonen.

For further information, please contact:Ari Hirvonen +358 40 504 [email protected]

”

The concept of cloud services is at the apex of the hype curve. That makes an IT decision mak-er with a long-term perspective cautious. Yet a real, accelerating change in thinking can be seen behind the hype cloud: more and more IT is bought as a service. Text: Mika Särkijärvi

The cloud is service

7 Ready-To-Run InTegRaTed PaPeR IndusTRy soluTIon

1. delIveRed as a seRvIceCustomers buy a ready-to-use service designed to serve the specific needs of a set of end-users.The user-interface hides the implementation details and enables an automated response to the end-user.

2. MulTI-TenanTInfrastructure, software or platforms are shared among the end-users of the service allowing utilization and efficiency improvements.

3. elasTIcThe service can scale capacity dynamically and automatically according to customer need.

4. consuMPTIon based PRIcIngCustomers are metered by use and can be billed on a pay as you go basis, e.g. based on amount consumed. Service establishment fees and recur-ring fees may exist.

5. sTandaRd connecTIvITyUsers can access systems using a known and widely available connectivity technology (e.g. Internet, dedicated link, etc) regardless of their location.

6. self-seRvIceCustomers can provision a service themselves (with a minimum or no Tieto intervention).

7. enTeRPRIse ReadyOur concrete methodologies, one-to-one consultancy services and offerings, that enable our customers securely move to the Cloud with committed SLA’s.

We bring yet another attribute to the

services and ensure that the service really is an entity that functions in line with business-critical demands.

cloud servIces

aTTRIbuTes of TIeTo cloud seRvIces

comes with functionality and architecture that address the future scenarios.

This solution includes a broad set of performance indicators that support the management at all levels. The entire quote-to-cash process is directly linked with the various finance and business in-telligence sub processes thus enabling to deliver in time while keeping the total costs to minimum. The solution is based on long term collaboration of Tieto and SAP with rapid implementation for cus-tomers in mind. It comes with proven vertical applications – like trimming opti-mization – as well as certified interfaces for other applications.

For further information, please contact:Detlef Eichhorn, [email protected]

4 IndusTRIal Manufacturing & Services 2_2010

seamless integration and best practices in one package

dRIveRs of The neW soluTIon

• Manage heterogeneous mills with a variety of complexities

• Real-time transparency across machines and mills

• Comprehensive MES functionality

• Real-time reporting• Manage different scenarios• Manage transition• Simplify, accelerate, standardize• Integrate business processes

(end-to-end)• Collaboration: synchronize all

levels of activities

Manufacturing & Services 2_2010 IndusTRIal 5

Tieto is your beacon of light towards cloud

enabled business.

For the users, cloud services mean a funda-mental change in thinking. From owners and managers of software and hardware, they become more users of services. Shared capac-ity means efficient use of investments, and buying capacity according to need also leads to great flexibility as the need changes.

”The technical change behind cloud servic-es also enables developing business in a new way,” Head of Technology Consulting at Tieto Ari Hirvonen says. ”The real value of cloud services is in their possibility to enhance the productivity of knowledge work,’ he explains.

What makes an IT service a cloud ser-vice? It is available online, more users share the same resources, the service allows flexible response to the users’ needs, and charging is based on usage. The service is not specific to the location of the user, and the self-service models are highly developed.

”We bring yet another attribute to the ser-vices and ensure that the service really is an entity that functions in line with business-critical demands,” Hirvonen defines.

Efficiency and information security

Key goals in the use of cloud services are effi-ciency and flexibility along with usability and information security. Typically, IT solutions use only a fifth of the capacity available. With virtualised services, the benefit from signifi-cantly more efficient usage is immediate. The model also brings considerable advantages in flexibility, as the scalability of the capacity is evident – in either direction, also automati-cally, if required.

Through digitalised service chains, the requirements for the usability of services have risen to a new level. In outsourced services, the costs for the distributed data centre and communications capacity are divided among all users, too. Implementation of data secu-rity solutions – in terms of both updates and technical data security – is more efficient and safer with a centralised solution, too.

Public and often seemingly free cloud ser-vices have created suspicions as to the reliabil-ity of the service model. Completely private and shared cloud services represent, however, services of a different class, as they have been built from scratch to serve internal business needs.

”You can even start up cloud environments within an organisation and gain benefits,” Hirvonen reminds us.

Hirvonen gives a reminder that thinking in black and white does not work for IT solu-tions and that the cloud is not suitable for every purpose. ”If the service requires a lot of tailoring, the cloud service can even be more

NeW sAP BAsed soluTIoN

TieTo`s cusTomer magazine for manufacTuring indusTries

2-2010 INDUSTRIALmanufacturing & services

TieTo`s cusTomer magazine for manufacTuring indusTries

2-2010

3rd generation outsourcing indirect benefits extend beyond traditional arguments of outsourcing

Embedded systems Tieto’s technology enables intergraph’s imaging solutions

7 attributes of Cloud Services

built on›Strategic IT

standardizing and integrationat Myllykoski

8 IndustrIal Manufacturing & Services 2_2010 Manufacturing & Services 2_2010 IndustrIal 9

“When a company changes its business strategy from decentralised to centralised, the systems have to go along with the change. Previously, we had five regional systems; now we only have one SAP,” says Myllykoski Group’s IT Director, Vesa Erolainen.

Text: Johanna Summanen Photos: Suomen ilmakuva, Johannes Wiehn

Erolainen is proud of how well the interna-tional paper manufacturer’s five-year SAP project has progressed in the company’s sev-en factories in Finland, Germany and North America.

“We are at a very good stage because the implementation is complete in all but one factory. “

The project stayed well under control

Erolainen cringes at the old platitudes about system projects always being late or invariably exceeding budgets.

“Budget overruns are often caused by the company not knowing in the initial phase what their want the project outcome to be. The project easily gets out of control if many individual tunings are included during the course of the project.”

Tieto became involved in Myllykoski’s SAP project in late 2007 and has since then trans-ferred the paper factories’ material manage-ment and maintenance management onto the new, centralised ERP system as well as inte-grated the German factories’ systems into it. Tieto’s mill system TIPS (Tieto Integrated Paper Solution) has been operating in Mylly-koski’s German factories for a decade.

“We stayed on schedule and kept to our cost estimates. The proposal and the basic work stood out positively from the competi-tors,” says Erolainen.

STraTegic iT

MyllykoSki’S

One mill at a timeThe material procurement SAP project, which Tieto was responsible for, was imple-mented one mill at a time.

“In addition, Tieto was responsible for the standardisation of the German mills’ systems. Previously it was thought that there must be an individual mill system connected to eve-ry paper machine. We changed the service concept – now, two mills are attached to one German system and three mills to another. In our view, this is cost-efficient and makes sense,” explains Erolainen.

And then a big bangSAP’s critical sections, financial management and supply chain management, were taken into the new system with the big bang prin-ciple: all the mills and all the markets at the same time. Change management – specifical-ly, the human mind adapting to a new ERP system – will take its time. The direction is right now.

“The big bang implementation was not painless, but in retrospect, it was worth it,” states Erolainen.

Although the project has proceeded nice-ly, according to Erolainen, the real work only starts when the utilisation of SAP for business models and management begins.

”It is an operational prerequisite that the data produced by SAP can first be converted into information and then into competitive competencies.”

SAP expanding outside the factoryTieto is the world’s leading supplier of for-est industry information technology solutions and services.

Ari Vanhanen, Head of Industry Group at Tieto, says that in today’s SAP projects, the system must be integrated into the surround-ing world, such as suppliers and customers.

“Increasingly, information technology is being looked at to bring benefits to business operations, to the management of the supply chain and the integration of the ecosystem servicing it.”

adapts to the strategy

Timing of investments difficultMyllykoski lives off magazine paper, which accounts for 88 per cent of the Group’s pro-duction. The forest industry market situation is totally dependent on economic cycles. On the other hand, the industry should be able to make long-term investments at the right time.

“Also we have our share of speed and dan-gerous situations at the moment. The timing of investments is a very difficult matter. It is reflected in all business projects, in which we also include IT projects,” Erolainen states.

The company’s strength is in its entrepre-neurial spirit.

“As a family company we are fast, agile and customer-oriented,” says Erolainen. ■

Myllykoski Group implemented the critical sections of its SAP project with a big bang principle, says IT Director Vesa Erolainen.

STraTegic iT

saP

Previously it was thought

that there must be an individual mill system connected to every paper machine. We changed the service concept,” Vesa Erolainen says.

16 IndustrIal Manufacturing & Services 2_2010 Manufacturing & Services 2_2010 IndustrIal 17

The aerial imaging camera systems offered by Intergraph Z/I, a photogrammetric specialist, has now closed this gap in affordable digital technology. These camera systems are based on embedded systems technology made by Tieto.

Top quality requirements Modern remote sensing, measuring and car-tography are impossible without accurate, high-resolution aerial images. The permanent use of camera and transmission electronics in aeroplanes places high requirements for imag-ing system.

The digital electronics must be packed in a very small space and must capture, process and transmit huge data volumes. This requires pre-cision and reliability at the same time as rug-gedness and minimum maintenance require-ments. Aerial image camera systems must work reliably and with low failure rates to minimise the number of flight hours required, fuel costs and starting and landing fees.

State-of-the-art systems such as the DMC II Digital Mapping Camera and the RMK DX Aerial Survey Camera offered by Intergraph, for which Tieto has developed several modules, are used in aerial imaging projects. These are focused on high-accuracy, high-resolution serial measurements, e.g. to provide remote sensing for measuring, inspection and documentation tasks or to update geographical data.

More than just a bit of outsourcingAt the end of 2008, Intergraph Z/I searched

an R&D partner for digital electronics and embedded systems technology to develop digital camera systems of the second genera-tion with up to five camera heads. This part-ner was to develop defined modules at his own responsibility, but also had to be able to work as part of a larger group to main-tain tight integration with the R&D team of Intergraph Z/I.

The very long service life of aerial image camera systems further requires the service provider to be able to perform adaptations at a later stage (e.g. replacing phased-out mod-ules) and to handle the total maintenance and lifecycle management for the digital elec-tronics. Tieto fulfilled all these requirements and was chosen as a partner.

The R&D team under the management of Jürgen Wahl, Functional Module Manager for Board and FPGA Design, has acted as an “extended workbench” for the customer. For problems such as signal integrity and power integrity analyses, simulations and measuring technology, colleagues in other Tieto projects were consulted as well. “

A lot of interwoven teamwork and flexibil-ity were required,” says Wahl.

Embedded teams “We have hardly noticed that the Tieto staff members do not belong to the same com-pany or that they work approximately 200 km away from us. They were always focused on the total project and its commercial suc-cess. They responded to our challenges with flexibility and cooperated smoothly with our developers,” describes Martin Welzenbach, Manager of Firmware & Hardware Develop-

Capturing, transmitting and processing image data from airplanes is a complex process for which it was once difficult to find serially produced digital products at competitive prices.

Intergraph’s camera systems are based on embedded systems technology made by tieto.

Modern remote sensing,

measuring and cartography are impossible without accurate, high-resolution aerial images.

ment at Intergraph Z/I Deutschland GmbH.

During the integration phase for the camera heads and the bring-up phase for the very complex total system in the middle of 2009, it was essential for Tieto staff members to work directly at Integraph’s Aalen devel-opment site and to take part in the first test flights at the airport.

“Their smooth integration into the team was also a very positive experience from close up. They were much better partners than we could have hoped for,” says Welzenbach.

Cost-effective and fast digital workflowAt the beginning of the year, the close part-nership and cooperation ended in the proud presentation of the board and the largest seri-ally produced CCD sensor for digital, pho-togrammetric aerial image camera systems in the world at the Embedded World 2010, an international trade fair taking place yearly in Nuremberg, Germany.

The systems have already proven their worth with customers in Germany, the USA, Japan and China – usually in the fields of photogrammetry, orthophoto calculations, surveying, GIS, CAD and cartography. Some customers had previously only used analogue cameras and scanners to capture and convert images. The new, digital workflow of Inter-graph now offers a cost-effective alternative with higher efficiency, faster handling and clearly improved accuracy.

Additional information is available at: http://www.intergraph.com/global/de/

IndustrIal r&d

EMbEddEd systEM dEsIgn Analysis of system architecture and

requirements Specification and development of

digital hardware Simulation, tests and integration Process and quality management

of FPGA &digital on-board development

Technical documentation of the total product

ProductIon Qualification/auditing of the EMS partner Qualification/procurement of the modu-

les & components Coordination/control of prototypes &

serial products Coordination of certifications &

safety seals

lIfEcyclE and MaIntEnancE ManagEMEnt

Replacement module design Adaptation development & service

during the entire product lifespan

overview of outsourced services

IndustrIal r&d

Imagingstate-of-the-art digital Embedded systems technology enables serial production of digital camera systems for aerial images.

24 IndustrIal Manufacturing & Services 1_2010

Tieto is an IT service company providing IT, R&D and consulting services. With approximately 16 000 experts, we are among the leading IT service companies in Northern Europe and the global leader in selected segments. We specialize in areas where we have the deepest understanding of our customers’ businesses and needs.

INDUSTRIAL is Tieto’s customer magazine for manufacturers and providers of industrial services.

Access to global resources New perspective – new markets

toptrends

IndustrIalManufacturing & Services

Tr

an

sfo

rm

aTio

n o

f T

he

ma

nu

fa

cTu

rin

g i

nd

us

Tr

ies

Globalization 2.0

Customer

Centricity –

focus on the value

Transparency

Collaboration

Smart business

networksAgility via strategic

co-operationNew business

modelsSmart sourcing

Sustainability –

key driver for

innovation Profit – People –

Planet

Lean Supply Chain Expansion

to Industrial

ServicesLifecycle business

Smart products

The Federation of Finnish Technology IndustriesCustomer magazine, the TRIOplus-program Design of visual concept, layout

TRIOplus 7

Suomen Terästekniikan viime vuon-na valmistunut maalaamo- ja raepu-hallushalli edustaa pintakäsittelyn vii-meisintä prosessitekniikkaa. Hallis-sa maalattavat tuotteet puhdistetaan metallirakein sinkopuhdistuslinjalla tai erillisessä raepuhdistustilassa. Läpiajet-tavalla, suljetulla järjestelmällä varus-tetulla hallilla on kokoa tuhat neliö-metriä.

”Investoinnin taustalla oli tarve lisä-tä kapasiteettia, hankkia ajanmukaiset pintakäsittelytilat sekä tarjota suurem-pia palvelukokonaisuuksia asiakkaiden tarpeiden mukaan”, Suomen Teräs-tekniikan myyntijohtaja Risto Rauta-virta kertoo.

”Tavoitteenamme on hallittu kas-vu kohtuullisella riskillä ja liikevaih-don tuplaaminen kolmessa vuodes-sa. Progress-työkalun avulla teimme yhdessä ulkopuolisen konsultin kans-sa perusanalyysin kasvun edellytyksistä sekä kehittämisohjelman.”

Kattava ja systemaattinen analyysi

Perusanalyysi käynnistettiin tammi-kuussa 2010 ja työkokoukset pidet-tiin maaliskuussa. Analyysin tulokset sekä kehittämisohjelma valmistuivat maaliskuun lopussa. Työhön osallis-tuivat Rautavirran lisäksi yrityksen toi-mitusjohtaja Markku Vainikainen ja talouspäällikkö Janne Vainikainen sekä Progress-työ kalua käyttänyt kon-sultti Aki Mänttäri.

”Perusanalyysissä kävimme läpi eri toiminnot, asiakkuudet, tuoteryhmät, toimittajat sekä myynnin jakautumi-sen. Lisäksi selvitimme kilpailutilannet-ta eri segmenteissä ja omia kilpailu-valttejamme”, Rautavirta kuvaa.

Työkalun avulla kartoitettiin liiketoi-mintaprosessien nykytilanne ja tavoi-tetasot. Kun suurimmat poikkeamat oli saatu selville, yritys valitsi itselleen tärkeimmät kehittämiskohteet.

[ trioplus-hanke ]

Suomen Terästekniikka teki viime vuonna mitta-van investoinnin uuteen pintakäsittelyhalliin. Investoinnin tuottavuu-den varmistaminen edel-lytti samalla liiketoimin-nan kehittämistä. Siinä käytettiin avuksi Prog-ress-työkalua, joka toi kehittämistyön tueksi selkeät mittarit liiketoi-minnan nykytilantees-ta ja kasvun edellytyk-sistä sekä konkreettisen kehittämisohjelman.

tavoitteenamme on hallittu kas-vu kohtuullisella

riskillä ja liikevaihdon tuplaaminen kolmes-sa vuodessa. Progress-työkalun avulla teim-me yhdessä ulkopuolisen konsultin kanssa perus-analyysin kasvun edelly-tyksistä sekä kehittämis-ohjelman.”

”Helppokäyttöinen Progress-työkalu on tuonut kehitystyöhön syste-maattisuutta ja konkretiaa”, Suomen Terästekniikan toimitusjohtaja Markku Vainikainen sanoo.

6 TRIOplus

Suomen Terästekniikkaselvitti kasvun edellytykset

”Progress-työkalun avulla tehty systemaattinen selvitys-työ auttoi näkemään ne osa- alueet, joiden kehittämiseen meidän on tarpeen keskittyä”, myyntijohtaja Risto Rauta virta sanoo.

>>

YritYksen

[ LaserLe oy/eLy-keskuksen TuoTTo+][ LaserLe oy/eLy-keskuksen TuoTTo+]

YritYksen

tärkeääjatkuva kehittäminen Båsk on kehittänyt Laserle Oy:tä

määrätietoisesti siitä asti, kun hankki laser- ja vesileikkauspalveluja tarjoavan yrityksen omistukseensa vuonna 2003. Hänen mukaansa yrittäjä ei voi tietää kaikkea ja sen vuoksi ulkopuolinen apu ja tarkastelu on tervetullutta.

“Kun meille pienen notkahduk-sen jälkeen alkoi jälleen tulla tilauksia, aloimme miettiä, kuinka saisimme teh-tyä työt mahdollisimman tehokkaasti”, Båsk kertoo.

Laserle hankki ulkopuolelta tukea tavoitteidensa toteuttamiseen ja osal-listui Uudenmaan ELY-keskuksen Tuot-to+ -ohjelmaan. Yritys kehitti konsultti-en avulla muun muassa tuottavuusmit-tareita ja toimitusvarmuutta.

”Mittarit ovat hyödyllisiä, sillä jos ei mittaa, on vaikea parantaa mitään”, Båsk mainitsee.

Yritys on lisäksi hankkinut uusia koneita vastaamaan uusiin tuotanto-tarpeisiin ja uusinut vastikään toimin-nanohjausjärjestelmänsä.

”Päähankkijamme toivovat meidän jalostavan tuotteita aiempaa pidem-mälle. Se asettaa vaatimuksia sekä tuo-tannolle että henkilöstön osaamiselle”, Båsk sanoo.

Laserlen toimintatapa sopii hyvin työ- ja elinkeinoministeriön tavoittei-siin, joka haluaa Suomeen mahdolli-simman paljon jatkuvan kannattavan toiminnan edellytykset omaavia yri-tyksiä. Jatkuva kannattava toiminta edellyttää yrityksiltä mukautumiskykyä uusin vaatimuksiin.

”Kun yritystoiminta voi hyvin, rekry-toidaan uusia ihmisiä. Näin yhteiskun-nan rattaat pyörivät ja yleinen hyvin-vointi lisääntyy”, kommentoi työ- ja

elinkeinoministeriön hankepäällikkö Anna-Liisa Heikkinen.

Strategiatyöllä katse tulevaisuuteen”Teemme parhaillaan todella hyvää strategiatyötä, jolla haemme fokus-ta toiminnallemme. Olemme projektin edetessä jopa huomanneet, että mei-dän kannattaa luopua joistakin töistä, joita olemme aiemmin tehneet”, Båsk kertoo.

Työn taustalla on ELY-keskusten pk-yrityksille suunnattu liiketoimintasuun-nitelmaohjelma, jonka avulla yrityksen liiketoimintasuunnitelmaa kirkastetaan ajantasaiseksi ja suunnataan yrityksen toiminta kohti tulevaisuutta.

”On hyvä saada ulkopuolista näke-mystä yrityksen toimintaan. Konsultit ovat kokeneita ja juuri sen alueen asi-antuntijoita, joihin heidät on palkattu. Koen, että olemme saaneet heiltä tar-vitsemaamme apua”, Båsk sanoo.

Lähitulevaisuudessa yritys aikoo kat-sastaa myös ulkomaan markkinat. Toi-mitusjohtaja on tehnyt markkinoiden kartoitusta ja kontaktoinut mahdolli-sia yhteistyökumppaneita. Vaikka Båsk ei odotakaan nopeaa kasvua ulkomail-la, hän uskoo Laserlen vakaaseen kas-vuun.

”Helsinki on hyvä paikka teollisuu-delle, toisin kuin usein väitetään. Mei-dänkin lähellä on useita pieniä yrityk-siä, joiden palveluita yrityksemme hyö-dyntää. Niiden avulla pystymme kehit-tämään myös omaa toimintaamme ja mukautumaan uusiin vaatimuksiin.”

Teksti: Jenni SantaloKuvat: Mauri Ratilainen

Alihankkijayrityksen toimenkuva muuttuu jatkuvasti, sen vuoksi yrityksenkin pitää olla valmis muuttumaan ja kehittymään”, Laser-le Oy:n toimitusjohtaja Gustav Båsk sanoo.

TRIOplus 1514 TRIOplus

Laserle on hyödyntänyt vuosien varrella ELY-keskuksen tuotteistet-tuja palveluja. Palveluja on yhteensä 13. Ne toimivat koko maassa saman formaatin mukaan ja ovat helposti saatavilla.

”Yrittäjän on usein hankala sanoa, mikä yrityksen konkreettinen tuen tarve on. Olemme kehittäneet työkalut ja kilpailuttaneet kokeneet konsultit, jotta pystymme analysoi-maan yrityksen tilan ja osoittamaan juuri sille sopivan tuotteen”, kertoo Anna-Liisa Heikkinen.

ELY-keskuksen yrityksen oman toiminnan kehittämisen työkalu PK-LTS ja tuotannollisten yritysten nykytila ja kehittämisohjelma Tuot-to+ auttoivat Laserlea tavoitteiden kirkastamisessa ja tuottavuuden tehostamisessa.

TRIOplus-hankkeen kannalta olen-nainen palvelu on myös Balanssi, joka auttaa löytämään tasapainon talouden ja rahoituksen ongelma-kohtiin. Globaali auttaa yritystä kansainvälistymään ja Myyntitehon kautta etsitään yritykselle uusia markkina-alueita.

”Myös yrityksen kuntoanalyysi on mahdollinen. Kunto-ohjelman kaut-ta kartoitetaan yrityksen nykytila. Ja jos yrityksessä on uusia tuote- tai palveluinnovaatioita, TuoteStart voi olla hyödyllinen ohjelma. Se auttaa innovaatioiden kaupallistamisessa”, Heikkinen kiteyttää.

Ohjelmiin pääsee mukaan ottamalla yhteyttä ELY-keskuksen tuotevastaa-vaan, joka ohjelmasta alueella vas-taa. Yhteystiedot löytyvät keskusten verkkosivuilta.

Palveluja läpi yrityksen elinkaaren

20 TRIOplus TRIOplus 21

”Läsnäolo Aasiassa on meille tärkeää, jotta pystymme vastaamaan asiakkaiden tarpeisiin mahdollisimman hyvin ja nope-asti”, MAG:n toimitusjohtaja Teijo Fabri-tius sanoo.

Noin puolet yrityksen liikevaihdosta tulee Aasiasta.

”Asiakkaamme tarvitsevat paikallisen tuen. Pekingin suunnittelu- ja valmistusyk-siköstämme pystymme toimittamaan lait-teet asiakkaille nopealla syklillä. Hong Kon-gista on helpompaa koordinoida Aasian toimintaa.”

Fabritiuksen mukaan tavoitteena oli saa-da yritys kasvu-uralle.

”Lähdimme hakemaan kasvua nimen-omaan kansainvälisiltä markkinoilta.”

Tavoitteessa on onnistuttu hyvin. Liike-vaihto on yli kaksinkertaistunut muutamas-sa vuodessa, henkilöstön määrä kasvanut noin 30:stä 90:een ja yritys on saavuttanut vahvan jalansijan tärkeimmällä markkina-alueellaan Aasiassa.

”Finnveran kautta olemme saaneet vien-titakauksia ennakkomaksuille sekä käyttö-pääomarahoitusta Aasian toimipisteiden käynnistämiseen”, Fabritius kertoo.

Finnvera oli mukana myös vuoden 2009 alussa toteutetussa yritysjärjestelyssä. MBO-kaupan myötä MAG siirtyi Proventia Group Oy:ltä henkilöstön osaomistukseen. Finnvera osallistui yrityskaupassa sekä itse yrityksen että avainhenkilöiden rahoitusjär-jestelyihin.

MAG:n kAnsAinvälistyMistä

Finnvera jakaa pk- yritysten rahoitusriskejä

Finnvera edistää suomalaisten pk-yritysten kasvua, kansainvälistymistä ja vientiä sekä tukee alkuvaiheessa olevan liiketoiminnan ja pk-yritysten muutostilanteiden rahoitusta. Se on valtion omistama rahoittaja, joka täydentää rahoitusmarkkinoita ja jakaa rahoitukseen liittyvää riskiä yhdessä muiden rahoittajien kanssa.

Finnveran TRIOplus-hankkeen yrityksille tarjoamia palveluja ovat muun muassa lainat ja takaukset sekä vientiin liittyvät rahoitusjärjes-telyt. Yrityksen on esimerkiksi mah-dollista vakuuttaa vientisaatavansa ulkomaisen asiakasyrityksen maksu-kykyyn tai kohdemaan epävakaisiin oloihin liittyvien riskien varalta.

Finnveran suhdannerahoitus tukee yritysten selviytymistä laman yli. Kei-noina ovat mm. TMA (Turnaround Management) -konsulttien kanssa löydetyt ratkaisut sekä Finnveran rahoitus.

Yritykset saavat palvelut käyttöönsä Finnveran aluekonttoreiden kautta. Aluekonttoreita on yhteensä 15 eri puolilla Suomea. Niissä työskentelee yli sata rahoituspäällikköä ja -neuvojaa.

Palveluprosessi käynnistyy soittamal-la oman palvelualueen aluekont-toriin. Myös pankki voi ehdottaa Finnveran ottamista mukaan rahoitusjärjestelyyn. Yrityksen liike-toimintasuunnitelman ja tilinpää-töstietojen sekä yritystutkimuksen pohjalta Finnvera pyrkii yhdessä yrityksen kanssa etsimään ratkaisun rahoitustarpeeseen.

Lisätietoja ja aluekonttoreiden yhteystiedot: www.finnvera.fi

[ MAG/FinnverA ][ MAG/FinnverA ]

Finnvera rahoitti”Hyvät pankkisuhteet ovat aina tarpeen. Samoin julkiset rahoitus-instrumentit, sillä kasvuhakuisella pk-yrityksellä ei useinkaan ole lukujen valossa riittäviä vakuuksia tarvittavan rahoituksen hankkimiseen.Teijo Fabritius, MAG

Teollisuusautomaa-tioon erikoistunut Master Automati-on Group (MAG) perusti toimipisteet Pekingiin vuonna 2006, Dongguaniin 2007 ja Hong Kongiin 2008. Kasvua ja kansainvälistymistä tukivat Finnveran rahoituspalvelut.

Julkiset rahoitusinstrumentit tarpeen vakuuksissaMAG hankki itse tietoa Finnveran palveluis-ta ja otti oma-aloitteisesti yhteyttä.

”Finnveraan kannattaa olla yhteydessä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Siel-lä on paljon asiantuntemusta, yritystutkijoi-den kanssa on helppo myös sparrata omaa liiketoimintasuunnitelmaa. Samalla yritys saa arvokkaita vinkkejä”, Fabritius kannustaa.

Yhteistyö Finnveran kanssa on ollut help-poa ja toimivaa. MAG:llä on Finnverassa oma yhteyshenkilö, joka tuntee yrityksen tilanteen.

”Liiketoimintaympäristössä tapahtuvat nopeat muutokset edellyttävät nopeita rat-kaisuja. Olemme aina löytäneet meidän tar-peisiimme ja tilanteeseemme sopivan rat-kaisun nopeasti.”

Fabritius korostaa, että kasvun vaatiman rahoituksen osalta on hyvä muistaa kolme tärkeää näkökulmaa.

”On tärkeää, että yrittäjä ymmärtää kas-vun edellyttämän rahoitustarpeen realis-tisesti ja on valmis panostamaan kasvuun omalla rahoituksella.”

”Hyvät pankkisuhteet ovat aina tarpeen. Samoin julkiset rahoitusinstrumentit, sillä kasvuhakuisella pk-yrityksellä ei useinkaan ole lukujen valossa riittäviä vakuuksia tarvit-tavan rahoituksen hankkimiseen.”

Teksti: Jukka MuukkonenKuvat: Vesa Ranta

teknologia kansainvälistyminen liiketoimintaosaaminen

HANKE tEKNologiAtEollisuudEllE 2010–2013

strategia &toteutusratkaisevat menestyksen

Sacotec Components Oy:n toimitusjohtaja Antti Zitting

1/2

01

0

TRIOplus syntyi yritysten tarpeisiin

LaseRLe Oy on jatkuvan kehittämisen tiellä

MeTaLLITyöväen LIITTO sitoutuminen muutokseen kysyy luottamusta

Inwido FinlandMagazine for the staff of Inwido Finland Design of visual concept, layout

6 Inwidolainen | kesäkuu 2014 Inwidolainen | kesäkuu 2014 7

Inwidon tuotteet näkyvät kesän Asuntomessu-kohteissa

Hiihtäjä Matti Heikkinen valitsi yhdessä arkkitehdin kanssa perheensä tulevaan kotiin Tiivi-ikkunat.

– Ikkunat ovat talossani tosi tärkeässä roolissa. Ha-luan, että ikkunat sopivat talon arkkitehtuuriin ja ym-päristöön täydellisesti. Ne ovat se osa taloa, joka tuo luonnonvalon sisälle. Ikkunat tuovat kotiin avaruutta ja tuovat luonnon silmien eteen jokaisessa huonees-sa. Tontti rajautuu Jyväsjärven rantaan, ja järvimai-sema onkin olennainen osa tulevaa kotia, Heikkinen sanoo.

Heikkisen talon ikkunoiden puitteet on kuultola-kattu tammensävyisiksi. Erityistä niissä on suuri yh-tenäinen lasipinta. Ikkunoiden yhteydessä on pui-

nen tuuletusluukku. Talon ulkopuolella tuuletusluukkua suojaava puusäleikkö antaa ilmettä talolle.

Tilaustyönä tehdyssä ulko-ovessa on kestävä tammi-kuvioinen viilupinta. Takapihalle johtava yhteensä neljä metriä leveä liukuoviseinä on massiivitammea, ja se teh-tiin myös mittatilaustyönä juuri tätä kohdetta varten.

– Asuntomessuprojekti on haastava, aikataulut tarkat ja työn jäljen on oltava laadukasta. Sain taloprojektiini hy-vät kumppanit, Tiivi mukaan lukien. Hyvä tiimi oli edelly-tys, että asuntomessukohteen rakentaminen ylipäätään oli minulle mahdollinen, sanoo Heikkinen.

TEKSTI Reetta Mikkola, KUVAT: Reetta Mikkola ja Timo Laaksonen (ylin kuva)

kesän asuntomessuilla

Jyväskylän Äijälänrannan maisemissa yhteensä 16 messukohteessa on Tii-vin, Pihlan tai Eskopuun ikkunoita ja ovia. Kalajoen Hiekkasärkillä Inwidon tuotteita on neljässä messukohteessa.

– Tänä vuonna messukohteisiin ti-lattiin Inwidon brändeiltä tuottei-ta enemmän kuin aiempina vuosina. Messukohteiden rakennuttajat selväs-tikin arvostavat tuotteitamme ja löytä-vät valikoimistamme sopivia ratkaisu-ja uusimpiinkin rakentamisen ja sisus-tamisen trendeihin. Messuilla näky-minen on Inwidolle tärkeää brändien tunnettuuden ja asiakashankinnan edistämiseksi, sanoo Inwidon markki-nointipäällikkö Mika Kanervo.

Äijälänrannassa Tiivin ikkunat on muun muassa hiihtäjä Matti Heikki-sen Lakka-kivitalossa, näyttävässä Vil-la Muuramessa. Heikkisen ovet ovat myös Tiiviä ja Villa Muuramen Pihlaa.

Pihlan ikkunat ja ovet on muun muassa Dekotalojen kahdessa kotoi-sassa kohteessa, Deko 149:ssä ja Deko 159:ssä, sekä Honkatalojen Polar-hirsi - talossa.

13-kerroksisesta Maailmanpylvääs-tä katsellaan maisemia Eskopuun teke-mien 173 puu-alumiini-ikkunan läpi.

Kurottajat asennustiimien apuna messukohteissaTiivin asentaja Juha Niiraselle Jyväs-

kylän Asuntomessualue tuli tutuksi ra-kennusvaiheessa. Hänen kahden mie-hen asennustiiminsä on asentanut ik-kunoita ja ovia Villa Muurameen ja Heikkisen Lakka-kivitaloon. Molem-missa kohteissa on suuria ikkunoita ja liukuovia. Lasipintaa on paljon.

Massiivisten liukuovien asennukses-sa mukana oli yhteensä kolme asennus-tiimiä niiden koon ja painon vuoksi. Liukuovien ja suurten ikkunoiden asen-nuksessa oli apuna myös konevoimaa.

– Lähes kaikkien ikkunoiden asen-nuksessa oli messukohteissa käytössä kurottaja ja imukuppi. Asentajana näis-sä kohteissa on palkitsevaa, kun saa iso-ja tuotteita siististi paikoilleen. Asen-nukset sujuivat hyvin. Yhteistyö myyji-en ja asentajien välillä on ollut tiivistä, ja tarpeen vaatiessa oltiin yhteydessä myös tehtaan kanssa, Niiranen kertoo.

Asuntomessukohteet olivat asenta-jien arjessa harvinaisempia uudiskoh-teita. Valtaosa asennustiimien työs-tä on ikkunaremontteja yli 30 vuotta vanhoihin taloihin.

Tiivi-ikkunat tuovat luonnonvalon hiihtäjän kotiin

Yhteensä 37 kohdetta, joista 16:ssa on Tiivin, Pihlan tai Eskopuun ovia ja ikkunoita.

Yhteensä 28 kohdetta, joista neljässä on Pihlan tai Tiivin tuotteita.

Jyväskylän Asuntomessut 11.7.–10.8.

Kalajoen Loma-asuntomessut 23.6.–6.7.

Inwidon tehtaiden, asentajien ja myyjien työn jälki

näkyy Jyväskylän Asuntomessuilla ja alkavilla

Kalajoen Loma-asuntomessuilla.

Matti Heikkisen talon ikkunoiden puitteet on kuultolakattu tammen sävyisiksi.

Tiivi toteutti arkkitehti Marco Casagranden suunnittelemaan, Jyväskylän Asuntomessuilla nähtävään Villa Muurame -taloon kahden kerroksen korkuisen lasiseinän.

10 Inwidolainen | kesäkuu 2014 Inwidolainen | kesäkuu 2014 11

työ tekijäänsä kiittää

Palvelemme asiakkaitamme parhaalla mahdollisella tavalla. Jotta tietäisim-me miten asiakkaamme kokevat pal-velumme, mittaamme ja seuraamme asiakastyytyväisyyttämme jatkuvasti. Näin voimme oppia ja kehittää toi-mintaamme yhä paremmaksi.

Käytämme asiakastyytyväisyyden mittaamiseksi maailmanlaajuisesti hyväksyttyjä mittareita. Ne mahdol-listavat tulosten vertailun Suomessa ja maailmalla menestyviin yrityksiin. Uskomme, että asiakkaamme on tyy-tyväinen, kun hän on valmis suosit-telemaan meitä ystävälleen.

Olemme ottaneet Pihlassa ja Tii-vissä käyttöön yksinkertaisen suosit-teluindeksin. Kun indeksi on nollaa suurempi, tulos on hyvä. Kun se on yli 50, tulos on erinomainen.

Suositteluindeksin (engl. Net Pro-moter Score) laskemiseksi kysymme

asiakkailtamme suosittelisiko hän meitä ystävälleen. Vastaaminen ta-pahtuu asteikolla 0–10, (0 = en suo-sittelisi ja 10 = suosittelisin varmas-ti). Vastaukset luokitellaan: Suositte-lijat (9–10), Neutraalit (7–8), Arvoste-lijat (0–6). Suosittelijoiden määrästä vähennetään arvostelijat ja saadaan suositteluindeksi. Neutraaleja ei las-keta mukaan. Indeksi voi olla alim-millaan –100 ja suurimmillaan +100, jolloin kaikki vastaajat suosittelisivat.

TEKSTI: Mika Kanervo

Tyytyväinen asiakas on tärkein tavoitteemme

Tiivin ja Pihlan tulos: Innolink asiakastutkimus 1/2014. Muut tulokset: http://www.iro.fi/ suomen-parhaat-nps

Gallup: Millaista on myydä Inwidon tuotteita?

Markku Kellola, myyjä, Eskopuu

Myyntiä helpottaa se että monet asiakkaamme ovat pitkäaikaisia ja meidät tunnetaan hyvin. Es-kopuun tuotteet tiedetään tasa-laatuisiksi ja asiakkaan tarpeisiin sopiviksi sekä jälkimarkkinoinnil-taan kiitettäviksi. Haasteita asettaa tiukka hintakilpailu, mutta pyrim-me erottumaan tekijänä joka osaa tehdä yhteis-työtä ammat-tirakentajien kanssa. Inwidon sisäinen yhteis-työ on loistava asia, joka tarjoaa kilpailuetuja kil-pailijoihimme nähden.

Mika Savolainen, myyjä, Pihla

Koko ajan mukavampaa. Hoidan Pihlan tuotemerkin myyntiä Kes-ki-Suomen, Pieksämäen ja Mikke-lin alueilla. Aikaisemmin emme olleet kovin tunnettuja. Inwidon yhdistyttyä olemme voineet kas-vattaa paljon markkinointia, joten asiakkailla on nykyään hyvä kuva meistä ja he tietävät meistä paljon jo etukäteen. Varsinkin jälki-hoitoa meidän tuotteissamme kehutaan ko-vasti.

Henri Huohvanainen, tehtaanedustaja, Tiivi

Tiivi on tunnettu brändi, joten se on varmaankin keskimääräistä helpom-pi ikkuna myytäväksi, etenkin aktii-visessa myynnissä. Myynti on aika henkilökohtaista työtä. Siinä tulee tärkeäksi se, miten hyvin asiakasta on kohdeltu ja onko luottamus saatu syntymään. Jos on pidetty se, mitä on luvattu, korjattu mahdolliset vir-heet ja asiakassuh-de toimii, asiakas voi tilata seuraavat-kin ikkunat meiltä. Jos on petytty, ei varmaankaan tilat-taisi.

Suositteluindeksejä SuomessaTiivi 83iPhone 74Skoda 73Stockmann 69Pihla 67Audi 66Honda 66Mercedes-Benz 65Toyota 65BMW 49ABC 14

tämä on Inwido

Henkilöstöä on koottu talven aikana ryhmätilaisuuksiin, joissa on käyty läpi työtyytyväisyystutkimusten tu-loksia. Tilaisuuksissa pohdittiin myös, miten Inwidosta saadaan nykyistäkin parempi työpaikka. Saimme palautet-ta, että henkilöstö haluaisi tuntea tar-kemmin Inwidon organisaation.

Epätietoisuuden taustalla on yhti-ön historia. Aiemminhan Inwido Fin-land Oy:n tytäryhtiöillä oli kullakin omat tuotemerkit, tehtaat ja myyn-tiorganisaatiot. Inwido Finland Oy koordinoi yhteisiä toimintoja, kuten taloutta ja hankintoja. Liiketoiminta-vastuu oli yhtiöillä. Kullakin yhtiöllä oli oma vakiintuneet tapansa toimia, eikä niihin puututtu.

Yhtiörakenne hankaloitti yhteisten resurssien hyödyntämistä. Tilauksien siirtäminen oli hankalaa, jos toisella tehtaalla oli liian vähän ja toisella liikaa tilauksia. Lisäksi yhtiöt saattoivat tuh-

lata voimavaroja turhaan kilpailuun.Viime vuoden alussa yhtenäistim-

me organisaatiorakenteemme linja-organisaatioksi, joka koostuu liike-toimintayksiköistä ja tukitoiminnois-ta. Liiketoimintavastuu on tehtailla ja myyntiyksiköillä. Talous-, henkilös-tön ja markkinointitoimintojen teh-tävänä on palvella ja ohjata tehtaita ja yksiköitä parhaaseen mahdolliseen toimintaan.

Samat periaatteet koskevat nyt kaikkia tehtaita ja tuotteita. Tehtaan tavoitteena on valmistaa tuotteita mahdollisimman kannattavasti tuo-temerkistä riippumatta. Myyntiyksi-kön tehtävänä on palvella asiakkaita riippumatta siitä, millä tehtaalla tuot-teet valmistetaan.

Näin saadaan toiminta paremmin hallintaan sekä voidaan hyödyntää yhteistoiminnan antamat mahdolli-suudet.

Inwido on yhteinen asia

Inwido Finland, organisaatio 2014

TIMO LUHTANIEMI, TOIMITUSJOHTAJA, INWIDO FINLAND OY

Markkinointi ja T&KMarkku Uotinen

MyyntiMikko Lahtinen

TalotehtaatSeppo Hyry

TYM, PihlaPetri Kivioja

KM, PihlaJaakko Laitinen

HenkilöstöMarko Kohvakka

OperaatiotAntti Vuonokari

TalousAleksi Kankainen

Inwido Finland OyTimo Luhtaniemi

KM, TiiviAntti Jaatinen

TYM, TiiviPeitsa Juujärvi

InVentJerkko Eskelinen

Eskolan tehdasIlpo Nissi

RakennusliikkeetJarno Leponen

Haapajärven tehdasReijo Vähätiitto

Ruoveden tehdasArto Leppänen

HankinnatMiikka Linna

AsennusIlkka Tissari

ITRauno Rossi

Markkinointi Mika Kanervo

TeknologiaTimo Nissinen

TuotekehitysMarkku Uotinen

AsiakashankintaSusanna Pihlainen

Conroller, PihlaOuti Kaisto

Controller, InwidoHanna Petäistö

MA Controller, TiiviMiikka Niemonen

Tuotanto, RuovesiAnu Ukkonen

Tuotanto, EskolaRisto Huhtakangas

Tuotanto, HaapajärviJarkko Salo

Hankinnat, EskolaMiikka Sumela

Hankinnat, HaapajärviIlkka Autio

Hankinnat, RuovesiJarmo Raudasoja

12 Inwidolainen | syyskuu 2014

on onnistunut lunastamaan asiakaslu-pauksensa. Plusmerkkiset luvut kertovat suosittelusta. Mitä suurempi luku on, sitä suositellumpi on myös brändi. Tavoite on kehittää toimintaa yhä paremmaksi.

Inwidolainen-lehti viestii yhtiön ja sen eri brändien, tehtaiden ja toimintojen asioista henkilökunnalle, asentajille ja myyjille. Tavoite on, että lehdessä on tuoreita, kiinnostavia ja ajankohtaisia juttuja, joista on iloa ja hyötyä työntekijöille.

Lukijoiden ideat ja toivomukset Inwidolaisen sisällöksi ovat tervetulleita.

Kerro meille, mitä sinä haluaisit lukea Inwidolaisesta lähettämällä sähköpostia henkilöstö johtaja Marko Kohvakalle ([email protected]) tai pyytä-mällä esimiestä välittämään idea hänelle.

Lähitulevaisuudessa tulemme kysy-mään ideoita ja mielipiteitä Inwidolaisesta myös kyselyllä.

Inwido seuraa suositteluindeksin kehit-tymistä kuukausittain. Suositteluindeksi on hyväksytty mittari, joka kertoo kuinka todennäköisesti asiakas suosittelisi meitä ystävälleen. Se kertoo, kuinka hyvin yritys

nimityksiä Inwidolla

Erik Samsonov Työnjohtaja, Eskopuu

– Koulutukseltani olen tuplainsinööri puuteknikasta ja tuotantotaloudesta. Aikaisemmin tein hommia tuotantovastaavana kalustefirmassa. Nyt työnjohtajana suunnittelen, miten asiat tehdään ja yritän ennakoida ja varmistaa, että työt menevät tehokkaasti läpi. Inwidossa minua houkuttivat suuren talon edut. Halusin isommille vesille, jossa on mahdollisuuksia edetä vaikka minne. Aamuisin voi lähteä hyvillä mielin töihin, sillä täällä on hyvä tekemisen meininki. Jos joskus tarvitsee apua, auttajia kyllä löytyy.

Marko Saarikoski Työnjohtaja, Eskopuu

– Olen asunut Kannuksessa koko ikäni ja kohta 15 vuotta työskennellyt Eskopuulle. Tein ammattikoulussa työharjoittelun Eskopuulle hallitöissä ja sen jälkeen minua pyydettiin kesätöihin. Siitä sitten jäin tänne, ja kun nyt monen vuoden jälkeen tuli tilaisuus hakea kokoonpanopuolen esimieheksi, tartuin siihen pienen mietinnän jälkeen. Onhan se ollut hieman hankalaa hypätä työntekijästä esimiehen hommiin, mutta positiivisella asenteella mennään ja päivä päivältä työ tuntuu selkeämmältä. Onneksi tunnen talon tavat ja henkilöt.

Tatiana Meyer Arkkitehtikohteiden myyntiedustaja, Tiivi

– Tehtäviini kuuluvat eri tuotealueiden esitteleminen asiakkaille Tiivin uudessa showroomissa Espoossa ja asiakkaiden auttaminen tuotteiden valinnassa. Hain töihin, koska ala on mielenkiintoinen ja myynti kiehtoo minua. Ennen Suomeen tuloa opiskelin ja työskentelin Euroopassa arkki tehtuurin parissa, kylpyhuoneiden remontoinnista pilvenpiirtäjän suunnitteluun. Tunnelmani Inwidosta ovat erittäin hyvät. Minulla on vielä opittavaa myynnissä, yrityksessä itsestään sekä suomen kielessä, mutta en malta odottaa uusien asioiden oppimista.

Miten asiakkaamme suosittelevat meitä?

Mitä haluaisit lukea Inwidolaisesta?

Suositteluindeksejä Suomessa 7/2014Tiivi 83iPhone 74Audi 66Pihla 59ABC 14

Indeksiluvun maksimi + 100 ja minimi –100

IDEOI JA ESITÄ

TOIVEESI!!!

P o s t i a S u o m e n i n w i d o l a i s i l l e

Tilaukset kasvavat, tehot nousevat

Osaamisella reklamaatioita vastaan

Inwido näkyy Loma-asuntomessuillaja Jyväskylän Asuntomessuilla

06

3

5

6–7

2014

s.

s.

s.

Kunto - testeistä on

hyötyä kaikille

The Finnish Pharmacists’ AssociationMagazine for the members of The Finnish Pharmacists’ Association Design of visual concept, layout

22 23Farmasia 4 • 2013 Farmasia 4 • 2013

Kokeilepa arkireippautta seuraavilla keinoilla:» Kulje portaita» Jää pois bussista paria pysäkkiä aikai-semmin» Pysäköi auto tarkoituksellisesti kau-emmaksi» Puhu työtoverille suoraan soittamisen tai sosiaalisen median keinojen sijasta» Kävele lähikauppaan» Siivoa, luo lunta, leiki pihalla lasten kanssa» Sisällytä istumatyöhön lyhyitä liikku-mishetkiä» Hanki säädettävä työpöytä, jonka ääressä voit seistä osan työaikaasi

lin rinnalle. Se on yhteydessä kuolleisuu-teen iästä, sukupuolesta, koulutuksesta ja muista elintavoista riippumatta.

Liikunta kuluttaa energiaa ja on tär-keä tekijä myös painonhallinnassa. Pai-noa pyrkii kertymään iän karttuessa ja pudotettuja kiloja on vaikea pitää poissa. Liikunta on usein helpoin elämäntapa-muutos. Painoakin tärkeämpää on fyy-sinen kunto: on parempi olla liikuntaa harrastava ylipainoinen kuin hoikka ja liikkumaton sohvaperuna.

Liikkumattomuus tulee yhteiskunnalle kalliiksi. Maailman terveysjärjestön arvi-on mukaan se on jo neljänneksi tärkein tekijä elintapasairauksien aiheuttamissa kuolemantapauksissa. Pelkästään kakkos-tyypin diabeteksen osalta liikkumatto-muuden hinnaksi Suomessa on arvioitu noin 700 miljoonaa euroa vuodessa. Joka vuosi menetämme puoli miljoonaa työ-vuotta liikkumattomuuden seurauksena.

Istumisen suuri määrä huolestuttaaIstuminen ja liikkumaton elämäntapam-me lisäävät kroonisten kansansairauksien esiintyvyyttä. Istumme yhä enemmän: teemme toimistotyötä, jossa kaikki tapah-tuu istumalihasten päällä. Noin puolet suomalaisista istuu päivittäin vähintään 6 tuntia, ja puolet istumisesta kertyy työ-päivän aikana.

Runsas istuminen on itsenäinen kuo-lemaa aiheuttava riskitekijä, vaikka liik-kuisi paljonkin. Kun istuminen ylittää yli kuuden tunnin maagisen rajan, riski on selvästi koholla. Paljon istuvien vyön pituus kasvaa ja verenpaineella on pyrki-mys nousta. Kaikkia istumisen seurauksia

ei vielä tunneta, kun tutkimusta on alettu tehdä vasta viime vuosina.

Joka minuutti liikuntaa parantaa tilas-tollisesti elinaikaasi 7 minuutilla!

Vähälläkin liikunnan lisäyksellä suuri vaikutusJo vähäiseltäkin tuntuvalla liikunnan li-säämisellä on suuri vaikutus. Aiemmin liikkumattomalla jo 10 minuutin päi-vittäinen reipas kävely vaikuttaa myön-teisesti aineenvaihduntaan. Kunnossa näkyy positiivisia vaikutuksia jo kuukau-den säännöllisen liikkumisen jälkeen. On laskettu, että 2,5 tuntia kevyttä liikuntaa, esimerkiksi reipasta kävelyä viikossa, pi-dentää elinaikaa jopa 3,5 vuotta.

Työpaikat liikunnan motivaattoreiksiJohdon tuki ja sitoutuminen on olennais-ta työliikunnan edistämisessä. Työnanta-jat voivat tukea liikuntaa muun muassa jakamalla liikuntaseteleitä, järjestämällä ohjattua liikuntaa, kuntosalin, taukolii-kuntaa tai liikuntapäiviä työpaikalla sekä sallimalla työajan käyttämistä liikuntaan. Työpaikan tulisi tukea myös työmat-kaliikkujia järjestämällä suihku- ja pu-kuhuoneet sekä asianmukaiset pyörien säilytystilat.

Työpaikan suhtautuminen kannusta-vasti liikuntaan voi lisää työntekijöiden motivaatiota, sitoutumista ja parantaa työpaikan ilmapiiriä. Kun liikunta on saa-tu osaksi työyhteisön normaalia toimintaa ja selkeästi osaksi työhyvinvoinnin edistä-misen strategiaa, tavoitteissa onnistutaan.

Suomalaisista työpaikoista 60 prosent-tia kiinnittää huomiota kunnon ja tervey-

den ylläpitämiseen ja henkilöstöstä puolet osallistuu säännöllisesti työnantajan tu-kemaan liikuntaan. Tuki kohdentuu kui-tenkin pääosin jo entuudestaan riittävästi liikkuville. Tulevaisuudessa toimenpiteet pitää kohdistaa riittämättömästi liikku-viin. Lisäksi työmatka- ja arkiliikunnan määrä tulee saada kasvuun.

Työterveyshuolloissa tehdään vuosit-tain miljoona terveystarkastusta, joissa osassa selvitetään myös työntekijöiden liikuntatottumuksia. Työterveyshuollon kannustusta liikuntaan voidaan vielä tun-tuvasti lisätä. •

teKSti: PääjohTaja harrI VaInIo, TyöTerVeyslaITos

Artikkeli on laadittu yhteisjulkaisuksi ammatti- ja järjestölehdissä.

Viime vuosisadan perinteinen maatalous- ja tehdastyö oli fyy-sisesti raskasta ja riskialtista. Ennen automaation tarjoamaa vapautusta ihmiset raatoivat selkä vääränä terveytensä kus-tannuksella. Sittemmin työ on muuttunut suurelta osin fyysi-sesti kevyeksi, mutta henkisesti raskaaksi. Vaikka työ onkin keventynyt monilla perintei-sesti raskailla aloilla, kuten hoito- ja palvelualoilla, työt ovat saattaneet muuttua fyysi-sesti entistä raskaammiksi.

Kehomme tarvitsee terveyttä ja fyysis-tä kuntoa ylläpitävää liikuntaa sekä mo-nipuolista kuormitusta, jotta pysymme terveinä ja työkykyisinä. Mutta miten saamme liikettä niveliin, kun kulttuurim-me on yhä enemmän ”takapuolittunutta”; elämää, jossa istuminen ja löhöily valtaa-vat alaa?

liikunnan vaikutus terveyteen on kiistatonLiikunnan merkitys työ- ja toimintakykyä heikentävien kremppojen ehkäisyssä ja hoidossa on kiistaton. Säännöllisesti liik-kuvilla on vähemmän sairauspoissaolo-ja, enemmän työkykyä ja laadukkaampia elinvuosia kuin liikuntaa harrastamatto-milla ”sohvaperunoilla”.

Liikunta parantaa monin tavoin työ- ja toimintakykyä. Se auttaa selviytymään äkillisistä stressitilanteista ja lisää stressi-kestävyyttä, työtehoa ja palautumista työn rasituksista. Se alentaa verenpainetta ja

parantaa sydämen pumppaustehoa, mikä laskee puolestaan sykettä ja pienentää sy-dämen kuormaa. Liikunnalla on positiivi-sia vaikutuksia myös aivojen toimintaan: se edistää aivoverenkiertoa, parantaa ha-pensaantia ja lisää välittäjäaineiden tasoa. Näin keholla on parempi kyky selviytyä erilaisista kuormituksista.

arkiliikunta ei enää ole itsestäänselvyysLiikumme yhä vähemmän ja istumme yhä enemmän. Vaikka suomalaiset har-rastavat melko aktiivisesti liikuntaa vapaa-ajallaan, se ei kuitenkaan riitä turvaamaan terveyden kannalta riittävää fyysistä ak-tiivisuutta. Arkiliikunta on liian vähäistä. Omilla lihaksilla liikkuminen, kuten kä-vely, pyöräily, portaiden nousu ja työhön liittyvä fyysinen aktiivisuus, on vähenty-nyt dramaattisesti viime vuosina. Liikku-mattomuus elintapatekijänä on noussut vaarallisuudessaan tupakoinnin ja alkoho-

Miten saamme liikettä niveliin, kun kulttuurimme on yhä enemmän ”takapuolittunutta” elämää, jossa istuminen ja löhöily valtaavat alaa?]

Jo 10 minuuttia

päivässä auttaa!

Arkiliikunnalla vuosia elämään ja elämää vuosiin

TyöhyvinvoinTi

Farmasia 5 • 2013 3

568

1013

1517

22

2526283033353842

5 • 2 0 1 3

[ s i s ä l t ö ]

Pääkirjoitus Ammattiliitto – pura ja kokoa

Vuoden Proviisori professori Marja Airaksinen toivoo alan sisäiseen keskusteluun tuoreita ajatuksia

Euroopan lääkeyhtiöille uusi eettinen ohje

Lääkelait etenevät Ullan pöydän kauttaNeuvotteleva virkamies Ulla Närhi kertoo lakien säätämisestä.

Puheenjohtajaehdokas esittelyssä: Farmaseuttien ja proviisorien roolia arvostettuina asiantuntijoina kirkastettava

Valmiina valmiudessa

Päivä toimistolla Ammatillinen edunvalvonta on laaja-alaista vaikuttamista

Edunvalvonnan vaikuttavuutta pohdittiin Vakavan seminaarissa

Miksi käräjäoikeuden päätös kumottiin?Farmasialiiton edustama jäsen voitti hovioikeudessa

Apteekkialan ammattieettisen neuvottelukunnan kannanottoja

Lakimies-palstaTyönantajan lisätyön tarjoamisvelvollisuus on todellinen

Asiakas apteekissaKinesioteippi

KolumniPerimän viemää FIP-kongressiterveisiä Dublinista

Tiia Metiäinen eurooppalaisen opiskelijajärjestön EPSA:n johtoon

PuheenjohtajistoltaSote-uudistus – täältä tullaan!

FArmASiAS u o m e n F a r m a S i a l i i t o n j ä S e n l e h t i

13Farmasia 1 • 2013

Vaikka yleinen taloudellinen tilanne on huono, Orionin tulevaisuus näyttää valoi-salta. Uusia työpaikkoja on syntymässä Saloon, jonne Orionilla on tekeillä pak-kaus- ja logistiikkakeskus.TeksTi: Helena Paulasto | kuvaT: soile Kallio ja orion oyj:n aineistoPanKKi / valoKuvaaja tomi ParKKonen

saloon pakkaus- ja logistikkakeskus Henkilökuntaa Orion-konsernissa on noin 3 500, joista Suomessa noin 2 800. Työ-paikkoja syntyy lisää, sillä Orionilla on te-keillä uusi pakkaus- ja logistiikkakeskus Saloon Nokialta vapautuneihin tiloihin. Oikeastaan kyse on kokonaan uuden lää-ketehtaan rakentamisesta. Avainhenkilöi-den osalta hanketta on jo käynnistelty, ja alkuvuodesta alkavat työntekijöiden koulu-tukset yhteistyössä ELY-keskuksen kanssa.

Toimitusjohtaja Lappalaisen mu-kaan toiminta Salossa on tarkoitus aloit-taa osin jo tämän vuoden loppupuolella, mutta täyteen vauhtiin päästäneen vuo-den 2014 loppupuolella tai vuoden 2015 alussa. Uusi keskus luo useita kymmeniä työpaikkoja pakkaus-, kunnossapito- ja varas totoimintoihin.

– Meillähän on laajasti farmaseutteja ja proviisoreita erilaisissa tehtävissä monil-la paikkakunnilla läpi organisaation, tut-kimuksesta tuotantoon ja tukitehtäviin, myynnin ja markkinoinnin tehtävissä sekä taloustoiminnoissa. Tällaisista tehtä-vistä kiinnostuneille Orion voi tarjota hy-vän uravaihtoehdon.

lääkkeet kuuluvat apteekkiinEntä mitä mieltä lääkeyhtiössä ollaan kes-kustelusta lääkkeiden vapauttamisesta päivittäistavarakauppoihin?

– Orionissa meidän näkemyksemme on ihan selkeä. Lääkkeet, mukaan lukien reseptivapaat lääkkeet, kuuluvat apteek-kiin, Timo Lappalainen sanoo.

– Lääkkeet ovat valmisteita, joihin kuu-luu merkittävänä osana neuvonta. Lääk-keet ovat oikein käytettyinä turvallisia ja tehokkaita, mutta niihin liittyy aina vir-hekäytön vaara ja mahdolliset ristiin-vaikutukset muiden lääkkeiden kanssa. Itsehoitolääkkeitäkin käyttää merkittävä osa iäkkäämmistä ihmisistä, joilla on myös jokin muu lääkitys. Siksi kokonaislääkityk-sen hallitseminen on tärkeä turvallisuuste-kijä, missä tarvitaan vahvaa ammattitaitoa.

– Mielestämme tämä nykyinen yrittä-jävetoinen lääkkeiden jakelujärjestelmä Suomessa on tehokas ja tuottaa koko-naisuudessaan turvallisen ja laadukkaan palvelun potilaan, yhteiskunnan ja mak-sajan kannalta. Apteekkarit ja apteekkien

Orion Alkuperälääkkeiden tutkimus- ja kehittämistyö on pitkäjänteistä työtä.]

»

Farmasia 1 • 201312

– kansainväliseksi kasvanut

Toimitusjohtaja Timo Lappalainen arvostaa apteekkihenkilökunnan tärkeää työtä kuluttajien lääkeneuvonnassa.

Viime vuoden kolmen ensimmäisen nel-jänneksen ajalta Orionin liiketoiminta konsernitasolla on kasvanut seitsemisen prosenttia.

– Vaikka yleinen taloudellinen tilanne on ollut aika huono ja lääketeollisuuttakin on kuritettu, niin siihen nähden yhtiöm-me on mennyt hyvin eteenpäin, toteaa toimitusjohtaja Timo Lappalainen.

– Konsernin liikevaihdosta vajaa puolet tulee omista alkuperälääkkeistämme, reilu kolmannes geneerisestä lääkeliiketoimin-nasta, ja sen jälkeen tulevat eläinlääkkeet ja muu liiketoiminta, Lappalainen kertoo.

Orion valmistaa vaikuttavat lääkeai-neet omiin alkuperälääkkeisiin ja joihin-kin geneerisiin lääkkeisiin sekä joillekin muille lääkeyhtiöille. Lisäksi yhtiön diag-nostiikkaliiketoiminta kehittää ja tuottaa diagnostisia testimenetelmiä ja -järjes-telmiä terveydenhuollon ja teollisuuden tarpeisiin.

Kehitystyö nielee suuria summia Alkuperälääkkeiden tutkimus- ja kehittä-mistyö on pitkäjänteistä työtä, joka kestää 10–15 vuotta.

– Pitkään kehitysvaiheeseen liittyy suu-ria taloudellisia riskejä. Ennen kuin lääke on markkinoilla, siihen sijoitetut eurot ovat kasvaneet moninkertaisiksi, Lappa-lainen kertoo.

– Geneeristen lääkkeiden kehitystyös-sä aikajänteet ovat huomattavasti lyhyem-piä, puhutaan muutamista vuosista. Myös näihin käytettävät rahasummat ovat pari dekadia pienempää suuruusluokkaa.

Orionilla on tutkimus- ja tuotekehi-tyksessä 550 henkilöä, joista pääosa on Suomessa. Heitä on jonkin verran myös Englannissa ja Intiassa.

Tällä hetkellä Orionin tuotteet myyvät hyvin, ja siinä mielessä tulevaisuus näyttää valoisalta uusienkin tutkimushankkeiden osalta.

– Kuutisen vuotta sitten meillä oli kuu-si tutkimushanketta, nyt niitä on kahdek-santoista. Kunhan ne ajallaan kypsyvät, niin on lupa odottaa, että sieltä tulisi uusia lääkekehityshankkeita. Syksyllä kerroim-me, että kliinisessä tutkimusvaiheessa ole-vat lääkekehityshankkeet ovat menneet eteenpäin ja uusia ollaan aloittamassa.

Suomen itsenäisyyden kyn-nyksellä 1917 proviisoreiden Onni Turpeisen, Eemil Tuuralan ja Wikki Walkaman perustama Orion on kehittynyt ja kasvanut yhtä matkaa itsenäisen Suomen kanssa. Alkuvaiheen tärkeimmät tuotteet olivat sokerin korvikkeena käytetty makeuttamisaine dulsiini, lysoli, ammoniakki sekä Bellistol-kiväärinpuhdistusaine, eivät vielä lääkkeet. 1920-luvun alussa markkinoille alkoi tulla jo Orionin valmistamia lääkkeitäkin.

Proviisoreiden perustama yhtiö

Aluetoiminta uudistuu

Vahvista henkilö-jäsenyytesi!

Suomen FarmaSialiiton

jäSenlehti1 • 2013

FarmaSia1 • 2013

Apteekkibisnes muuttumassa

Suomen FarmaSialiiton

jäSenlehti2 • 2013

FarmaSiaFarmaSia2 • 2013

Isyysvapaa joustaa ja pitenee

Liittovaltuuston viimeinen kokous

FarmasiaFarmasia3 • 2013

Kummi- asiamies viraston luottamus- miehen tukena

suomen Farmasialiiton jäsenlehti

Työmarkkinatiimi esittelyssä


Ennakoiva työterveyshuolto

luo hyvinvointia

suomen Farmasialiiton jäsenlehti

Vuoden Proviisori 2013: Marja Airaksinen

Esittelyssäammatillinen edunvalvontatiimi

Työsuhde- kiistaan voitto hovioikeudessa


Uusi edustajisto

valittu

Suomen FarmaSialiiton jäSenlehti

Foundation for Finnish Inventions Customer magazineDesign of visual concept, layout

13Keksi 1/2010

muotoiluxxxx xxxxxxxxxx

muotoiluxxxxxx xxxxxx

Keksi 1/201012

neenä, joka asetetaan kodissa paraatipaikalle.”Muotoilu sisältää paljon asioita. Design-

sanan käyttö on vain julkisuudessa hieman vinoutunut. Design tulisi ymmärtää teknisen, kaupallisen ja taiteellisen näkemyksen yhdis-telmänä. Tuotteiden tulee olla ennen kaikkea käyttökelpoisia. Juuri siihen muotoilulla täh-dätään.”

Muotoilijan tulee ottaa huomioon ma-teriaali, tuotanto, muotoilun merkitys teollisuudessa, markkinat ja kuluttajat. Teol-lista muotoilua tapahtuu niin insinöörin kuin muotoilijankin näkökulmasta. Eri koulutus-tausta tuo tekemiseen eri näkökulman.

”Täytyy pistää luovuus kärsimään ja nostaa tuotteiden käytettävyys kunniaan. Muotoilija

on viime kädessä joko idean tai erottuvuuden luoja”, Koskinen mainitsee.

Nimekäs muotoilija lisää usein tuotteen markkina-arvoa. Koskinen ei osaa sanoa, miksi juuri muotoilijat nostetaan tuotteiden keulakuviksi. Mukana tuotteen kehittämises-sä kun on aina enemmän kuin yksi henkilö.

”Tarvitaan kai joku, jota kiittää tai syyttää”, hän hymähtää.

Meissä kaikissa asuu keksijäMuotoilija-asiantuntija iloitsee, että muotoi-luammattilaiset on huomattu Keksintösäätiön uudessa palvelumallissa. Hänen mukaansa muo-toilijat toimivat ikään kuin sijaiskeksijöinä.

Koskinen aikoo tulevaisuudessa panostaa

pikemminkin abstraktiin ideointiin kuin esi-neiden muotoiluun. Keksijät ovat inspiroineet häntä. Tällä hetkellä Keksintösäätiön ”putkes-sa” on Koskisen idea, jota toiset muotoilijat vievät eteenpäin.

”Omasta ideastaan ei pidä olla mustasuk-kainen. On kiehtovaa nähdä, mitä muut saa-vat ideastani aikaan. Omaa näkökenttää tulee laajentaa, jos haluaa menestyä yrittäjänä.”

Koskista kiehtoo ajatus siirtyä konkreetti-sesta tekemisestä ideoiden heittelemiseen ja kehittelyyn.

”Tulevaisuus ei ehkä olekaan taideteollisessa muotoilussa, vaan jossain muualla”, hän pohtii.

Hmm, aikooko maailmankuulu muotoilija kenties heittäytyä kokopäiväiseksi keksijäksi?

› Palkittu muotoilija ja Friends of Industryn toimitusjohtaja Harri Koskinen auttaa alkavia yrityksiä menestymään. Teksti: Jenni Santalo, kuvat: Mikko Käkelä

”Ideoille on elinehto, että niiden kehittämi-seen tulee mukaan ulkopuolista osaamista, näkemystä ja tekemistä. Jos ideoiden ja keksin-töjen pohjalta halutaan rakentaa kansainvälisiä kasvuyrityksiä, tulisi tuotteissa painottaa yhä enemmän myös muotoilua”, Koskinen sanoo.

Yksinkertaisimmillaan tuotteella on ole-massa valmistaja ja loppukäyttäjä. Muotoilija hoitaa niiden väliin jäävän kentän mahdolli-simman hyvin. Muotoilijoilta vaaditaan laajaa osaamista, alan tuntemusta ja hyviä verkostoja – niitä Koskiselta löytyy.

Koskinen työskentelee Keksintösäätiön pro-jektien parissa asiantuntijana, kuten hän itse toimenkuvaansa kuvailee. Mukana ideointi-porukassa on Keksintösäätiön ja Friends of Industryn työntekijöitä sekä itse keksijöitä.

”Olemme pohtineet liiketoiminnan kehit-tämispäällikkö Risto Paajasen kanssa, miten innovaatioita voisi hyödyntää, luoneet tulevai-suuden skenaarioita ja hakeneet vaihtoehtoisia toimintamalleja.”

”Tämä on näköalapaikka lähitulevaisuu-teen. On äärimmäisen inspiroivaa auttaa alku-vaiheen yrityksiä, luoda yritysten tulevaisuutta ja seurata, mihin kaikkeen ideat taipuvat”, Koskinen kuvaa.

Luovuus on pantava kärsimäänMuotoilua saatetaan arastella. Design ymmär-retään usein jonakin hienona ja kalliina – esi-

”Muotoilija on viime kädessä joko idean tai erottuvuuden luoja.”

tuotteiden käytettävyys kunniaan. ”Täytyy pistää luovuus kärsimään ja nostaa

TuoTeväylä-palvelu auTTaa ideoiden ja keksinTöjen arvioinnissa ja jalosTamisessa liikeToiminnaksi.

Liiketoiminnan kehittämispäällikkö

Timo Nieminen:“Keksijän on myös itse sitouduttava ideansa läpiviemiseen”

Muotoilija Harri Koskinen:“Ulkopuolinen näkemys on elinehto ideoiden kehittämisessä”

keksintösäätiön asiakas- ja sidosryhmälehti 1/2010

Yrittäjä Jukka Penttinen”Pitää osata kuunnella muita ja avartaa omia ajatuksia”

14 Keksi 1/2010

keksinnöt ja muotoilu keksinnöt ja muotoilumuotoilu

loooK industriesmuotoiluexact tools

sinnön kehittämiseen he ovat saa-neet Keksintösäätiöltä.

“Olemme säätiön kautta saaneet valmiin verkoston ja asiantuntija-apua. Yrittäjinä olemme kehitty-neet paljon ja liikeideamme olisi ollut ilman Keksintösäätiön tukea mahdoton toteuttaa”, Lahtinen toteaa.

Ajankohtainen oivallusLahtinen ja Gestranius ovat saa-neet paljon positiivista palautetta keksinnöstään.

“Tuote on koettu ajankohtai-seksi, sillä ihmiset tekevät usein töitä julkisissa tiloissa, hotelleissa ja lentokentillä. Siksi kätevä, yk-sityisyyttä tarjoava työpiste on tar-peellinen.

Gestranius korostaa, että muo-toilu ja tuotteiden esteettisyys ovat tärkeitä elementtejä Loook Industriesin toiminnassa. Muo-toilu ja käytettävyys kulkevat käsi kädessä.

“Jos tuote toimii, mutta on ruma, ei se kiinnosta juuri ketään. Muotoilulla on siis merkitystä myös markkinoinnissa.”

Lahtisen ja Gestraniuksen luovuus ei ole pysähtynyt Maga-zoneen, vaan uusia tuotteita on jatkojalostuksessa. He suunnittele-vat julkisiin tiloihin yksityisyyden-suojaa tarjoavia tuotteita ja ainakin yksi uusi tuote on tulossa tänä vuonna markkinoille. Myös vienti Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin on käynnistymässä.

Isoa sanomalehteä kaupungilla lukenut mies sai Loook Industriesin toimitusjohtaja Kevin Lahtisen aivot raksuttamaan. Kannettavien tietokoneiden yleistyessä ihmiset tarvitsevat maailmalla liikkuessaan suojaisan tilan, jossa tehdä töitä, tarkistaa sähköpostit tai rentoutua netissä surffaamalla. Teksti: Liisa Tanninen, kuvat: Vesa-Matti Väärä

”Tuotteiden helppo käytettävyys ja selkeä muo-toilu ovat Exact Toolsin tuotestrategian ydin”, sanoo teollinen muotoilija ja yrityksen omistajajäsen Mika Priha. Teksti: Liisa Tanninen, kuva: ExactTools Oy

Työtä ja lepoa sanomalehden suojassaLahtinen suunnitteli yhdessä luovan johtajan Ivar Gestraniuk-sen kanssa

Magazone Stop & Go -pisteen, jonka suojissa voi hoitaa työteh-täviä esimerkiksi kannettavalla tietokoneella tai järjestää kahden hengen pikapalaverin. Työpisteen ääntä vaimentava sermi antaa yksi-tyisyydensuojaa kannettavalla tie-tokoneella työskentelyyn ja toimii samalla puhelinkoppina. Ulospäin sermi näyttää avatulta sanomaleh-deltä.

“Muotokielessä olemme käytet-tävyyden lisäksi kiinnittäneet huo-miota hauskuuteen. Bisnesidea lähti liikkeelle tuotteesta ja olem-me molemmat koulutukseltamme huonekalumuotoilijoita, joten olemme kiinnittäneet huomiota myös tuotteen mukavuuteen”, Lahtinen sanoo.

Liikeidean luovaa hiomistaLoook Industries kehitti ideaansa keväällä 2009 ja yritystoiminta käynnistyi saman vuoden joulu-kuussa. Aikaa ovat vieneet tuote-kehitys ja konseptin hiominen.

“Magazone on ensimmäinen tuotteemme, mutta sitä kehittä-essä olemme hioneet privacy-kon-septiamme laajemminkin”, miehet mainitsevat.

Muotoilijan koulutuksen saa-neille Lahtiselle ja Gestraniukselle yrittäjäksi ryhtyminen on ollut uutta. Tukea yrittäjyyteen ja kek-

Keksi 2/2009 15

Linjakas putkisaha houkuttelee

saattaa hukkua massaan. Teollisen muotoilijan mielestä suomalaisis-sa keksinnöissä ei aina kiinnitetä riittävästi huomiota muotoiluun, vaikka käyttäjän huomioiminen on juuri olennaista innovaation lanseeraamisessa.

”Exact PipeCutin muotoilu lähti liikkeelle laitteen käytöstä ja tuotteen mahdollisesta valmis-

Sähkökäsityökaluja LVI-alalle valmistava Exact Tools Oy on tuonut markkinoille uudenlaisen putkisahan, jolla pystytään käte-västi leikkaamaan halkaisijaltaan erilaisia putkia. Sahan kekseliäi-syys perustuu tarttujamekanismiin ja innovatiiviseen muotokieleen, joka parantaa laitteen käyttäjän työskentelyergonomiaa.

”Ammattilaistyökalussa on olennaista, että muotokieli on uskottava ja professionaali. Exact PipeCut-saha opettaa kat-kaisemaan putkia aivan uudella tavalla”, Priha kuvailee.

Priha sanoo muotoilijan ole-van tekniikan ja tuotteen loppu-käyttäjän välimies. Jos muotoilu epäonnistuu, hieno innovaatio

Xxxxxxxx maa näkee, että Magisson tuotteissa merkittävä rooli on onnistuneella muotoilulla. Keittiölii-nateline ja kakkulapio ovat jo löytäneet tiensä ulkomaille. on onnistuneella muo-toilulla. Keittiöliina-teline ja kakkulapio ovat jo löytäneet tiensä ulkomaille.

tustekniikasta sekä sarjatuotan-non kustannusten miettimisestä. Teollisen muotoilijan on hahmo-tettava valmistusprosessi koko-naisvaltaisesti: miten tuote syntyy ja mitä se edellyttää”, hän pohtii.

Keksintösäätiön roolia putkisa-han kehittämisessä ja markkinoille saattamisessa Priha pitää merkit-tävänä. Säätiö tarjosi asiantuntija-apua, henkistä tukea ja rahoitusta. Yritys sai hyvää sparrausta myös prototyyppivaiheeseen. Ennen sarjatuotannon aloitusta laitteesta tehtiin yhdeksän testisahaa, joissa omilla muoteilla tehdyt tarttujan profiilit yhdistettiin kaupan käsi-sirkkeliin.

”Laitteita testanneet pitivät niitä niin kätevänä, että halusivat ostaa jo prototyypit. Pari varas-tettiinkin”, sahan suunnittelija hymähtää.

22 Keksi 2/2009

KeKsintösäätiöideoiden ensiarviointi

Innostava ilmapiiri ja osaamisen jakaminen ovat myös Keski-Suomen muotoilun läänin-taiteilija Kaija Savolaisen mukaan Tuoteväylä-tiimin ehdottomia vahvuuksia. Sen lisäksi, että uusien innovaatioiden keksijät saavat tiimien tapaamisista pureskeltavakseen arvokkaita asiantuntijakommentteja, Tuoteväylä motivoi myös eri alojen ammattilaisia yhteistyöhön.

”Tiimiläiset ovat yksilöitä, eivät organisaa-tioidensa jatkeita. Jokainen tarkastelee ideoita paitsi vankan ammattilaisen näkökulmasta, myös kuluttajan näkökulmasta”, Keski-Suo-men keksintöasiamies Jouni Hynynen kuvai-lee tiimien toimintaa.

Poikkitaiteellista osaamistaTuoteväylä on valtakunnallinen toimintamal-li, joka tarjoaa yksityishenkilöiden ja alkavi-en yrittäjien ideoille tehokkaan arvioinnin ja mahdollisuuden jatkokehitykseen. Keksin-tösäätiö huolehtii toiminnan päälinjauksista, mutta jokainen tiimi on luotu niin, että ko-koonpanossa on otettu huomioon alueelliset toimijat ja alueen vahvuudet.

”Tuoteväylä on nerokas yhteiskunnallinen palvelu. Alueellisissa tiimeissä tehdään työ-tä uusien innovaatioiden ja sitä kautta myös koko yhteiskunnan ja seudun hyvinvoinnin hyväksi”, Hynynen toteaa.

Tuoteväylä-toiminta alkoi keväällä 2009 seit-

Tuoteväylä-tiimit:Kultajyvät löytyvät ennakkoluulottomalla arvioinnilla

”Tiimin rikkaus on, että muutamassa minuutissa monet eri aivot työstävät samasta asiasta lukuisia näkemyksiä. Jos ideaa jää pyörittelemään itsekseen, ajattelu on hyvin rajoittunutta”, EteläPohjanmaan Tuoteväylätiimin jäsen, yrittäjä Ahti Hakala toteaa. Teksti: Johanna Summanen, kuvat: Juha Harju ja Petteri Kivimäki

semän tiimin voimin osana Keksintösäätiön uutta liikeidean kehittämisen palvelukonsep-tia. Vuoden loppuun mennessä tiimejä on 16 ympäri Suomea. Keski-Suomessa ja Etelä-Poh-janmaalla ideoita arvioi kymmenkunta Tuote-väylä-ammattilaista. Ahti Hakala korostaa, että tärkeintä on tiimin ”poikkitaiteellisuus”. Keski-Suomessa oman sävynsä tiimin osaamiseen tuo muotoilun ammattilainen Kaija Savolainen.

”Muotoilu ei ole vain taidetta, vaan tärkeä osa bisnesinnovaatiota. Muotoilu ei ole tänä päivänä enää vain tuotemuotoilua, vaan se voi olla niin viestintää kuin tila-, palvelu-, graafista, teollista ja digitaalista muotoiluakin. Esteettis-ten arvojen lisäksi muotoilua tulee arvioida esi-merkiksi käytettävyyden ja käyttäjälähtöisyyden näkökulmasta”, Savolainen muistuttaa.

Bisnesvainua ja nöyryyttäVahvat asenteet ovat pahimmat esteet ideoi-den työstämiselle. Ilman jokaisen tiimiläisen ennakkoluulotonta satsausta Tuoteväylän työ jää vajavaiseksi.

”Vaati oman aikansa, että tiimiläiset roh-kenivat jakaa kaiken osaamisensa avoimesti”, Etelä-Pohjanmaan keksintöasiamies Tapani Saarenpää pohtii.

”Jokaisen näkökulma tuo oman lisänsä uu-den innovaation analysointiin. Tiimissä jalos-tuu valtavasti uutta informaatiota ja antamalla

Tuoteväylä on nerokas yhteiskunnallinen palve-lu”, keksintöasiamies Jouni Hynynen toteaa.

Tiimissä jalostuu valtavas-ti uutta informaatiota ja antamalla omat ajatukset muiden pureskeltavaksi, saan itsellenikin uusia työkaluja työhöni”, Kaija Savolainen kertoo.

23Keksi 2/2009

päällikkö Jaana Rantanen Keksintösäätiöstä arvioi, että jatkossa Tuoteväylä-verkostoon kuu-luvat tiimit käsittelevät yhteensä reilut 1000 ideaa vuodessa. Kasvaviksi ja kansainvälistyvik-si liikeideoiksi arvioidaan noin parikymmentä prosenttia tiimien pöydälle tulleista ideoista.

Tuoteväylä-mallia on kehitetty Tykes-rahoituksella ja sen avulla konseptista on luotu valtakunnallinen kokonaisuus. Etelä-Pohjanmaan Tuoteväylä-tiimin vetäjän Tapani Saarenpään mukaan asiakkaille tiimin työ il-menee parempana palveluna. Jouni Hynynen vahvistaa positiivisen asiakaspalautteen. Tii-meiltä asiakkaalle menevä palaute on toisaalta hyvin realistista.

”Joskus asiakkaan odotukset voivat olla lii-an korkealla – varsinaisia selvityksiähän me emme tuota, vaan arvion siitä, onko ideasta kasvavaksi ja kansainvälistyväksi liiketoimin-naksi sekä lisätietoa ja suosituksia siitä, mitä polkua pitkin keksinnön kanssa kannattaa edetä”, Saarenpää muistuttaa.

Tiimiläisten mukaan uusia keksintöjä ja lii-keideoita syntyy runsaasti, mutta yrittäjähen-kinen toiminta on vähäistä. ”Yleensä käykin niin, että keksijä ja yrittäjä ovat eri henkilöi-tä, jos halutaan saada liiketoiminta kunnolla käyntiin”, yrittäjä Ahti Hakala toteaa.

”Jokaiseen ideaan on suhtauduttava nöyrästi, koskaan ei voi tietää, millainen kultajyvä ideassa piilee”, yrittäjä Ahti Hakala muistuttaa.

Asiakkaille tiimin työ ilmenee parempana pal-veluna”, keksintöasiamies Tapani Saarenpää uskoo.

omat ajatukset muiden pureskeltavaksi, saan itsellenikin uusia työkaluja työhöni”, Kaija Sa-volainen toteaa.

Tuoteväylä-tiimit eivät elä vain kuukausit-taisissa tapaamisissa. Kynnys toimia verkosto-maisesti myös arjessa on madaltunut.

”Hyödynnämme toistemme osaamista ja kontakteja myös muussa asiakastyössä. Kaikki hyvät ideat eivät aina päädy tiimien tapaami-siin”, Hakala toteaa.

Keski-Suomessa ja Etelä-Pohjanmaalla on koettu hyväksi toimintamalliksi, että tiimi-läiset saavat tietää käsittelyyn tulevista hank-keista vasta kokouksessa. Liikkeelle lähdetään puhtaalta pöydältä.

”Asian esittelijä kertoo tiimiläisille idean perustiedot, ja sen jälkeen jokainen kertoo spontaanit ensireaktiot. Jokaiseen ideaan on suhtauduttava nöyrästi, koskaan ei voi tietää, millainen kultajyvä ideassa piilee”, Ahti Haka-la kuvailee.

”Pienen hyvän näkeminen vaatii näköky-kyä, tarvitsemme kovan bisnesvainun lisäksi myös empatiaa ja sydäntä”, Savolainen toteaa.

Asiakaspalvelu on parantunutTiimien kuukausittaisissa tapaamisissa käsitel-lään kerrallaan keskimäärin 3-8 ideaa. Kehitys-

toukokuu 2006 tuulilasi 101

tutkimusMerkkien Merkki 2006

Merkkien Merkki 20062006

100 tuulilasi toukokuu 2006

Fiat 643

Seat 652

Citroën 657

Peugeot 671

VW 675

Nissan 685

Opel 689

Ford 691

Chrysler 700

Renault 702

Mitsubishi 709

Skoda 718

Honda 744

Volvo 754

Saab 760

Mazda 765

Mercedes 766

Audi 769

Toyota 773

BMW 830

718=keskiarvo

2006

BMW:ssä parasta on itse auto. Omistajat pitävät au-tonsa muotoilusta ja laa-dukkuudesta, ja he näyt-tävät nauttivan merkkin-

sä arvostuksesta. Maahantuoja omaksui muita aikaisemmin uuden suhtautumis-tavan käytettynä BMW:n maahantuo-viin henkilöihin. Heidät toivotetaan ter-vetulleiksi BMW:n omistajakuntaan.

Vaikuttaa siltä, että BMW on vetänyt oikeasta narusta. Tyytyväisimpiä mer-kin omistajia ovat ne, jotka ajavat käy-tettynä hankitulla autolla. Vaikka tuon-tiautoilijat eivät ole tutkimuksessam-me suuri vastaajaryhmä, tämän merkin käyttäjäkunnassa tuontiautoilla alkaa ol-la huomattava merkitys. Käytettynä tu-lee maahan enemmän Bemareita kuin niitä vuosittain myydään uutena.

Tutkimuksessa mitattu tyytyväisyys-taso on kokonaisuutena hieman edellis-vuotta matalampi, mutta BMW ei nou-data tätä trendiä. Sen omistajat ovat en-tistä tyytyväisempiä.

Toyotan kakkossija on saavutus, jota luultavasti tutkitaan Toyotan Euroopan

markkinointikeskuksessa huolellisesti. Suomi alkaa olla esimerkkimaa, josta muut saavat ottaa oppia. Toyota eroaa monessa suhteessa BMW:stä. Se myy ja huoltaa suuremman määrän autoja kuin yksikään toinen merkki Suomessa.

Jos Toyotan tulosta tarkastellaan pal-velun näkökulmasta – yhdistämällä myynnin ja huollon tulokset – se nou-see asiakaspalveluissa ykköseksi. Tä-mä on hatunnoston arvoinen suoritus. Huoltotoiminta on nimittäin alue, jol-la autoilijoiden tyytyväisyystaso on ma-talin. Juuri siellä on Toyotan menestyk-sen ydin. Vaikka myös BMW menestyy huollon alueella hyvin, se jää Toyotasta yli 30 indeksipistettä. Niiden väliin kii-laa vielä Mazda.

BMW ja Toyota kisaavat tiukasti yk-kössijasta vielä silloinkin, kun tarkastel-laan monia auton ominaisuuksia. BMW kukistaa kaikki muut vahvalla merkki-mielikuvallaan – mielikuvat autosta ovat bemaristien joukossa selvästi vahvem-pia kuin muilla merkeillä. Tuntuu siltä, että Bemari on rakentamassa jonkin-laista BMW-kulttuuria merkin ympä-rille. Ainakin omistajat ovat tavattoman

vahvasti sitoutuneet merkkiinsä. Tilan-ne on muuttunut vuoden aikana huo-mattavasti BMW:n eduksi.

Toyotakaan ole edistynyt huonosti lo-jaalisuuden alueella. Merkki saavuttaa nyt noin 60 indeksipistettä enemmän kuin vuosi sitten. Markkinoilla muutok-set ovat kuitenkin nopeita. BMW kas-vatti viime vuoden kärkitulostaan yli 100 indeksipistettä. Tulos on uskomat-toman hyvä.

Tutkimuksen kokonaistuloksessa kakkossijalle noussut Toyota on hieman enemmän johtavan merkin perässä kuin viime vuonna hopealle yltänyt Audi. To-yota nosti sijoitustaan, mutta se käy an-karaa kisaa kakkospaikasta. Aivan kin-tereillä uhkaavat Audi, Mercedes-Benz,

Merkkien Merkki on jälleen valittu, ja se on viimevuotiseen tapaan BMW. Toyota nousi tutkimuksessamme kakkoseksi ohi Audin ja Mercedes-Benzin, ja Mazda sivuutti Saabin sekä Volvon.

Jorma Viitanen, kuvat Tuomas Kolehmainen

Tyytyväisyys ei ole aivan pul-maton tutkimuskohde. Jos seuraa tarkemmin keskuste-

lua, jota käydään eri automerkeis-tä ja -malleista, havaitsee nope-asti, että tyytyväisyys tarkoittaa varsin monenlaisia asioita.

Monet näyttävät arvioivan auto-ja hyvin suoraviivaisesti. Olisi tie-tenkin järkevää, että keskustelijat katselisivat asioita edes jossakin määrin samanlaisista näkökulmis-ta. Hyvä esimerkki seikasta, johon ei aina kiinnitetä huomiota, on auton ikä. Vertailu automerkkien kesken edellyttää tietysti sitä, että autoja ja niiden omistajia vertail-laan yhteismitallisesti.

Uudenkarhea auto eroaa elinkaarensa loppukilometreil-lä nilkuttavasta niin paljon, ettei vertailussa ole kovin suurta mie-lekkyyttä. Onneksi moni autoista kiinnostunut täsmentää arviotaan esimerkiksi seuraavasti: auto on uutena mainio, mutta vanhemmi-ten sen kestävyydessä on toivomi-sen varaa.

Tässä tutkimuksessa olemme alusta eli vuodesta 1998 saakka keskittyneet autoihin, jotka ovat pääsääntöisesti ensimmäisellä, toisella tai kolmannella omistajal-laan. Yleensä auto on silloin kor-keintaan seitsemänvuotias. Tällai-set autot myydään käytettynäkin valtaosin merkkiliikkeissä. Hyvin suuri osa ostetaan merkin omasta myymälästä.

Kun auto on uusi, sen huolto-paikka on mitä todennäköisimmin valtuutettu merkkikorjaamo. Kes-kitymme siksi automerkin omaan myynti- ja huoltoverkostoon. Täl-löinkin kiinnostuksemme rajautuu vain 1–7 vuotta vanhoihin autoihin.

Tutkimuksessa ovat mukana vain yksityisautojen omistajat. Työsuhdeautojen osuus vaihtelee merkeittäin, mutta todellisuudes-sa aidosti työsuhdekäyttöön tulee uusista henkilöautoista vain 20–25 %, vaikka myyntitilastoissa niiden osuus näyttää suuremmalta. Seli-tyksenä on se, että autokauppa rekisteröi autoja omiin tarkoituk-siinsa runsaasti, tyypillisimmin

esittelykäyttöön.Auton ikääntyessä ja ajokilo-

metrien karttuessa auton todelli-nen laatutaso alkaa tulla näkyviin. Niinpä on tärkeää, että tutkimuk-semme kohdistuu myös autoihin, jotka ovat takuurajojen ulkopuolel-la. Uuden auton ostajalle tarjotaan erilaisia palveluja kuin käytetyn ostajille. Siksi mittaamme tyytyväi-syyttä kummassakin ryhmässä.

TutkimusaineistoTutkimusaineiston kokoaminen aloitetaan muodostamalla satun-naisotos 20 yleisimmän automer-kin yksityisomistajista. Otos muo-dostetaan aina siten, että vastaajat edustavat valittujen automerkkien yksityisomistajia neljässä erilai-sessa autoilijaryhmässä. Ne ovat uutena autonsa ostaneet, käytet-tynä autonsa ostaneet sekä ikä-ryhmiin 1-4- ja 5–7-vuotiaat autot kuuluvien autojen omistajat.

Tyytyväisyyttä mitataan kolmel-la osa-alueella. Autoon liittyviä on eniten. Auton lisäksi meitä kiinnos-taa merkin tarjoama asiakaspalve-lu. Siksi kyselemme sekä myynnin että huollon toimivuudesta. Koska tutkimuksemme on laajentunut myös muihin Pohjoismaihin, joissa kouluarvosanat eroavat Suomes-sa käytetyistä, kouluasteikosta on pyritty tietoisesti eroon. Asteik-komme on seitsenportainen.

Jo vuosia sitten havaitsimme, että pelkkä tyytyväisyys ei takaa merkkiuskollisuutta. Avainase-massa on sitoutuminen omaan automerkkiin eli lojaalisuus. Lojaa-lisuus näyttää lisääntyvän, kun autoilija vaihtaa useamman kerran peräkkäin samaan merkkiin.

Lojaalisuus on hyvin kiehtova ilmiö. Se eroaa tyytyväisyydestä kiinnostavalla tavalla. Tyytymätön-kin autoilija saattaa tuntea vahvaa vetoa oman merkkiinsä. Intohimon edellytyksenä kuitenkin on, että autoilija arvostaa niitä asioita, joi-ta automerkki hänen mielestään ilmentää. Merkin suuri arvostus muiden autoilijoiden keskuudes-sa näyttää olevan se vipu, jonka

kautta syntyy sitoutumista merk-kiin. Niinpä hieman tyytymätönkin autoilija saattaa pysyä merkissä.

TutkimuskriteeritTutkimuksemme jakautuu neljään osa-alueeseen, jotka ovat auto, myynnin ja huollon palvelut sekä sitoutuminen merkkiin. Olemme tutkineet tarkoin, millä tavalla nämä neljä osa-aluetta vaikuttavat autoilijoiden tyytyväisyyteen. Vai-kutusyhteydet eivät suinkaan ole suoraviivaisia eivätkä samanlaisia kaikilla automerkeillä.

Olemme selvillä siitä, että auto-ja ostetaan hyvinkin erilaisiin käyt-tötarpeisiin. Juuri siksi autotehtaat tekevät ominaisuuksiltaan toisis-taan eroavia autoja. Mercedeksen ja Fiatin omistajat odottavat erilai-sia asioita. Tästä syystä jaamme autot ja niiden omistajat erilaisiin ryhmiin.

Tutkimme tarkoin, millä taval-la tyytyväisyys merkkiä kohtaan kussakin ryhmässä syntyy. Vaikka kaikki vastaavat samoihin kysy-myksiin, niiden painoarvo on eri-lainen vastaajaryhmästä riippuen. Tutkimuksen vastaajat ovat itse antaneet kriteerit ja painotukset, joiden perusteella tutkimuksen lopullinen tulos syntyy.

Tärkein tyytyväisyyteen vaikut-tava seikka on auto. Se muodos-taa tutkimuksemme kokonaisin-deksistä 40 %. Muilla seikoilla – myynnin ja huollon palveluilla sekä sitoutumisella automerkkiin – on kullakin 20 prosentin osuus.

Kunkin osa-alueen teoreetti-nen maksimipistemäärä on 1 000. Autoon liittyvä tyytyväisyystaso on korkein, ja se on keskimäärin noin 800 pistettä. Myynnin palvelujen tyytyväisyystaso on keskimäärin 740 pisteen tasolla. Huoltopal-velujen keskimääräinen taso on noin 700 pistettä. Kaikkein suurin hajonta on lojaalisuudessa. Sen keskiarvo on noin 550 pistettä, mutta vaihteluväli on peräti 500 pistettä. Juuri tämä seikka erotte-leekin autoilijoita enemmän kuin pelkkä tyytyväisyys.

Jättitutkimuksemme yli 5 000 vastaajaa kertovat autostaan ja saamastaan palvelusta. Sen avulla löydetään tyytyväisimmät omistajat.

BMW lisää etumatkaa

Mazda, Saab ja Volvo. Toyotan ohel-la Mazda on ainoa merkki, joka kyke-nee kipuamaan edustustason merkkien joukkoon. Mazdan menestyksen eväät ovat varsin samankaltaisia kuin Toyo-talla. Auto toimii luotettavasti, ja siihen ollaan tyytyväisiä. Palvelut sujuvat hy-vin. Sitoutuminen merkkiin on lisään-tynyt vuodessa tuntuvasti. Oikeastaan kysymys kuuluu, miksi merkki ei myy enemmän?

Skoda sijoittui vuosi sitten juuri kes-kitason yläpuolelle. Tilanne ei ole suu-resti muuttunut. Ilmeisesti Skoda ei kui-tenkaan enää pysty yllättämään omista-jiaan laadullaan yhtä hyvin kuin muuta-ma vuosi sitten. Menestys erilaisissa tes-teissä saa ihmiset odottamaan autolta ja palveluilta aikaisempaa enemmän. Jos Skodaa verrataan Volkswageniin ja Sea-tiin, tulos on mainio. Merkin aseman vahvistumisesta kertoo osaltaan myös se, että Skoda on haluttavampi auto kuin Ford, Peugeot tai Nissan.

Tutkimuksemme tulokset pakottavat tajuamaan, millaisia muutoksia auto-markkinoilla on tapahtumassa. Samalla saamme myös uutta pohdittavaa. Eräi-den merkkien tulos paljastaa, että ne voivat myydä varsin suuria määriä auto-ja, vaikka omistajien tyytyväisyyttä ku-vaavat indeksipisteet eivät yllä keskita-son lähellekään.

Hyvä esimerkki on Volkswagen. Sen kokonaistulos tyytyväisyyden alueel-la ei vastaa lähimainkaan merkin suur-ta markkinaosuutta. Kovin hyvin ei-vät menesty Nissan ja Fordkaan. VW:n tulos on suurin kysymysmerkki, sillä nyt tyytyväisyystaso on pudonnut selvästi viime vuotta alemmalle tasolle. Volks-wagenin kannalta on onni, että autojen haluttavuus yltää kuitenkin aivan kärki-kastiin. Merkin haluttavuus paikkaa sitä tyytyväisyysvajetta, joka merkin omista-jakunnassa selvästi kytee.

102 tuulilasi toukokuu 2006 toukokuu 2006 tuulilasi 103

2006KokonaistulosMerkkien Merkki löytyy näin


Tyytyväisyys autoon vaikut-taa eniten Merkkien Mer-kin lopputulokseen. Jos menestyy tällä osa-alueel-la, kokonaistyytyväisyy-

dessäkään tuskin on aivan hännillä.Autoon liittyvää tyytyväisyyttä mita-

taan eri puolilta. Vasemmalla esitetty ku-vio kertoo merkkien kokonaistyytyväi-syyden järjestyksen. Olipa sijoitus mi-kä tahansa, mikään merkki ei autona ole huono. Hyvien paras on BMW.

Uutena autonsa hankkineet ovat vain hieman tyytyväisempiä kuin ne joiden auto on ostettu käytettynä. Enemmän asiaan vaikuttaa auton ikä.

Jo kymmeniä vuosia sitten havaittiin, että uuden auton ostaneet henkilöt tutki-vat muita innokkaammin automerkkin-sä mainontaa. Vaikka tilanne tuntuu nu-rinkuriselta, tutkimustuloksia tulkittiin autoilijoiden kokemien ristiriitojen kaut-ta. On tärkeää vakuuttua sellaisen pää-töksen oikeellisuudesta, joka aiheuttaa suuria kustannuksia. Siksi oman merkin mainonta tutkitaan innokkaasti, vaikka ostopäätöksestä on jo kulunut aikaa.

Miltei kaikilla automerkeillä on oma asiakaslehti, jolla pyritään nimenomaan vakuuttamaan merkin omistajille, että he ovat tehneet oikean valinnan. Osa jaetusta informaatiosta tähtää tietysti myös ostajan merkkiuskollisuuden nos-tamiseen.

Mittaamme tutkimuksessamme myös eri automerkkien haluttavuutta. Harvalla on kokemuksia kaikista merkeistä. Siksi omaa merkkiä arvioidaan eri perustein kuin muita.

Voi tietysti myös ajatella, että auto-merkkien markkinointiviestintä vaikut-taa juuri sillä tavoin kuin mainostaja toi-voo. Joka tapauksessa autojen omistajat näkevät oman merkkinsä myönteisem-mässä ja houkuttelevammassa valossa

kuin kilpailijoiden autot.Pyysimme vastaajia kertomaan, kuin-

ka haluttavina he näkevät eri automer-kit, jos he juuri nyt olisivat ostamassa it-selleen autoa. Tulokset on esitetty ohei-sessa taulukossa.

Indeksiluku 100 kuvaa mukana olevien automerkkien omistajien keskiarvoa, kun he arvioivat omaa merkkiään. Mitä kor-keammalle yli tason 100 noustaan, sitä haluttavammaksi merkin omistajat oman merkkinsä kokevat. Korkeimman luvun nappaa BMW: 113,1. Matalimman lu-vun saa Fiat. Sen haluttavuus on merkin omistajakunnassa noin 10 prosenttiyksik-köä matalampi kuin kaikkien merkkien omistajien omalle merkilleen antama kes-kiarvo. Muiden merkkien omistajien kä-sitykset eivät lukuun sisälly.

Taulukon toinen sarake kertoo, mil-lä tavalla merkkien haluttavuus yleises-ti koetaan. Ykkösenä on Audi, jonka in-deksiluku on 88,3. Tässä sarakkeessa jo-kaisen merkin haluttavuusarvoa on ver-rattu merkin omistajien ilmoittamaan ar-vioon. Luvut koskevat vain niitä vastaajia, jotka ovat hankkineet autonsa uutena.

On kiinnostavaa havaita, että jokai-sen merkin omistajat kokevat merkkin-sä haluttavuuden korkeammaksi kuin markkinoilla yleisesti ajatellaan. Taulu-kon ylimmillä riveillä eroavuus omis-tajakunnan ja yleisen mielipiteen välil-lä on pienin. Taulukon alaosassa ovat ne merkit, joiden haluttavuudessa erot ovat suurimmat.

Taulukon lukuja voi tulkita eri tavoin. Automyyjillä on tapana todeta, etteivät suomalaiset osta lainkaan huonoja auto-ja. Oma auto nähdään aina myönteisem-min kuin muut. Tuo arvio ei kuitenkaan ole koko totuus.

Autotehdasta askarruttaa varmasti, miksi joidenkin merkkien omistajien kä-sitysten ja yleisen mielipiteen välillä on varsin tuntuva ero. Tehtaat voivat kysyä:

johtuuko näkemysero siitä, että autojen mainonnassa ja markkinoinnissa ei ole onnistuttu kertomaan suurelle yleisölle niistä asioista, joita merkin omistajat pi-tävät oman valintansa kulmakivinä?

Mittasimme haluttavuutta myös viime vuonna. Kärkipäässä ovat samat mer-kit kuin vuosi sitten, vaikka pieniä muu-toksia onkin tapahtunut. Kiinnostavin seikka on taulukon häntäpäässä ja kos-kee Kiaa. Merkki oli viime vuonna vii-meisten joukossa. Nyt Kian asema on jo muuttunut. Se on ohittanut yleisessä ha-luttavuudessa Fiatin, Suzukin, Hyundain ja Seatin. Seuraavaksi tähtaimessä on Citroën. Jos myynnin nousu jatkuu vah-vana, Kia tulee mukaan tutkimuksem-me piiriin.

Suomalainen ei osta huonoa autoa

2006

toukokuu 2006 tuulilasi 105

2006

Citroën 752

Peugeot 763

Fiat 768

Nissan 773

Seat 775

Ford 777

Opel 780

Renault 786

Chrysler 787

VW 796

Mitsubishi 805

Skoda 810

Volvo 820

Saab 829

Mercedes 833

Mazda 833

Toyota 834

Audi 839

Honda 840

BMW 879

804=keskiarvo

Tyytyväisyys autoon

Merkin omistajien arvio

Kaikkien autoilijoiden arviot

Audi 110,8 88,3 VW 102,2 85,4 Volvo 105,7 83,9 BMW 113,1 79,2 Toyota 106,2 77,2 Mercedes 106,4 73,9 Honda 104,1 71,7 Mazda 104,1 67,8 Jaguar* 66,5 Saab 106,4 64,8 Skoda 103,6 62,8 Ford 94,8 61,4 Peugeot 91,8 58,7 Nissan 92,1 56,9 Mitsubishi 96,3 56,4 Renault 95,5 55,7 Opel 94,5 55,4 Chrysler 98,7 54,4 Alfa Romeo* 53,0 Citroën 92,0 50,9 Kia* 49,2 Seat 91,3 48,7 Hyundai* 47,3 Suzuki* 38,3 Fiat 90,3 35,9 Merkkien keskiarvo 100,0 61,7

* = Tutkimuksessa ei ole mukana lainkaan tämän merkin vastaajia. Merkin haluttavuusarvo on siksi vain muiden merkkien omistajien käsitys asiasta.

Merkkien haluttavuusarvo merkin omistajien ja kaikkien autoilijoiden keskuudessa(auto hankittu uutena ja on iältään 1–4 vuotta vanha)

2006 Autotehtailla kuviteltiin pitkään, että tyy-tyväisyys on myyntimenestyksen avain. Vähitellen valmistajat havaitsivat mer-

killisen ilmiön. Tyytyväisetkin merkin käyttä-jät saattoivat yllättävästi jättää merkin ja hypätä kilpailevaan leiriin. Valmistajilta oli jäänyt huo-maamatta, että asiakassuhteen ytimessä on si-toutuminen merkkiin.

Sitoutumista mitataan Merkkien Merkissä useilla kysymyksillä. Niiden avulla voimme sel-vittää, kuinka vahvasti kunkin mukana olevan automerkin käyttäjät ovat sisäistäneet sen maa-ilman, jota merkki heille tarjoaa.

Jos sitoutuminen on voimakasta, merkin omistaja on valmis suosittelemaan merkkiä muillekin. Hän myös pitää merkin autoja ha-luttavampina kuin muiden vastaavia automal-leja. Hän on vakuuttunut siitä, että seuraava-kin auto on samaa merkkiä kuin nykyinen. Kaiken tämän lisäksi käyttäjän pitää tietysti olla tyytyväinen merkkiinsä. Jos kaikki nämä ehdot täyttyvät, merkin käyttäjästä on tullut lojaali asiakas.

Sitoutumisen alueella merkkien väliset erot ovat kaikkein suurimpia. BMW on merkki, johon kiinnittyminen on tällä hetkellä voimakkainta. Sitoutuminen yltää 860 pisteeseen (teoreettinen maksimi on 1 000). Kaiken kukkuraksi sitou-tuminen on jokaisessa tutkimuksemme avain-ryhmässä kaikkien merkkien paras. BMW:n lisäksi mikään muu merkki ei yllä tälle tasolle, ja vain kolme merkkiä ylittää 700 pisteen tason. Ne

ovat Audi, Mercedes-Benz ja Volvo.Vähiten sitoutuneita ollaan Fiatiin. Sen omis-

tajien suhde merkkiinsä on kautta linjan samal-la tasolla. Tämä ei suinkaan tarkoita, että merkki olisi kaikissa tutkimuksemme osaryhmissä vii-meinen. Käytettynä autonsa ostaneiden keskuu-dessa viimeiseksi putoaa Volkswagen.

Sitoutumiseen vaikuttaa se, millaisena autoi-lija kokee autonsa ja kuinka hänelle tarjotut pal-velut toimivat. Kun autotehdas onnistuu raken-tamaan tuotemerkkinsä hyvin vahvaksi, käyt-täjät sitoutuvat merkkiin. Kaikki eivät kuiten-kaan etsi samoja asioita. Valiomerkit lupaavat ostajille arvostusta. Näiden merkkien käyttä-jiksi hakeutuu ihmisiä, joille arvostuksen saa-minen auton avulla on tärkeää. Jos autoilija arvostaa ensisijaisesti käytännöllisyyttä ja jär-kevyyttä, tällainen merkki ei puhuttele häntä kovin voimakkaasti.

Pulmallisia tilanteita syntyy, jos automerkin tarjoama palvelu on ristiriidassa merkin anta-mien lupausten kanssa. Joillakin merkeillä on tällaisesta selviä oireita. Volkswagen menestyy hienosti, kun autoilijoilta kysytään eri merkkien sympaattisuutta. Tulos on vähemmän mairit-televa, jos katsotaan, kuinka merkin käyttäjät kokevat saamansa palvelut.

Sitouttaminen merkkiin on autotehtaalle osa riskien hallintaa. Jos lojaalisuutta on riittäväs-ti, vuotoa muihin merkkeihin ei synny, vaikka kilpailijat toisivat tarjolle kiinnostavia autoja ja myisivät niitä erikoisehdoin.

Bemarilla tiukka ote omistajistaan

Sitoutuminen merkkiin

2006Pikatuomiot


Naisen vaatteet Vero Moda

miehen vaatteet Jack & Jones

stylisti Salla Kaunisto

Fiat 354

Seat 392

Citroën 421

Opel 423

Peugeot 431

VW 432

Ford 441

Nissan 458

Renault 487

Skoda 495

Mitsubishi 502

Chrysler 508

Honda 596

Mazda 636

Toyota 643

Saab 669

Volvo 701

Mercedes 741

Audi 766

BMW 860

548=keskiarvo

2006

Audi Parasta ovat itse auto sekä omista-jien sitoutuminen merkkiin. Myyn-

tipalveluissakin Audi menestyy hyvin. Audin pudottaa kärkipaikalta erityisesti

huoltotoiminta, jossa merkki ei yllä edes keskita-solle riippumatta siitä, onko auto uudempi vai van-hempi. Tilanne olisi hyvin huolestuttava, elleivät Audin omistajat olisi niin sitoutuneita merkkiinsä. Audi-ihmiset ilmeisesti sietävät saamaansa myyn-ti- ja huoltopalvelua vain siksi, että he pitävät mer-kistään todella paljon.

BMWBMW ei suotta nouse Merkkien Merkiksi vuonna 2006. BMW:n vah-

vin ominaisuus on omistajien sitoutu-minen itse merkkiin. Yksikään kilpailija ei

nouse uhkaamaan BMW:n johtoasemaa. Autona-kin merkki nousee kärkeen – riippumatta auton iästä. Huoltopalveluissa on kuitenkin parannetta-vaa, sillä BMW sijoittuu tällä alueella kolmanneksi. Myyntipalvelut sujuvat hyvin, vaikka vanhemmilla autoilla ajavat eivät ole aivan yhtä tyytyväisiä kuin muut. Tutkija joutuu kysymään, miksi Bemareita ei myydä enemmän? Käytettynä tuotujen tilastoista näkyy, että merkin haluttavuus on kunnossa.

Chrysler Chryslerin omistajat ovat tyytyväisyydeltään keski-

tasoa, kun tarkastellaan autoa ja myyntipalveluita. Vaikka sitoutuminen merkkiin on lähellä keskita-soa, uudempien autojen omistajat eivät ole yhtä vahvasti kiinni merkissä kuin vanhempien autojen omistajat. Huoltoon liittyvässä tyytyväisyydessä on samantapainen ilmiö. Autojen korimuotoilu viehät-tää. Suuri osa vastaajista ajaa tila-autoilla.

CitroënCitroëneja myydään paljon enem-män kuin 10 vuotta sitten. Merkin

omistajakuntaan virtaa siksi ostajia, jotka eivät ole enää perinteisiä Citroën-

faneja. Hullaantuminen merkkiin ei ole itsestään-selvyys, joten lojaalisuuden kasvattaminen on nyt merkin keskeisin haaste. Citroën jää viimeiseksi, kun omistajat arvioivat autonsa piirteitä kokonai-suutena. Omistajat antavat kuitenkin tunnustusta autojensa varustelutasosta. Autoilla on mukava ajaa, ja ne vastaavat ajo-ominaisuuksiltaan omis-tajiensa odotuksia.

FiAtMyös Fiatin keskeisin haaste on

sitoutuminen merkkiin. Se on täs-sä lajissa koko joukon hännänhuippu.

Autoa arvioitaessa tilanne on hieman parempi erityisesti niiden keskuudessa, jotka ajavat uusim-milla autoilla. Auto täyttää omistajiensa vaati-mukset hyvin. Pulmana on ehkä se, että omistajat tunnistavat, ettei heidän merkkiään suuremmin arvosteta. Saattaa olla, että heitä häiritsee saman myyntiverkoston tarjoama toinen merkki, joka kasvattaa koko ajan myyntiään ja tarjoaa parem-man takuun.

FordFord kuuluu Suomessa suuriin

merkkeihin. Se ei nouse missään suhteessa vahvasti keskitason yläpuolelle, toi-saalta se ei jää missään viimeiseksikään. Monesta muusta merkistä poiketen tyytyväisyys on par-haalla tolalla uudempien, käytettynä autonsa osta-neiden keskuudessa. He kiittävät myynti- ja huol-topalvelujen sujuvuutta. Autoa arvioitaessa Ford ei yllä keskitasoa paremmaksi, ja myös sitoutuminen merkkiin jää keskitason alapuolelle.

hondAJos Merkkien Merkki valittaisiin pelkästään autoon liittyvän tyytyväi-

syyden perusteella, Honda olisi aivan kärkipäässä. Autojen laatutasoa pidetään

erittäin hyvänä. Elektroniikkakin on aivan kärki-tasoa myös silloin, kun autot vanhenevat. Merk-kien Merkki -indeksiin vaikuttavat myös palvelut. Niiden alueella Honda ei sijoitu aivan yhtä hyvin, vaikka uudempien autojen omistajat pitävätkin myynnin palveluista. Käytettynä autonsa ostaneet eivät ole aivan yhtä tyytyväisiä. Eniten huomio-ta vaatii huoltotoiminta, vaikka silläkin alueella merkki on keskitasoa. Vanhempien autojen omis-tajat eivät ole yhtä sitoutuneita merkkiinsä kuin uudempien omistajat.

MAzdAMazdan myynti- ja huoltopalve-

lut sujuvat hienosti, ja tällä alueella merkki on mitalivauhdissa. Kokemukset

ovat samanlaisia riippumatta siitä, onko auto han-kittu uutena vai käytettynä. Kun arvioidaan autoa, tyytyväisyys laskee, vaikka eroa parhaisiin on vain vähän. Mazda putoaa palkintopallilta, kun tarkas-tellaan omistajien sitoutumista merkkiin. Tilanne on kuitenkin paranemassa, sillä uutena autonsa hankkineiden sitoutuminen on tiukempaa kuin vanhemmilla autoilla ajavien.

MerCedes-BenzMaailma tarvitsee esikuvia. Niin Mercedeskin. Myynnin ja huollon pal-

veluilta odotetaan huipputasoa. Sinne Mercedes ei aivan yllä. Huollon alueella omis-

tajien tyytyväisyys yltää keskitasolle, mutta myyn-nin palveluihin omistajat eivät ole kovin tyytyväi-siä. Parasta on itse auto. Se koetaan luotettavaksi ja turvalliseksi. Korimuotoilu ja matkustamon design miellyttävät. Vanhempien Mercedeksien omistajien vastauksista näkyy, että autot alkavat ruostua. Sitoutuminen merkkiin on kuitenkin kol-manneksi parasta.

Tuulilasi-car magazineArticle Merkkien Merkki -customer research 2006Illustration design, art direction, layout

City of JyväskyläTabloid for municipal informationRenewal of visual concept 2008 and 2010, layout design 2007–2015

2 JYVÄSKYLÄ • Nro 2 – 16.3.2011 JYVÄSKYLÄ • Nro 2 – 16.3.2011 3

nuoret

Jokivarressa viihdytään

ajankohtaista

Jokivarren palvelu-talon kodinomainen asuminen miellyttä-vät Heino Koljosta. Myös lähihoita-jat Sanna Kananen (takana) ja Susan-na Hyyppä ovat tyy-tyväisiä työhönsä siellä.

Helmikuun 16. päivänä Jokivar-ren palvelutalossa tuoksui tuore pulla. Asukkaiden muutto Keljosta ja Vuoristosairaalasta uuteen kotiin oli valmis. Tervetuliaiskahveista lähtien tunnelma on ollut lämmin.

– Hyvin olemme kotiutuneet, niin asukkaat kuin henkilökunta-kin, toteaa Jokivarren palvelupääl-likkö Ritva Kuismanen.

Asukas Heino Koljonen vahvis-taa Kuismasen sanat.

– Hyvää olen tykännyt. Kaikki on ollut oikein hienoa. Kylläpä vaan tämä tuntuu kodilta, hän toteaa.

Jokivarren palvelutalon viides-sä kerroksessa on 48 palveluasu-misen paikkaa ja 31 pitkäaikais-hoidon paikkaa. Palveluasumises-sa asukas vuokraa palvelutalos-ta huoneen ja ostaa ympärivuoro-kautisen palvelun. Keväällä Joki-varteen valmistuu B-talo, johon tu-lee 38 ryhmä asuntoa.

Kodinomaisuus tukee hyvinvointiaJokivarren palvelutalossa on pyrit-ty yhteisöllisyyteen ja kodinomai-suuteen. Näiden on todettu tuke-van muistisairaiden hyvinvointia ja virkeyttä.

Kukin asukas on voinut tuoda huoneeseensa omia huonekalujaan ja esineitään sänkyä lukuun otta-matta. Jokainen huone on oman-laisensa, verhoja ja valokuvia myö-ten. Asukkaat pukeutuvat omiin vaatteisiinsa ja saavat esimerkik-si peseytyä hoitajan avustuksella oman huoneensa suihkutiloissa.

– Omat esineet tuovat tuttuut-ta ja turvallisuutta, Ritva Kuisma-nen tietää.

– Tutuista ja persoonallisista esi-

petteri kivimäki

Vastavalmistunut Jokivarren vanhus-ten palvelutalo on nyt 79 vanhuksen koti ja liki kuuden-kymmenen hoito-alan ammattilaisen työpaikka.

Numero 2 – 16.3.2010

JYVÄSKYLÄ

Maailma pimenee tunniksi 26.3.MaalisKuun viiMeisenä lauan-taina vietetään maailmanlaajuis-ta Earth Hour -ilmastotapahtu-maa. Valon kaupunki Jyväskylä on ilmoittautunut mukaan ja sammuttaa kello 20.30–21.30 valoja keskeisistä kaupunki-valaistuskohteistaan.

Earth Hourin tavoitteena on innostaa toimimaan ilmastokrii-sin torjumiseksi. Tapahtuman kannattajaksi voi ilmoittautua osoitteessa www.earthhour.fi.Jyväskylän earth Hour -sammutus-kohteet löytyvät osoitteesta www.valonkaupunki.jyvaskyla.fi.

Korkeusjärjestelmä vaihtuu uuteenJyväsKylä siiRtyy käyttämään uutta valtakunnallista N2000-korkeusjärjestelmää 28.3.2011 alkaen.

Uusi järjestelmä helpottaa kor-keuden merkintää ja suunnitte-lua.

Korkeusjärjestelmän vaihto tarkoittaa käytännössä sitä, et-tä korkeus merenpinnan tasosta mitattuna eroaa noin puoli met-riä aiemmin käytössä olleista korkeuslukemista. Muutos joh-tuu maan kohoamisesta. Entisen NN-korkeusjärjestelmän alueil-la (entinen vanha Jyväskylä ja Jyväskylän maalaiskunta) van-hoihin lukemiin pitää lisätä 54 senttiä. N60-järjestelmän alueilla (entiset Säynätsalo ja Korpilahti) lisäys on 30 senttimetriä. Lisätiedot: [email protected], p. 014 266 5096.

”Jyväskylän kaupungilla työskentelee noin 7500 kunta-alan ammattilaista. Kaupunki on maakunnan suurin työnantaja. Jatkossa tarvitsemme useita kymmeniä uusia työntekijöitä ihmisläheiseen, mielekkääseen ja vakaaseen kuntatyöhön - palvelemaan kuntalaisia. Tervetuloa kaupungille töihin!

Pertti Malkki , henkilöstöjohtaja

neistä vanhus tietää, että tämä on minun oma paikkani, jatkaa lähi-hoitaja Minna Kankainen.

Palvelutalon sisäinen yhteisöl-lisyys on syntynyt kuin itsestään. Sitä edesauttoi, että kunkin ker-roksen asukkaat ja henkilökunta oli pääosin toisilleen tuttuja. Ti-lojen suunnittelussa on huomioi-tu yhteisyys, vaikka asukkaille tar-

jotaan myös mahdollisuus omaan rauhaan.

– Pyritään siihen, että vanhuk-set ja henkilökunta syövät yhdessä. Päivän mittaan keräännytään kat-somaan telkkaria tai laulamaan tai vaikka tanssimaan yhteiseen oleske-lutilaan, kuvailee lähihoitaja susan-na Hyyppä. Yhdessä voidaan lukea lehtiä tai vaikka jutella uutisista.

«

Vuonna 2013 toteu-tettavan Jyväskylän palveluja organisaatio-uudistuksen tavoitteena on kuntalaisten hyvin-voinnin ylläpitäminen ja edistäminen.

Uuden sukupolven palvelujen uu-distamisen lähtökohtana on asia-kaslähtöisyyden korostaminen, kuntalaisten omatoimisuuden vah-vistaminen sekä ennaltaehkäisy.

Kuntalaisten ja asiakkaiden nä-kökulmasta keskiöön nousevat pal-veluohjaus sekä uudenlainen asia-kaspalvelumalli. Asiointipalveluja kootaan yhteen niin, että asiakas voi asioida vaivattomasti, eikä hä-

nen tarvitse tuntea organisaatiora-kenteita. Malli on vielä idea-asteel-la. Esimerkiksi verkkoasiointi laa-jenee tulevaisuudessa.

Asiakasraateja ja kuulemisia lisääUudistuksen valmistelussa ovat ol-leet mukana muun muassa päivä-hoitoraati, vanhusneuvosto, vam-maisneuvosto, kehitysvammaisten suunnittelu- ja ohjausryhmä, nuori-sovaltuusto, liikuntafoorumi ja eri-laiset vanhempainillat.

Säännöllinen vuorovaikutus myös järjestöjen kanssa on tärke-ää. Uutena ryhmänä aloittaa sosi-aalipalvelujen asiakasraati. Kehit-tämisideoita on kysytty myös hil-jattain oman kodin rakentaneilta.

Mahdollisuus tulla kuulluksi

Kunnan järjestämä jätteenkuljetus laajenee länteen ja pohjoiseen.Jyväskylässä käynnistyy 1.4. neljä kilpailutettua jätteenkuljetusurak-kaa. Niiden myötä kunnan järjes-tämä jätteenkuljetus laajenee koko Jyväskylään.

Muutos on suurin Vesangassa, Kuohulla, Ruokkeella sekä Palokas-ta pohjoiseen sijaitsevilla alueilla, joilla jätteenkuljetus on toiminut tähän saakka sopimusperusteisesti.

Lisäinfoa maaliskuun jätelaskussaSopimusperusteisen jätteenkulje-tuksen kiinteistöille kerrotaan muu-toksista muun muassa maaliskuun jätelaskun oheistiedotteessa.

Asukkailta ei vaadita erityisiä toi-menpiteitä, sillä sopimukset aiem-pien jätteenkuljetusurakoitsijoiden kanssa päättyvät ilman erillistä irti-sanomista ja kaupunki välittää asia-kastiedot uudelle urakoitsijalle.

Alueen kuljetusurakoitsija tyh-jentää asuinkiinteistöjen ja julki-sen palvelutoiminnan kiinteistö-

Jätekilpailutus valmistui

jen bio-, kuivajäte-, lasi-, metalli- sekä keräyskartonkiastiat. Muutos ei koske paperinkeräysastioita, jot-ka ovat tuottajavastuun piirissä ja tyhjennetään aikaisempaan tapaan.

Uudet jätteenkuljetusurakat ja -urakoitsijat 1.4. alkaen:• keskusta (A-alue): Lassila&tikanoja Oyj. (keskusta–Lutakko–mäki-matti–rautpohja–Nisula–taulumäki)• läntinen Jyväskylä (B-alue):

Lassila&tikanoja Oyj. (mattilanpelto–kukkumäki–tarhamäki–myllyjärvi–kel-tinmäki–mäyrämäki–mustalampi–korte-pohja–keljo–vesanka–kuohu–ruoke)• pohjoinen Jyväskylä (F-alue): Sihvari Oy (mannila–palokka–tikka-koski–kuikka–Saarenmaa–Nyrölä–puuppola–Jylhä)• syväkeräyssäiliöiden tyhjennykset: HFt Network Oy (koko kaupungin alue)

Kristiina Pentikäinen

Lisätietoja: www.jyvaskyla.fi/jate

Uusi toimintamalli ja organisaatio tukevat asiakaslähtöisyyttä

Jyväskylän, muuramen, Hankasalmen ja Uuraisten terveydenhuoltopalvelut yhdistyvät. Yhteistoiminta-alueen ter-veyskeskus huolehtii 150 000 kuntien asukkaan terveyspalveluista.

Uuden talon toimintatavat syntyvät avoimin mielin

NYKYAiKAiSET TilAT saavat Jokivarren palvelutalon hoi-tajilta kiitokset. Viihtyisyyden lisäksi ne huomioivat hoito-työn ergonomian. Väljissä ti-loissa asukkaiden avustami-nen on mukavampaa ja suju-vampaa.

Hoitajat iloitsevat myös sii-tä, että vanhukset tuntuvat

ensimmäisten viikkojen koke-musten perusteella tyytyväi-siltä oloonsa uudessa kodis-saan. Se on näkynyt rauhalli-suutena ja iloisuutena.

Muutoksiakin Jokivarteen siirtyminen toi tullessaan. Ai-emmin pitkäaikaishoidossa työskennelleiden hoitajien toimenkuvaan kuuluvat nyt

palveluasumisen käytännöt, kuten asukkaiden lääkehuol-losta huolehtiminen.

Hoitohenkilökunnalla on ollut oiva tilaisuus ehdottaa uudenlaisia toimintatapoja arjen rutiineissa, sillä rutiine-ja ei ollut ennestään olemassa uudessa talossa.

– Ollaan oltu avoimia uu-

delle ja saatu kokeilla erilai-sia tapoja tehdä asioita, San-na Kananen kertoo.

– Odotan innolla, mitä tu-levaisuus tuo. Mukavaa Joki-varressa on jo nyt ja toiminta sujuu hyvin, Susanna Hyyp-pä sanoo.

iLkkA pietAriNeN

Palveluasuminen

– Aivan ihana tilanne oli eilen illalla, kun kaikki kerroksen asuk-kaat tulivat ihan pyytämättä yhtä aikaa oleskelutilaan. Niin käy it-se asiassa useinkin. On jännä, et-tä yhteinen tila on alkanut vetää puoleensa näin pian, pohtivat lähi-hoitajat sanna Kananen ja Minna Kankainen.

Läheiset ovat korvaamattomiaJokivarren yhteisöllisyys ulottuu asukkaiden läheisiin asti. Omais-ten osallistuminen vanhusten ar-keen on korvaamattoman tärkeää. Paraskaan hoivapalvelu ei voi kor-vata tärkeitä ja tunnepitoista pitkä-aikaisia ihmissuhteita.

– Omaisten osallistuminen on hieno asia. Vanhuksen kanssa voi ulkoilla, olla hänen seuranaan tai osallistua hoitamiseen, Ritva Kuis-manen sanoo. Kunnosta riippu-en voi lähteä vaikka kauppaan tai koti lomalle.

Jokivarren palvelutalon seinien

sisäpuolellakin nautitaan aika ajoin erityisistä mukavuuksista. Kampaa-ja ja jalkahoitaja kiertävät sovittui-na päivinä talossa vanhuksia helli-mässä. Kirjastopalvelu tuo lukemis-ta harrastaville uusia kirjoja sään-nöllisesti, ja löylyistä nauttivat pää-sevät lämmittelemään kellariker-roksen saunaan.

– Kesällä saunotaan vastan kans-sa, hoitajat ja palvelupäällikkö va-kuuttavat.

Reetta Mikkola

Satama- ja venepaikkamaksut uusiutuivat uudet satama- ja venepaikkamak-sut astuivat voimaan 1.2.2011. Hinnat ovat nyt yhtenäiset koko Jyväskylän alueella. Maksuilla ka-tetaan satama- ja venepaikkapal-velujen käyttökustannukset.

Soutuvenepaikan hinta on 62 euroa. laituripaikkojen hinta määräytyy veneen tarvitseman lai-turipaikan leveyden mukaan, hin-nat vaihtelevat 202 eurosta 454 euroon. laivojen laiturimaksuja on nostettu viitisen prosenttia.

Venepaikkalaskut postitetaan vuokraajille maalis-huhtikuun vaihteessa. Aikaisemmin varatun paikan voi säilyttää maksamalla laskun eräpäivään mennessä. Va-paita venepaikkoja välittää Pal-velupiste Hannikainen (Hannikai-senkatu 17), p. (014) 266 5025. Venepaikan voi varata myös säh-köisesti, katso ohje www.jyvasky-la.fi/satamat/venepaikat/varaus.

18 861 Jyväskylässä asui vuoden 2010 lopussa 18 861 yli 65-vuotiasta. tuon ikäluokan on laskettu kaksinkertaistuvan vuoteen 2040 mennessä. Yli 75-vuotiaita jyväskyläläisiä oli vuoden 2010 lopussa 8 456. Heidän määränsä kaksinkertaistunee jo ennen vuotta 2030

”tutuista ja persoonallisista esineistä vanhus tietää, että tämä on minun oma paikkani”

koetaan hyvin tärkeäksi. Valmis-teilla olevia asioita halutaan seu-rata ja vaikuttaa myös päätöksiin. Tiedotuksen ja asioiden hoidon toi-votaan olevan ymmärrettävää ja selkokielistä. Erilaisia hyvinvoin-tikeskuksia, palveluneuvoloita ja neuvontapuhelimia toivotaan tu-kemaan omatoimisuutta.

Toimiva palaute- ja vaikuttamis-järjestelmä on uuden organisaation työlistalla.

Luottamushenkilöorganisaatio myös muutoksessalakisääteisten kaupunginvaltuus-ton, kaupunginhallituksen, tarkas-tuslautakunnan ja keskusvaalilauta-kunnan lisäksi kunta voi itse määri-tellä muita toimielimiä. Tavoitteena on, että lautakuntarakenne on ny-kyistä paremmin tasapainossa.

Tällä hetkellä valmistelun poh-jana on viisi järjestämistason lau-takuntaa: kaupunkirakennelauta-kunta, elämänlaatu- ja kulttuuri-lautakunta, sivistys- ja perhelauta-kunta, toimintakyvyn edistämisen ja ikäihmisten lautakunta sekä pe-rusturvalautakunta.

Päätöksiä tulevasta lautakuntara-kenteesta ei ole tehty. Se on jo tie-dossa, että kaupunginvaltuutettuja on vuonna 2013 yhteensä 67 eli kah-deksan vähemmän kuin nykyisin.

Palvelu- ja organisaatiouudistuk-sen asioita käsitellään kaupungin-hallituksessa 26.4. ja kaupungin-valtuustossa 16.5.

Helinä Mäenpää

Tutustu lisää www.jyvaskyla.fi/hallinto/uudistus

Liikuntapalveluissa tasavertaisuus on tärkeä periaate. Useaan vammaisten aikuisten liikuntaryhmään, kuten boccian pelaamiseen, voi osallistua myös pyörätuolilla liikkuen.

tUULA HeNttU

Kunnan järjestämä jätteenkuljetus laajenee koko Jyväskylään. Sihvarin palve-luksessa työskentelevä Mikko Karjalainen tyhjensi jäteastioita Jyskässä.

Jyväskylän kaupungin tiedotuslehti | Julkinen tiedote

Tikkakosken lähikirjasto uusiutui ja sai kylkeensä uuden yhteispalvelupisteen. Lue, mitä mieltä asiasta ovat Teemu Paukkunen, Marja-Leena Kallio ja Auvo Matilainen?

yhteispalvelu tuo palvelun lähelle

«

synttäreillä säpinää kaikenikäisilleKaupungin 174. syntymäpäiväjuhlaa juhli-taan 22.–27.3. Ohjelmassa on konsertteja, kaupunkikierroksia, teatteria, tanssia, lastenohjelmaa, näyttelyitä ja kaupunki tutuksi -kohteita. » Sivut 8–9

uusi oma koti JokivarressaJokivarren palvelutalon viidessä kerroksessa on 48 palveluasumisen ja 31 pitkäaikaishoi-don paikkaa. Keväällä Jokivarteen valmis-tuu B-talo, johon tulee 38 ryhmäasuntoa.

» Sivu 2

Bussikyyti houkuttaaBusseja käytetään nykyään 16 prosenttia enemmän kuin kolme vuotta sitten. Säh-köisiä aikataulunäyttöjä on luvassa lisää. » Sivu 4

kymmenen keskisuomalaista eduskuntaanJokainen äänioikeutettu voi vaikuttaa siihen, ketkä kaksisataa kansanedustajaa seuraavan neljän vuoden ajan muun muassa säätävät lakeja, päättävät valtion tuloista ja menoista ja valitsevat pääminis-terin. Kymmenen heistä valitaan Keski-Suomen vaalipiiristä. » Sivu 5

hammashoito tarjoaa tilaisuudenYksityistä ja julkista hammashoitoa yhdis-tävä kumppanuushanke tarjoaa ehkäisevää suunhoitoa tarvitseville mahdollisuuden saada ajan yksityisestä hammashoidosta lähes samaan hintaan kuin kaupungin hammashoidosta. » Sivu 10

luonnon helmiä lähellämmeJyväskylän kaupunki voitti valtakunnallisen Luontohaaste-kilpailun kuntien sarjan neljällä uudella luonnonsuojelualueella. Tunnetko sinä Iso-Haapasaaren, Musta- niemen, Vähä-Urtin ja Touruvuoret?Lisätietoja: www.jyvaskyla.fi/yhdyskuntatoimi/ajankohtaista/7/43498

– LIIKUnnAn TULee oLLA luonnollinen osa päivähoi-don arkea, kertoo Taikalam-pun päiväkodin johtaja päi-vi koivisto.

– Lapsuuden liikuntatot-tumukset heijastuvat aikui-

suuteen, toteaa lasten ja nuorten liikunnan kehittäjä Jouni vatanen KesLi:stä.

Päivähoidon liikuntakas-vatuksen valmiuksia kehite-tään koulutuksella.

Liikkumaan oppii liikkumalla

Liikettä päivähoidon arjessa

www.jyvaskyla.finro 2

PEttEri KiViMÄKi

16. maal i skuuta 2011

» sivu 16

» lue lisää s. 6

Viirupöllön saattaa tavoittaa esimerkiksi Touruvuorten metsästä.

PEtt

Eri K

iViM

ÄKi

» sivu 16

värikkäitä leikkejä

Taikalampun päiväkodissa päivähoidossa oleville Niko Vallille, Matias Vesaselle ja Kristian Hiltuselle ulkopelit ovat mieluisaa puuhaa.

Yläkaupungin Yö, Toukofest, kesäleirit ja Jyväskylän Kesä tulevat jälleen. JYVÄSKYLÄ

Numero 3 * 16. huhtikuuta 2008

J y v ä s k y l ä n k a u p u n g i n t i e d o t u s l e h t i | w w w. j y v a s k y l a . f iJulKinen TiedoTe

JaeTaan KaiKKiin TalouKsiin

Jyväskylä nytilKKa PieTarinen

• Keskivartalonhallintakurssi alkaa 17.4. aaltoalvarissa. >> sivu 16

• Veteraanipäivän juhla su 27.4. 14 kello Jyväskylän yliopiston päärakennuksen juhlasalissa. >> sivu 14

• nuorten kesätyöhakemukset Jyvässeudun 4H-yhdistykseen 30. huhtikuuta mennessä. >> sivu 6

• Kuokkalan nuorisotila Pleississä yökahvila pe 9.5. kello 16–22 >> sivu 7

• sääksvuorenrannan tonttien maastoesittely su 18.5. kello 14–16. >> sivu 3

Poimintoja

– Varsinkin nuoret aikuiset tarvitsisivat tu-kea parisuhteisiinsa. Että ongelman tultua osat-taisiin keskustellen hakea suhteelle uusi vaihe, kertoo Jyväskylän seudun perhehankkeen pro-jektipäällikkö Jaana Kemppainen.

Sara Myllyaho ja Kalle Myllyaho kertovat, et-tä heidän viiden vuoden mittainen parisuh-teensa on aika ihmeellinen asia.

– Tapaamisemme viisi vuotta sitten oli sattu-maa. En ollut edes menossa juhliin, jotka yh-teiset ystävämme järjestivät. Sitten päätinkin mennä ja tapasin Kallen ja heti ihastuimme, Sara kertoo.

Sara ja Kalle ovat nyt aviopari ja heillä on kymmenen kuukauden ikäinen Niklas-poika. He eivät ole kokeneet suhteessaan juurikaan kriisejä, riitojakin on ollut vain muutama.

– Hyvän parisuhteen tärkein asia on, että pu-hutaan paljon. Niin hyvistä kuin huonoistakin asioista, määrittelevät Myllyahot.

Yhteisiä eväitä Parisuhteen polulla -tapahtumasta

Yhteisen ajan puute voi koetella parisuhdet-ta varsinkin, kun perheessä on pieniä lapsia ja vanhemmat käyvät töissä.

17. toukokuuta järjestettävällä Minä ja si-nä parisuhteen polulla -tapahtumalla halu-taan antaa pariskunnille mahdollisuus pysäh-tyä pohtimaan ja keskustelemaan suhteestaan kumppaninsa kanssa.

– Tapahtuma on tarkoitettu kaiken ikäisil-le pariskunnille, jotka haluavat kehittää pari-suhdetaitoja ja löytää uusia näköaloja arkielä-mään. Pysäkeillä on pieniä alustuksia ja tehtä-viä, jotka auttavat parisuhteen kehittämisessä. Yhteiseen asioiden jakamiseen voi osallistua halunsa mukaan, Jaana Kemppainen kertoo.

Pysäkkien aiheita ovat tahdon merkitys pari-suhteessa, parin keskinäinen yhteys, parisuh-

teen arki ja seksuaalinen nautinto.– Vaikuttaa siltä, että parisuhteissa helpos-

ti jää kertomatta toiselle tärkeitä asioita. Aiem-missa tapahtumissa todettiin, että moni ei esi-merkiksi ollut koskaan kuullut kumppaniltaan, mihin tämä oikein oli hänessä ihastunut, Jaana Kemppainen sanoo.

Sara ja Kalle Myllyaho eivät kehujaan säästele.– Minä ihastuin siihen, miten aito ja hauska

sinä olet etkä sellainen, joka pelkäisi koko ajan muiden mielipiteitä, Sara hymyilee Kallelle.

– Sinä taas olet tuollainen tietopankki, kiin-nostunut monista asioista. Ja sinussa on hie-noa taiteellisuutta, itse olen vähän turhankin pedantti, Kalle toteaa.

Arja Liinamaa

Lisätietoja parisuhdetapahtumasta:Jyväskylän seudun perhehanke p. 0400 962560ilmoittautuminen 5.5. mennessä [email protected]

Jyväskylä saa toiseksi eniten mainintoja, kun suomalai-silta kysytään, mihin he voisivat ajatella muuttavansa.

Paras kasvuympäristö lapsille, viihtyisä asuinympä-ristö ja erinomaiset opiskelumahdollisuudet pitivät kaupungin imagon Taloustutkimus Oy:n tutkimuk-sessa jälleen korkealla sijalla.

>> Lisätietoja: www.taloustutkimus.fi

Jyväskylä toiseksi halutuin kotikaupunki

Lapsilla on vehreitä leikkipaikkoja keskellä kaupunkia Mäki-Matin perhepuistossa.

ilKKa PieTarinen

Investointien aika on syksylläKaupungin lähivuosien suuria talouslinjauksia aletaan pohtia jo keväällä, investointisuunnitelman aika on syksyllä. Päätökset tekee lokakuussa valittava uuden Jyväskylän 75-henkinen valtuusto. >> sivu 2

Liikunta ja hyvinvointi

Pyöräillen näet enemmänPyöräilyn suuri vetovoima näkyy kaupungissa jälleen 10.–18. tou-kokuuta järjestettävällä Pyöräilyviikolla. silloin järjestetään runsaasti pyöräilyyn liittyviä tapahtumia ja retkiä. Viikon aikana jaetaan myös ensimmäiset vihreät ja keltaiset pyöräilijäkortit, joilla halutaan kan-nustaa pyöräilijöitä turvalliseen matkantekoon. >> sivu 3

Ympäristö

Siivoten kaupunki viihtyisäksiToukokuiset siivoustalkoot keräävät vuosittain vajaa tuhat ihmis-tä yhteen. asukasyhdistyksillä on merkittävä rooli asuinalueiden siisteyden vaalimisessa. Myös koululaiset voivat osallistua siivouk-seen. >> sivu 5

Lapset ja perheet

Päivähoitoa ruotsin kielelläKaupungissa asuu 260 ruotsia äidinkielenään puhuvaa henkilöä. si-vutaskun päiväkodissa on ruotsinkielinen Trollbär-ryhmä, joka toimii tiiviissä yhteistyössä päiväkodin suomenkielisen essut-ryhmän kans-sa. Kaksi kieltä on luontevasti läsnä päiväkodin arjessa. >> sivu 6

Kulttuuria

”Parempaa kuin koulunkäynti”Huhtasuon 4B-luokkalaiset riina suonpää ja Henry Muhonen ovat sitä mieltä, että Yhdessä pahaa vastaan –teatterityöpajat olivat mukava poikkeus normaaliin kouluarkeen. Kulttuuriaitan, kaupun-ginteatterin ja yliopiston yhteistyöprojekti huipentui siihen, kun oppilaat ja työpajojen vetäjät kävivät katsomassa Kuka pelkää noitia –näytelmän kaupunginteatterissa. >> sivu 18

Eurooppaa

Taidetta Eurooppa-teemallaToukokuun 13.–18. päivinä pidettävän Museoviikon teemana on eurooppalaisuus. Toukokuun 9. päivänä avautuu lasten tekemä ju-listenäyttely Kirkkopuistoon, missä vietetään euroopan yhdenty-misen kunniaksi myös eurooppa-päivän juhlaa. >> sivu 20

>> teemasivut 8–9

Kansalaistoiminta hyödyttää kaikkia.

Kevät toi tapahtumat

Puhuminen on tärkeintäPitkä parisuhde ei ole näinä aikoina mikään itsestäänselvyys.

Sara Myllyaho ja Kalle Myllyaho pitävät avoimuutta tärkeimpänä parisuhteessa. Jyväskylän seudun perhehanke jäjestää parisuhdetapahtuman 17.5.

Previous graphic concept, 2008

Documents

Portfolio Pekka Sell - magazines