4
c my k c my k c my k c my k Eimi Times Adv. Sub-Centers: • First Choice Computer, Tuibuong Bazar, Ccpur • TVS Tollen, Ccpur • AG Computer, Kangpokpi • Full Moon Computer, Sapormeina • Ngailut Computer, Saikul. Bi-lingual daily in Thadou-Kuki & English E-mail: [email protected] / Website : www.eimitimes.in RNI. No. MANBIL/2012/49972 Rs. 5/-. Lha khat : Rs 150/- Inform to Transform Imphal, Vanghomni (Thursday), LHAJING (August)3, 2017 • Vol. IV • Issue 1170 Thusoh Lahchom Tuni (Aug 2) ISL Player le tua NEUFC a kichem ding Seiminlen Doungel in henglep lhang'a damlou Ccpur hospital a umho kithopina a Anchang Bag 2, Dal Bag 1, Ahlu Bag 1, Nutrela Bag 2 leh Sum a Dk. 5,000/- ana pe Zilla Parishad election Oinam Development Committee in Keinou Zilla Parishad Member tet ding'a kigo'a Ningthoujam Ongbi Sumila tosot ding'in kilolna anei uvin ahi. Candidate nu inmun'a toukhomna anei masang uva Leimaram 'a 'road show' abol u ahi. Dev. Forum Development Forum, Uyumpok Gram Panchayat, president Joy Meetei Khundrakpham constituency noiya um Khamenlok vadung juiya um phailei ho twiyin achup'e, tia asei hi vangset umtah ahi, tin asei uvin chule Development Forum in akisei phailei avil uvin, ahin, twilen in atohkhahna amudoh poi, tin aseiyin ahi. Forum volunteer hon twi alet louna ding'a vadung suhthengna aneiyu ahi'in, Keibi Taret Khul, Lamboi Khul leh Yumpok gamkai twilen nukhah pen in atongkha poi, tin Forum president in suhthengna aneiyin ahi. DRDA staff hon lha-lo mulou jeh'a 'cease work strike' bol-u Manipur gamsung mun phabep'a AFSPA kiladoh ding ahi: CM BJP Sadar Hills District executive meeting ana kibol; State executive ho kilolna tosot ding'a kilolna nei'u Kangpokpi, Aug.2: BJP Sadar Hills District in tuni Kangpokpi DHQ a State BJP executive hon kihoulimna aneina'uva draft political resolution proposed abolho'u atosotdan aphongdoh in ahi. Tuni meeting chu Program Committee, BJP Sadar Hills District in Kangpokpi DHQ, Brig.Thomas Ground kom'a um Community Hall'a aguon ahi. Tuni kihoulimna'a chun Adim Panmei, Vice President, Manipur Pradesh, i/c Sadar Hills District jingun in apang in , N. Nimbus Singh, General Secretary, K. Sharat, Gen.Secy.(Adm.), P. Premananda Meetei, Secretary (Org.), Thangjamang Kipgen, President, BJP Sadar Hills District, Thangjakam Misao, Vice Chairman, ADC Sadar Hills, N. Sehjalien Gangte, Gen.Secy. BJP Sadar Hills District , Executive member ho le ADC Sadar Hills Member hon jong pan ala'uvin ahi. Saitu le Saikul Mandal, President le Kishan Morcha Secretary, Mahila Morcha le Yuva Morcha, Kangpokpi , Saitu le Saikul Mandal in jong pan ala'uvin ahi. Adim Panmei, Vice President, BJP Manipur Pradesh in-charge in ahoulimna'a chun District le Mandal party hon kitah (Page 3 a banjom ding) Ccpur nidan 12 total shutdown boina umlouva chelha KSO Henglep Block in PHC a lou expire sa aum na chung'a phamo sa July 15 geiyin cyber crime case 79 jihlut'in um’e tia N Biren in sei Assembly in Dk. 7,670,878,000/- lutna Demand 4 passed bol Imphal, Aug 2: Tuni Assembly toukhomna achun, naicha twilen in asuhset dangka 358 crore vel thil jong kichen tah'a centre heng'a report kipe ahitai, tin CM in aseiyin chule, Manipur State Commission for Scheduled Tribe in Meitei/Meetei ho ST status peh ding thu'a thil chom chom avet toh masat ngai ahi, tin Congress MLA K Meghanchandra thudoh nachung donbutna aneiyin ahi. Agriculture Minister V Hangkhanlian in assembly'a phat chomcha khat sung'a ki-at thei chang-chi 12.5 metric ton district agricultural officer hon ahop ahitai, tin thudoh donbutna aneiyin chule akisei chang chi hi pari 15 tobang'a kiphut ahi, ati. Chief Minister N Biren Singh in 2016-17 kum Lhamul (Jul) 15 nikho chan geiya cyber crime case 79 akijihlut'e, tin aseiyin chule case 16 a legal action kila ahi, ati. Chafu Upi leh Chonga Loukol, Andro leh Keirao AC hi reserved forest area ahi'in, (Page 3 a banjom ding) Imphal, August 2 (DIPR): Tuchung Manipur Legislative Assembly toukhomna nikho 12 lhinni House phatchom khat kihou-khomna ana umnung in, Demands for Grant adin agom'a Rs. 7,670,878,000/-, passed bol in ana umin ahi. Hiche hochu: Demand No. 17 - Agriculture ah Rs.215,96,89,000/-, Demand No. 26 - Administration of Justice adin Rs. 98,78,06,000/-, Demand No. 30 - Planning adin Rs. 426,93,08,000/- chule Demand No. 39 - Sericulture adin Rs.25,40,75,000/- cheh passed ahi. Hetding khatchu, janhi Lhajing (Aug), 2017, nikho toukhomna nikho 11 lhinna'a phatsottah lutnaleh jankhang gei'a ana kihoukhomna uva State Legislative Assembly in Rs. 1934,61,33,000/- lutna Demand li (4): Education (Rs.1464,68,01,000), Consumer Affairs, Food and Public Distribution (Rs. 57,93,65,000), Panchayat (Rs. 77,33,42,000) chule Irrigation and Flood Control (Rs.334,66,25,000) cheng'a din passed anabol'un ahi. Demand No.17 (Agriculture) thu'a MLA Khundrakpam A/c Shri Th. Lokeshwar Singh, MLA Wangkhem A/C Shri K. Meghachandra Singh, MLA Sugnu A/C Shri K. Ranjit Singh, MLA Tipaimukh A/C Dr. Chaltonlien Amo le (Page 3 a banjom ding) Lien S. Gangte Ccpur., Aug. 2: Kuki Student Organisation (KSO), Henglep Block in July nisim 29-31, 2017 sung'a lhangsung vilna aganei nauvah Henglep Primary Health Centre (PHC) a lou atamjo aphat kichaisa (Expired) amu doh uvin, hiche na chung ah KSO Henglep Block in phamo asah dan'u aphong uvin ahi. Henglep PHC a um lou ho Expired keu hilou vin, manchah chom chom ho atam jo mantheilou vin aum in chule, PHC a manchah ninglhing in aum pon ahi. Hiche na chung'ah maban a jong Primary Health Sub- Center ho vilna jong kinei jing ding ahi tin Thanglal President, KSO Henglep Block in aseiyin ahi. KSO Henglep Block in nisim 29th July-31st July, 2017 sung'a Henglep gamsung a themjil namun ho semphat nading a Henglep HQ mun'a themjilna munho vilna aneina chung uvah Henglep Youth Club in (Page 3 a banjom ding) Imphal,Aug 2 (NENA): State sung mun phabep'a kon Armed Forces (Special Powers Act) 1958 lahdoh ding tohgon akineiye tin Chief Minister Nongthombam Biren Singh in tuni house a ahoulimna'a aseiye. Congress MLA K Ranjit Singh in opposition bench a kon ahoulimna'a chun boina umnalou gamkai phabep'a kon AFSPA lahdoh ding adeisahna ana phongdoh in ahi. Geldoh thei khat chu 2004 kum'a chu constituency sagi a kon AFSPA ana kiladoh ahi. Alangkhat'a, Biren Singh in ahoulimna'a chun, gamsung'a cybercrime ahat cheh cheh na chung'a alungkham na le alungnoplouna aphongdoh in ahi. Aman aseidan in mi phabep in lim phalou tah tah le hoilou tah tah chuleh mikhat suhminsetna ding'a lim semthu jatchom chom ahintahlang jing'u hi vangset umtah ahi ati. Tunigeiyin police in cybercrime toh kisaiyin mi 72 vel amandohtan ahinlah tunigeiyinmikhatjongconvit alha naipo'n, hitobang crime ho doudalna ding'a cybercrime cell khat atumbeh'a hondohlou poimo ahi tin CM in aseiyin ahi. Ccpur, Aug 2 (NENA): (L) Thangkhanlun Taitom kithana chungchang'a kisem JAC in Churachandpur gamsung nidan 12 total shutdown abol chu tuni nilhahlam nidan 6 chun ana kichaitan ahi. Strike kibol sung'a chun kangvai le New Lamka kikah'a um dukan jouse ana kikhah in lamlen dung'a gari lhaile jong akimudoh pon ahi. Tuni shutdown chu social organisation phabep in atosot'uvin ahi. Hetthei khat chu Thangkhanlun Taitom hi July nisim 27 nikho'a chu New Lamka'a pasal phabep in gucha'a angoh'uva lungsetna beihel'a avoh jeh'uva ana thi ahi. Thangkhanlun kitha deilou vetsahna in jaanhi chu social organisation phabep le JAC lamkaina in mass silent protest ana bol'uvin ahi. Social media ho'a Police leAssam Rifles in Songtal 'a um Zomi Revolutionary Organisation/Zomi RevolutionaryArmy (ZRO/ ZRA) headquarter a raid abolhon'e tia hung kitahlang hi abul abal umlou thu ahi tin SP Rakesh Balwal in aseiye. SP in aseidan in thilsoh'a hin ZRO/ZRA khut apang po'n ahinlah ZRO/ZRA town commander khat in sum deichat jeh le dukan neipa toh sopi hina'a kiloikhom min hilouva ama changval hina'a bolkhel anei ahi ati. Social media ho'a thudih lou hintahlang ho chung'a dan dungjuiya action kilading ahi tin SP in aseiyin ahi. Contractor 2 in natong louvin sum akilah'e, tia Makui leh Langka kho mihon sei Imphal, Aug 2: Senapati district'a um Makui Naga leh Langka kho mihon Minor Irrigation Department official phabep leh contractor ni in na tong louva dangka lakh 64 alah ahi, tin ngohna anei uvin ahi. Lanka vadung twi ya phailei'a manchah ding dam sahna ding'a MI Department'a akiche'a bou thil umchan kihedoh'a ahi, tin Athon Abonmei kiti khosung mi khat in aseiyin ahi. Wakotphai'a pucca dam leh irrigation canal (twi lam) sahna ding'a dangka lakh 21 sanction kibol'a Hemkhopao kiti contractor khat min'a work order soh ahi, ati. Lanka vadung hi Irang vadung, Makui kho toh kijop ahi'in, dam sahna ding'a kisei Wakotphai kho hi vadung teni kito na'a kon 3 km'a gamlha ahi, ati. Thil dihlou bol ho chung'a authority in action alah ding'a temna aneiyin ahi. Alangkhat'a, Makui khomi R Margel Kabou in, L Surjit kiti contractor khat in Ashan vadung, Makui Naga kho'a 'Pick Up Ware' sahna ding'a dangka 43 lakh alahdoh ahi, tin ngohna aneiye. Hiche mun'a akisei na kitong loulai ahi, tin aseiyin, chule hiche thu hi Chief Engineer, Minor Irrigation Department hetsahna kipe ahitan, tuchan'a action umlou lai ahi, tin aseibe'e. Imphal, Aug 2: District Rural Development Agency (DRDA) staff hon Tuesday nikho'a konin achesa lha 19-25 kikah sung lha-lo apehlou jeh uvin kiphinna vetsahna in 'cease work' strike apan tauvin ahi. Churachandpur, Chandel leh Ukhrul district'a DRDA staff hon office kot akhah uvin, kiphinna abol uvin chule sorkar in lha-lo apehlou jeh'a alunglhai louna avetsah uvin ahi. District 9'a um DRDA contractual staff hohi dan dungjuiya regularised kibol hinam ti khol ding'a sorkar in committee asem ahi, tin thulhut in aseiyin, committee in report apehlou jeh'a lha-lo kihomdoh lou ahi, tin thulhut in aseibe in ahi. Apunba Co-ordination Commttee in nidan 12 Bandh kou Imphal, Aug 2: Apunba Co-ordinating Committee, Malom Tuliyaima Awang Leikai in Tuliyaima Awang Leikai'a kivui/kigo nading (crematorium) mun sah ding sorkar in agelkhoh lou douna'a August nisim 3 jingkah nidan 6'a kon nilhah nidan 6 chan bandh bol ding'in hetsahna anei uvin ahi. Committee convenor, Raman Laishram in Tuliyaima Awang Leikai mun'a vengsung mihon toumun kiphinna abolna'a tohgon phondohna anei ahi. Thi nikho'a man ding mun sorkar in agon ding'a avel vel'a committee in ngehna anei ahitan, anaum khat hi sorkar in Tiddim lamlen kehlet nading'a asuhmang ahitai, ati. Pupha Festival Zelingrongpui Naga Customary Arts and Culture Research Society, Tamenglong in Wednesday nikhon Tamenglong'a 5th Pupha Festival amang uvin ahi. Director, Art and Culture, Dr. K. Sushila leh organisation executive member chule khosung mihon Zeliangrong nam miho chonna vetsahna'a pan ala uvin ahi. Thinglhang leh phaicham miho chondan akibahna phabep um ahi'in, gamsung'a Christianity alhun jouva kon kibahna hohi mang cheh cheh ahi. Kin-gon'a pu-pa laa, chule cultural show chom chom troupe chom chom in vetsahna anei uvin ahi. MSPDCL Assembly'a MSPDCL Lilong Sub-Division thu akisei jouvin Sub Division staff hon toumun kiphinna abol uvin, achung uva ngohna umho hi jouthu ahi, tin asei uvin ahi. Hetthei khat chu consumer ho sum atamjep kilahpeh'a chule TR hi alhom jo amu-u ahi. MSPDCL Lilong Sub Division staff 10-20 in Secure Office, MSPDCL Lilong mun'a Wednesday nikhon toumun kiphinna abol uvin, ngohna hohi jouthu ahi'in chule sum akitam lah jepna aumpoi, tin SO-in-charge, Lilong Sub Division, Rafiq Khan in aseiyin ahi. KNLF General Secretary Tonglenlal Haokip mel-hetlou hon kaplih Imphal August 2, 2017(ET): Kuki National Liberation Front (KNLF) General Secretary Tonglenlal alias Lalmawi Haokip chu tuni jan nidan 7:00 pm vel'in mel-hetlou hon Tuibong bazar mun'a bomb ana sekhum uvin anakap lih'uvin ahi, tin tunilhah Ccpur ET Correspondent akon vaigei tah a thulhut kimu chun aseiyin ahi. Police hon athi namun'a athi-long ana la uvin, chu'in District Hospital mun'a mithi koina morgue a akikoi in ahi. Ama longdamsa hi jing nikho post-mortem akibol jou tengle vuilem'a umding ahi. Hetthei khatchu, Kuki National Liberation Front (KNLF) kiloikhomna hi Kuki National Organisation Arms wing khat ahin Chandel district mun a pansa ahiuve, tinjong thulhut kimu chun aseiyin ahi. Neiphiu Rio Former Nagaland CM chuleh Lok Sabha MP Neiphiu Rio chu Naga People Front (NPF) interim President panmun ading'a akilhendoh nachung'a sanpeh na anei toh lhon in Chief Minister TR Zeliang lamkai na NPF legislature party ho chung'a akipana thu anaphongdoh in ahi. NPF party in 2008 leh 2013 manifestos chu tuchan in akipom chah jing naban'a kichejompi jing ding mipi hon asanthei nading dol'a political boina ho suhlhap najong ki nei ding ahi tinjong aseibe'e. Chule Rio in Indo-Naga peace chung chang thu'a negotiating parties adeh'a Government of India in agan nathei pen'a asuhlhap ding in ngeh na anei in ahi. Tuni nidan 9.20 am don Saivom leh Tengnoupal kah lamlen'a Duster car khat clutch boina neiya lampam’a semding'a bonnet ahondoh ule mei ana kong in Police water tanker in meikong ana chap mit

KNLF General Secretary Tonglenlal Manipur gamsung mun ...eimitimes.in/.../08/ET-August-3-2017-pdf-issue.pdf · kon ahoulimna'a chun boina ... Aman aseidan in mi phabep in lim phalou

Embed Size (px)

Citation preview

Page 1: KNLF General Secretary Tonglenlal Manipur gamsung mun ...eimitimes.in/.../08/ET-August-3-2017-pdf-issue.pdf · kon ahoulimna'a chun boina ... Aman aseidan in mi phabep in lim phalou

cmyk cmyk

cmyk cmykEimi Times Adv. Sub-Centers: • First Choice Computer, Tuibuong Bazar, Ccpur • TVS Tollen, Ccpur • AG Computer, Kangpokpi • Full Moon Computer, Sapormeina • Ngailut Computer, Saikul.

Bi-lingual daily in Thadou-Kuki & English

E-mail: [email protected] / Website : www.eimitimes.in

RNI. No. MANBIL/2012/49972 Rs. 5/-. Lha khat : Rs 150/-Inform to TransformI m p h a l , Vanghomni ( Thursday) , L H A J I N G ( A u g u s t ) 3, 2 0 1 7 • Vo l . I V • I s s u e 11 70

Thusoh Lahchom

Tuni (Aug 2) ISL Player le tua NEUFCa kichem ding Seiminlen Doungel inhenglep lhang'a damlou Ccpur hospital aumho kithopina a Anchang Bag 2, Dal Bag1, Ahlu Bag 1, Nutrela Bag 2 leh Sum aDk. 5,000/- ana pe

Zilla Parishadelection

Oinam DevelopmentCommittee in Keinou ZillaParishad Member tet ding'akigo'a Ningthoujam OngbiSumila tosot ding'in kilolnaanei uvin ahi. Candidate nuinmun'a toukhomna aneimasang uva Leimaram 'a'road show' abol u ahi.

Dev. ForumDevelopment Forum,

Uyumpok GramPanchayat, president JoyMeetei Khundrakphamconstituency noiya umKhamenlok vadung juiyaum phailei ho twiyinachup'e, tia asei hi vangsetumtah ahi, tin asei uvinchule Development Forumin akisei phailei avil uvin,ahin, twilen in atohkhahnaamudoh poi, tin aseiyin ahi.Forum volunteer hon twialet louna ding'a vadungsuhthengna aneiyu ahi'in,Keibi Taret Khul, LamboiKhul leh Yumpok gamkaitwilen nukhah pen inatongkha poi, tin Forumpresident in suhthengnaaneiyin ahi.

DRDA staff hon lha-lo mulou jeh'a 'cease workstrike' bol-u

Manipur gamsung mun phabep'aAFSPA kiladoh ding ahi: CM

BJP Sadar Hills District executive meeting ana kibol;State executive ho kilolna tosot ding'a kilolna nei'u

Kangpokpi, Aug.2:BJP Sadar Hills District intuni Kangpokpi DHQ aState BJP executive honkihoulimna aneina'uvadraft political resolutionproposed abolho'uatosotdan aphongdoh inahi. Tuni meeting chuProgram Committee, BJPSadar Hills District inKangpokpi DHQ,Brig.Thomas Groundkom'a um CommunityHall'a aguon ahi.

Tuni kihoulimna'a chunAdim Panmei, VicePresident, ManipurPradesh, i/c Sadar HillsDistrict jingun in apang in, N. Nimbus Singh, GeneralSecretary, K. Sharat,Gen.Secy.(Adm.), P.Premananda Meetei,Secretary (Org.),Thangjamang Kipgen,President, BJP Sadar Hills

District, ThangjakamMisao, Vice Chairman,ADC Sadar Hills, N.Sehjalien Gangte,Gen.Secy. BJP Sadar HillsDistrict , Executivemember ho le ADC Sadar

Hills Member hon jong panala'uvin ahi. Saitu le SaikulMandal, President leKishan Morcha Secretary,Mahila Morcha le YuvaMorcha, Kangpokpi , Saitule Saikul Mandal in jong

pan ala'uvin ahi.Adim Panmei, Vice

President, BJP ManipurPradesh in-charge inahoulimna'a chun Districtle Mandal party hon kitah(Page 3 a banjom ding)

Ccpur nidan 12 total shutdown boina umlouva chelha

KSO Henglep Block in PHC a lou expire sa aum nachung'a phamo sa

July 15 geiyin cyber crime case 79 jihlut'in um’e tia N Biren in sei

Assembly in Dk. 7,670,878,000/- lutna Demand 4 passed bol

Imphal, Aug 2: Tuni Assembly toukhomna achun,naicha twilen in asuhset dangka 358 crore vel thil jongkichen tah'a centre heng'a report kipe ahitai, tin CM inaseiyin chule, Manipur State Commission for ScheduledTribe in Meitei/Meetei ho ST status peh ding thu'a thilchom chom avet toh masat ngai ahi, tin Congress MLAK Meghanchandra thudoh nachung donbutna aneiyinahi.

Agriculture Minister V Hangkhanlian in assembly'a

phat chomcha khat sung'a ki-at thei chang-chi 12.5metric ton district agricultural officer hon ahop ahitai,tin thudoh donbutna aneiyin chule akisei chang chi hi pari15 tobang'a kiphut ahi, ati.

Chief Minister N Biren Singh in 2016-17 kum Lhamul(Jul) 15 nikho chan geiya cyber crime case 79 akijihlut'e,tin aseiyin chule case 16 a legal action kila ahi, ati.

Chafu Upi leh Chonga Loukol, Andro leh Keirao AChi reserved forest area ahi'in, (Page 3 a banjom ding)

Imphal, August 2 (DIPR): Tuchung ManipurLegislative Assembly toukhomna nikho 12 lhinni Housephatchom khat kihou-khomna ana umnung in, Demandsfor Grant adin agom'a Rs. 7,670,878,000/-, passed bolin ana umin ahi.

Hiche hochu: Demand No. 17 - Agriculture ahRs.215,96,89,000/-, Demand No. 26 - Administrationof Justice adin Rs. 98,78,06,000/-, Demand No. 30 -Planning adin Rs. 426,93,08,000/- chule Demand No.39 - Sericulture adin Rs.25,40,75,000/- cheh passed ahi.

Hetding khatchu, janhi Lhajing (Aug), 2017, nikhotoukhomna nikho 11 lhinna'a phatsottah lutnaleh

jankhang gei'a ana kihoukhomna uva State LegislativeAssembly in Rs. 1934,61,33,000/- lutna Demand li (4):Education (Rs.1464,68,01,000), Consumer Affairs,Food and Public Distribution (Rs. 57,93,65,000),Panchayat (Rs. 77,33,42,000) chule Irrigation and FloodControl (Rs.334,66,25,000) cheng'a din passedanabol'un ahi.

Demand No.17 (Agriculture) thu'a MLAKhundrakpam A/c Shri Th. Lokeshwar Singh, MLAWangkhem A/C Shri K. Meghachandra Singh, MLASugnu A/C Shri K. Ranjit Singh, MLA Tipaimukh A/CDr. Chaltonlien Amo le (Page 3 a banjom ding)

Lien S. GangteCcpur., Aug. 2: Kuki

Student Organisation(KSO), Henglep Block inJuly nisim 29-31, 2017sung'a lhangsung vilnaaganei nauvah HenglepPrimary Health Centre(PHC) a lou atamjo aphatkichaisa (Expired) amudoh uvin, hiche na chungah KSO Henglep Block in

phamo asah dan'u aphonguvin ahi. Henglep PHC aum lou ho Expired keuhilou vin, manchah chomchom ho atam jomantheilou vin aum inchule, PHC a manchahninglhing in aum pon ahi.Hiche na chung'ah mabana jong Primary Health Sub-Center ho vilna jong kineijing ding ahi tin Thanglal

President, KSO HenglepBlock in aseiyin ahi.

KSO Henglep Block innisim 29th July-31st July,2017 sung'a Henglepgamsung a themjil namunho semphat nading aHenglep HQ mun'athemjilna munho vilnaaneina chung uvahHenglep Youth Club in(Page 3 a banjom ding)

Imphal, Aug 2 (NENA):State sung mun phabep'akon Armed Forces (SpecialPowers Act) 1958 lahdohding tohgon akineiye tinChief MinisterNongthombam Biren Singhin tuni house a ahoulimna'aaseiye.

Congress MLA K RanjitSingh in opposition bench akon ahoulimna'a chun boinaumnalou gamkai phabep'akon AFSPA lahdoh dingadeisahna ana phongdoh inahi. Geldoh thei khat chu2004 kum'a chuconstituency sagi a konAFSPA ana kiladoh ahi.

Alangkhat'a, Biren Singhin ahoulimna'a chun,gamsung'a cybercrime ahatcheh cheh na chung'aalungkham na lealungnoplouna aphongdohin ahi. Aman aseidan in miphabep in lim phalou tah tah

le hoilou tah tah chulehmikhat suhminsetna ding'alim semthu jatchom chomahintahlang jing'u hi vangsetumtah ahi ati. Tunigeiyinpolice in cybercrime tohkisaiyin mi 72 vel

amandohtan ahinlahtunigeiyin mi khat jong convitalha naipo'n, hitobang crimeho doudalna ding'acybercrime cell khatatumbeh'a hondohlou poimoahi tin CM in aseiyin ahi.

Ccpur, Aug 2 (NENA):(L) Thangkhanlun Taitomkithana chungchang'akisem JAC inChurachandpur gamsungnidan 12 total shutdownabol chu tuni nilhahlamnidan 6 chun ana kichaitanahi. Strike kibol sung'achun kangvai le NewLamka kikah'a um dukanjouse ana kikhah in lamlendung'a gari lhaile jongakimudoh pon ahi. Tunishutdown chu socialorganisation phabep inatosot'uvin ahi.

Hetthei khat chuThangkhanlun Taitom hiJuly nisim 27 nikho'a chuNew Lamka'a pasal phabep

in gucha'a angoh'uvalungsetna beihel'a avohjeh'uva ana thi ahi.Thangkhanlun kitha deilou

vetsahna in jaanhi chu socialorganisation phabep le JAClamkaina in mass silentprotest ana bol'uvin ahi.

Social media ho'a Policele Assam Rifles in Songtal 'aum Zomi RevolutionaryO r g a n i s a t i o n / Z o m iRevolutionary Army (ZRO/ZRA) headquarter a raidabolhon'e tia hung kitahlanghi abul abal umlou thu ahi tinSP Rakesh Balwal in aseiye.SP in aseidan in thilsoh'a hinZRO/ZRA khut apang po'nahinlah ZRO/ZRA towncommander khat in sumdeichat jeh le dukan neipatoh sopi hina'a kiloikhommin hilouva ama changvalhina'a bolkhel anei ahi ati.Social media ho'a thudih louhintahlang ho chung'a dandungjuiya action kilading ahitin SP in aseiyin ahi.

Contractor 2 in natong louvin sum akilah'e, tiaMakui leh Langka kho mihon sei

Imphal, Aug 2:Senapati district'a umMakui Naga leh Langkakho mihon Minor IrrigationDepartment officialphabep leh contractor ni inna tong louva dangka lakh64 alah ahi, tin ngohna aneiuvin ahi.

Lanka vadung twi yaphailei'a manchah dingdam sahna ding'a MIDepartment'a akiche'a bouthil umchan kihedoh'a ahi,tin Athon Abonmei kitikhosung mi khat in aseiyin

ahi. Wakotphai'a puccadam leh irrigation canal(twi lam) sahna ding'adangka lakh 21 sanctionkibol'a Hemkhopao kiticontractor khat min'awork order soh ahi, ati.Lanka vadung hi Irangvadung, Makui kho tohkijop ahi'in, dam sahnading'a kisei Wakotphaikho hi vadung teni kito na'akon 3 km'a gamlha ahi, ati.Thil dihlou bol ho chung'aauthority in action alahding'a temna aneiyin ahi.

Alangkhat'a, Makuikhomi R Margel Kabou in,L Surjit kiti contractor khatin Ashan vadung, MakuiNaga kho'a 'Pick UpWare' sahna ding'adangka 43 lakh alahdohahi, tin ngohna aneiye.Hiche mun'a akisei nakitong loulai ahi, t inaseiyin, chule hiche thu hiChief Engineer, MinorIrrigation Departmenthetsahna kipe ahitan,tuchan'a action umlou laiahi, tin aseibe'e.

Imphal, Aug 2: DistrictRural DevelopmentAgency (DRDA) staff honTuesday nikho'a koninachesa lha 19-25 kikahsung lha-lo apehlou jehuvin kiphinna vetsahna in'cease work' strike apantauvin ahi.

C h u r a c h a n d p u r ,Chandel leh Ukhruldistrict'a DRDA staff honoffice kot akhah uvin,kiphinna abol uvin chulesorkar in lha-lo apehloujeh'a alunglhai lounaavetsah uvin ahi. District9'a um DRDA contractual

staff hohi dan dungjuiyaregularised kibol hinam tikhol ding'a sorkar incommittee asem ahi, tinthulhut in aseiyin,committee in reportapehlou jeh'a lha-lokihomdoh lou ahi, tinthulhut in aseibe in ahi.

Apunba Co-ordination Commttee in nidan 12 Bandh kouImphal, Aug 2: Apunba

Co-ordinating Committee,Malom Tuliyaima AwangLeikai in Tuliyaima AwangLeikai'a kivui/kigo nading(crematorium) mun sah dingsorkar in agelkhoh loudouna'a August nisim 3

jingkah nidan 6'a kon nilhahnidan 6 chan bandh bolding'in hetsahna anei uvin ahi.

Committee convenor,Raman Laishram inTuliyaima Awang Leikaimun'a vengsung mihontoumun kiphinna abolna'a

tohgon phondohna anei ahi.Thi nikho'a man ding munsorkar in agon ding'a avelvel'a committee in ngehnaanei ahitan, anaum khat hisorkar in Tiddim lamlenkehlet nading'a asuhmangahitai, ati.

Pupha FestivalZelingrongpui Naga

Customary Arts andCulture Research Society,Tamenglong in Wednesdaynikhon Tamenglong'a 5thPupha Festival amang uvinahi. Director, Art andCulture, Dr. K. Sushila lehorganisation executivemember chule khosungmihon Zeliangrong nammiho chonna vetsahna'apan ala uvin ahi.Thinglhang leh phaichammiho chondan akibahnaphabep um ahi'in,gamsung'a Christianityalhun jouva kon kibahnahohi mang cheh cheh ahi.Kin-gon'a pu-pa laa, chulecultural show chom chomtroupe chom chom invetsahna anei uvin ahi.

MSPDCLAssembly'a MSPDCL

Lilong Sub-Division thuakisei jouvin Sub Divisionstaff hon toumun kiphinnaabol uvin, achung uvangohna umho hi jouthu ahi,tin asei uvin ahi. Hetthei khatchu consumer ho sumatamjep kilahpeh'a chuleTR hi alhom jo amu-u ahi.MSPDCL Lilong SubDivision staff 10-20 inSecure Office, MSPDCLLilong mun'a Wednesdaynikhon toumun kiphinnaabol uvin, ngohna hohijouthu ahi'in chule sumakitam lah jepna aumpoi, tinSO-in-charge, Lilong SubDivision, Rafiq Khan inaseiyin ahi.

KNLF General Secretary TonglenlalHaokip mel-hetlou hon kaplih

Imphal August 2,2017(ET): Kuki NationalLiberation Front (KNLF)General SecretaryTonglenlal alias LalmawiHaokip chu tuni jan nidan7:00 pm vel'in mel-hetlouhon Tuibong bazar mun'abomb ana sekhum uvinanakap lih'uvin ahi, tintunilhah Ccpur ETCorrespondent akonvaigei tah a thulhut kimuchun aseiyin ahi.

Police hon athi namun'aathi-long ana la uvin,chu'in District Hospitalmun'a mithi koina morguea akikoi in ahi. Amalongdamsa hi jing nikhopost-mortem akibol joutengle vuilem'a umding ahi.

Hetthei khatchu, KukiNational Liberation Front(KNLF) kiloikhomna hi

Kuki NationalOrganisation Arms wing

khat ahin Chandel districtmun a pansa ahiuve,

tinjong thulhut kimu chunaseiyin ahi.

Neiphiu RioFormer Nagaland CM

chuleh Lok Sabha MPNeiphiu Rio chu NagaPeople Front (NPF)interim President panmunading'a akilhendohnachung'a sanpeh na aneitoh lhon in Chief MinisterTR Zeliang lamkai na NPFlegislature party hochung'a akipana thuanaphongdoh in ahi. NPFparty in 2008 leh 2013manifestos chu tuchan inakipom chah jing naban'akichejompi jing ding mipihon asanthei nading dol'apolitical boina ho suhlhapnajong ki nei ding ahitinjong aseibe'e. Chule Rioin Indo-Naga peace chungchang thu'a negotiatingparties adeh'a Governmentof India in agan nathei pen'aasuhlhap ding in ngeh naanei in ahi.

Tuni nidan 9.20 am don Saivom lehTengnoupal kah lamlen'a Duster carkhat clutch boina neiya lampam’asemding'a bonnet ahondoh ule mei anakong in Police water tanker in meikongana chap mit

Page 2: KNLF General Secretary Tonglenlal Manipur gamsung mun ...eimitimes.in/.../08/ET-August-3-2017-pdf-issue.pdf · kon ahoulimna'a chun boina ... Aman aseidan in mi phabep in lim phalou

Eimi Times 2Vanghomni (Thursday) | Lhajing (August) 3, 2017

Thursday, Lhajing(August) 3Eimi Times

Article, Ngaidan, lekhathot ho liem ahijing’e. Ahinahung kipe jouse sotei ding tina aumpoi. Kitomona

theiya kigel ho kisolou ding ahi. Article le Ngaidan kisoho Editorial Board lunggel ahi deh poi.

-Ed. Board

EDITORIAL

BLANKFIRE

SCRIPTURE OF THE DAY

QUOTE OF THE DAY

SEE & SMILEE T J O K E S

THINGLHANG DAMDOI

DISTRICT HOSPITAL, CCPUR

DUTY ROSTER OF OPD

PATIENT’S VISITING HOURS:Morning : 6:00AM to 8:00AMEvening : 4:00PM to 8:00PM

Today in history Employment News

Thilpha chu iti bol ding ham?By: T. Seikhopao Haokip

Thilpha bol ding hi mihem khat adingaangahna umlou aphasam jing khat ahi.Thilse bolkiti hi koima kihilna umlouva alhangpia mi atamjothepna ahin, adeh a mithase ho lungthim aangahna umlouva pengjeng khat ahi. Pakai Jesun,hitin thuhilna anei e." Loulhou pan louneipa henga Hepu Changtah lah a changlhem hohi kabodohding ham ati in ahileh louneipan, botdoh hih unpholla chang den teng leh alhem ho chu phol apatkijap doh ding ahi ati". Hiche hin avetsah chu leisetahi apha lah a ase umchu suhmang jeng dingahipon leiset kichai chan a umkhom jing ding ahi.Leiset hi ase akisuhmang leh apha kihetheilou ding,nom mong mong lou ding ahi. Akhoh khat chu eihovang in miphalou va igel ho cjhu suhmang jeng dingahi ti lungput inei jeng u hi akhoh lheh e. Akhonniahung umteng leh achung a thu kitanjoh ding ahi tihi mihem te anahilna chu ahi. Aman asei nom chuleiset chunga thilse lah a thilphabol hi chimtihneilouva bol ding ahi atina hi atah lang nom ahi.

Thilpha bol hi ipi ham?Thilpha bol kiti thucheng hi, tomngaina,

thohhatna, ngailutna, homthona, kineosah etc. hopanna thucheng ahi. Thilpha bol a hiche thuchengho pang louna chu atahbeh thilpha bolna a panglou, ama kichang vahchoina, kiphatseina,chungnunchu-na, nangho sang in kaphapen e tinaahijeh chun, boina lampi semjoh in apang jui in ahi.Pakai Jesun, "Nakhut jetlam in thilpha abol tenglehnakhut Vei lam hetsah hih in" atin, eiho Paochamtuhin " Eima kiphatsei leh Sakhi ngel-peng ah imaabehpoi" anatin ahi. Hijeh chun James Bible in"Ngailut kiti anatoh bei a athisa ahin, ken anatohin vetsah ing e" ati kit e. Achu ti leh thilpha bol hi,natohdoh/ thilphabol ho akiseiphat na umlouvaatongding mong kahi ti hi atahbeh chu ahi. PakaiJesun leiset a alenlai in, ijat mihemte a dinga thilphaanabol vang in kisei phat na bei hel anahin, a-Mitcha, elbai, athisa etc. asuhdam ho kom a koimaheng a nasei doh lou ding ahi ati kit jui nalai in ahi.Thilpha bol dih tah chu "amihem chanpi hon athilphabol aphondoh thei leh athilpha bol chu kitilkhou na,hat na, loupe na, lolhinna ahi joi".

Thilpha boldan chi 2 in veu hite:Khosung khat phahkon khat ahin, Kom

thuhtah khat a um in, hiche Lei chu ase tan ahi.Ache jouse chu hahsa tah in lampi chu aho-pa juiun ahi. Mikhat hin, hiche mun a mipi genthei naLei se chu asempha tan, asemphat jouchunachemang tai. Khosung mi hiche lei-a chejousechu akipah thei lheh un, koi hi ja hitobang abolham, Vangpha hen lang Pathen in phatthei boh hentin alen aneo hiche leichunga che jousen chun aseicheh taove. Abol pa akihet loujeh chun mipinngaisang naleh thilpha bol ding dan alungthim uvahacham jing tan ahi.

Lei chu phatchom khat jouvin ahungsekittan ahileh, mikhat pa hin thilpha bol a mi pachatachan ho gel pum chun abol tan ahi. Asem jou apatchun lei pam ah ading jui in, kei sem/kei bol ahi.Nikho tha tamtah lut a kasem ahi. Nahet nahuvem? Tu chun che leo chun nom nasah diu hitachu ati jing tan ahi. Hiche keo chu hilouvin aumnajouse ah asei sei tan ahi. Asei na jouse chun kipathusei tahsang in, hiche boldoh bep a hiti kisei phatphat jeng, abol in bol da leh phajon te ati taovinahi. Hiche Lei a chejouse chunnlei chung achotphat uleh eng-chot in achon jui un phatthei bohtahsang chun, asam-se/ agaosap gam taovin,achai na chu, mitoh jong akinah lo tan, tukal asemjong sem datan tin gih loi jong aum tan ahi.

Hiche thilpha bol teni hin anigel a LEI-SEchu asemcheh, anikhotha leh sum le pai jong alutdan kibang ahi. Khatpa chun abol pa akihetloujeh chun phatthei achang in, khatpa chunsamset toh vetda keohilou vin athilpha bolchungah mi toh akiboi lo tai. Thilpha bol ahijengvang a aboldan chi 2 lah ahi, hoiche jo chu aphajoa isim diu ham?

Thilpha bol/kiphatsei jeh a boi naho:Thilphabol a sei sei jeng leh kiphatsei kiti

hi hoilai gam, koimi hijong leh alen aneo in ajahdapen khat thucheng chu ahi. Insung a mipa khatchun, atoh dinga lom'a gel lou ho chun, In-jongkei sah, Neh ding jong kei hol, Na-nih napon jongkei choh, Na school kaina diu jong kei bol pih etc.

ti hi aphatsih, ahoulim jouse ah sei sei tah leh ipiasoh dem? Acha te aji te keo hilouvin aja pha chanin mihem a amulou ding ahijoi. Ahinai, abon a mipamopohna ahin, hiche ho asei sang chun aji achatetohphat na ho joh aphatsih in sei sei jo leh amaphatna chu, aji acha ten aphondoh pih diukilunglhaina, kingailutna, kitilkhouna chulehkhantouna hi ding ahi. Hitobang chun khosung,houbung sung, society sung etc. a lamkai khat a dinmun nei jousen KA kiti hi ( kiphat sei/ tohdoh seisei) akiha man teng leh phatna sang in boina ahi juie. Tohdohho sei sei kiti hi akiphat sei/ kei ahipenkahitai/ chungnung chu na/ mi vetnem na etc. ahijehin "eima kiphatsei leh sakhi ngelpeng ah imaabeppoi" tia ana kisei chu ahi. Insung, houbung.Society etc. hihen hoilang hijong leh hitobangkiphatsei namun chu koiman la amai-changtah a imaaseilou vang in ahahsat dan chu "Belsung khat aGancha/Vahcha ahing khat athi na ding a kihontobang" ahi.

Society sung a boina:I-society sung uva iboinao hi, athemding/

aphading chuleh seithem a mihet a aphapen hidingkichuna hi ahi. Kipachatna thuchang ho sang inkatoh doh hiche, khuche sei atam tan chukeohilouvin kidemto na ihabol pen uvin, avetsah chukeihon kabol hoi pen e tidan in Press ho-ah, akimujing in hiche ho hi alen aneovin koichu thilpha bolhija koichu thilse/ lungthimse keng ham ti koi manamahmo pon ahi. Tunia isei nom pen chu i-nampiu i-ngai lut uleh, ngailut kiti hin kichang vahchoi/kabol hoi pen e/ katong pha pen e etc. tiho hi boldajep uhi ti hi ikidei sah pen khat ahi. Kipachat nainsung, gamsung, houbung sung chuleh nam sung,a-ga chu ngailutna, kikhotona, kilungsetna,kihomtho-na, khantouna chuleh achaina a vangamlutna a jong pang kit ding ahi. Ngailut kiti hi vangamkot lutna kotbul ahi, kichang vahchoi /kiphatsei kitihi panna bei ihetlou kah a manthahna gam jot naachaina a tonsot da-mun kotlutna jong chu ahi. Jo-chat vang ahipon, I-Bible un "ngailut tailou thil dangbat nei hih hel un" atin ngailut kiti in ahop chu "thilphabol chim tih neilou ding" leh kitilkhou leh kipachatnahin inamsung u ahinlo teng leh damna hiding ahi.

Vanghomni (Thursday) August 3, 2017ENT DEPT :

Dr. Seikholet, MS & Dr. Tunlalmuan, DLOOBST & GYNAE : Operation Day

PHYCHIATRIST :Dr. Chinggouman Guite, MD

MEDICINE :Dr. C. Lalbiakdiki, MD, Dr. K. Amarjit Singh, MD,

Dr. Priscilla Chingbiakhoih, MO,& Dr. Junney Ngailunching, MO

SURGERY :Dr. Khamlalmuan, MO, Dr. Dilo Kumar, MS (MO),

& Dr. Mary Jone, MOORTHOPEDIC :

Dr. M. Nando Singh, D. Ortho& Dr. Hegin Tungdim MS Ortho

SKIN :Dr. A. Tiken Singh, MD

AYUSH :Dr. Ngaimuankim, Homeo

PEDIATRIC :Dr. Lalzarzolien Sanate, MO, Dr. Bidyarani Devi, MO

& Dr. Tongjakai, MDPMR CLINIC :

Dr. Alex Thangzalet, PMR SpecialistDENTAL SURGEON OPD :

Dr. K. Rita Gangte & Dr. N. Thangginmang

3rd August 1940 : UK 1940England World War II

Achesa tunikho August nisim 3, 1940 chun Britishtroop hon German te chu lenna a kipat in bombtamtah analhah khum uvin muntin chu vutvai anasojeng'un ahi. Hiche bomb kilhah chu lolhing tah ahitin British te chu akipah lheh jeng un ahi. Amahonaha target pen'u chu German gamsung khopi 100ho'a sumkol veina mun thupi ho, kong kaina mun ho,military plane kingahna munho chu ahi. Gaalkapsepai ho keu hilouvin German gam micham milhamjong aja'a sim in thina anatoh uvin chule chenna dinginn neilou in mihem tamtah aumlouvin ahi. Germangovernment jong hiche laitah chun adei bang'in anachatloh theipon hahsatna hatah in anathoh in ahi.Nazi hochu akhonung u mansah mong mong dingti lunggel neiya bomb alhah khum'u ahi. Hicheholethuhna achun German ten England te gaal kapnavanleng tamtah North Western England gam ahbomb in anaseset peh un ahi.

Knowledge comes, but wisdom lingers. It maynot be difficult to store up in the mind a vast

quantity of facts within a comparatively shorttime, but the ability to form judgments requires

the severe discipline of hard work and thetempering heat of experience and maturity.

- Calvin Coolidge

THINGCHANGMAI PHATNAThing changmai anai salah a ilhah a ahile sa

aminbaijin ahi. Thing changmai dong hi eh-kho,pamlhai hon aneh leh pamlhai aphan ahi. Aminineh leh an akidu theijin isunga athenglouasutheng in ahi. A-imut sehon amin aha nehlehaphapoi. Thing changmai dong isuhgoija chapang

tonat veiho ato-a ibehpeh leh alungho akhelhatheijin ahi. Thing changmai i-at bonga nisa aiphougot a champra ham, ahiloule theithuhdangkhat toh tuija ide a ni 2, ni 3 nisa a iphouvahalkhat, khat a aphatseh a akineh leh natna atamjoadamin ahi.

Interesting moments in our daily life :

Trying hard to find the mobile when it is in silent mode

A random day dream & then realizing that you were staring at someone bymistake

Restarting the song when you miss your most favorite line

Everything else becoming more interesting when its examtime

Enjoying the moment when someone interrupts the classfor an important announcement

Shouting 'sirrrr/missss' when its 10 b 4 break...

Life is fun when you take it as simple as it actually is

Homeland leh Zougam akitoh tah a Bandh umnaChurachanpur Lamka khopi sung’a bandh

aki kou poupouleh akeh khat bandh, akeh khatbandh umlou, kikaltona ngen’a khopi sung’a bandhana umji chu Thangkhanlun Taitom kivohlih thuani khat bandh (total shutdown) kibol vang chu khopisung abon’in akikhahsoh keiye. Hiche hi thingnoiCadre ho chavalna umjing chung’a mipi lunglhaitalou mong mong ahijeh jong hidi ahi.Churachanpur Lamka khopi sung deh-deh-a ZRAhon guhthim’a milham athadoh uhi phachom thimhitadia kisei ahi. Ahin phung le chang kibang, paokhat tho kikah ahilaise’a ichan ham’a athu lendohjilou ahi. Thangkhanlun kivohlihna thilsoh hi chi lenam thua kila, thingnoi group ho kikah a ‘politics’kiboltona jong lut teidi ahi. Simte nam mi honoisena’a kila (kigel) ahidi jong sei le im kibang ahi.ZRA injong abul’a chu hiche thilsoh ah akinatkhapoianatin hinlah tun mivolih a lamkaiya ki-ngoh ‘towncommander’ leh anungjui mi 4 ho ni 4 kah-a ZRAHeadquarter galhung din ZRA lamkai hon hetsahna(kouna) aneitai. Tuchan’a hi hiche town commander-pa hi kisel (abscond) ahin ZRA HQ a ‘report’ agabolleh alamkai hon itobang gotna apedem,ahuhdem, ga chelouva akisel paipaileh ipi atidemti kisei theilou ahi. Akisel paipaileh Police in dandungjuiya bolkhel nei mi ahi tia aphondoh ding(proclaimed offender), a Bank account a sum umho,a inn alou, anei agou ho kilahpehdi ahi. Hitobang hiCase dang’a ngohna kinei ho chung’a jong kiboltheiahi. Ahin tulai koi hileh ama min’a bank accounthong, ama min’a in le lou nei tam kitlou ahijeh inhitobang dan hi thingnoi cadre ho chung ahidehdehleh ichan phachomdi hinam seithei ahikitpoi.

Kinah kitha hi nam khat, pao khat tho sungahikhahleh kihoudan aje-je umji ahin phung lechang, chi le nam chuom-chuom kikah ahung hikhahteng athangtomdi tamji ahi tahtah hi aboinapen ahi.Thangkhanlun Taitom kivohlih chu adih e tinaahipon, hinlah ajeh bei hidehlou, vohlihdi kiti mong-mong hiloudi, ichan ham’a “khutsoi” jong lutdi ahi.Chubang’a chu Society sung’a kithana dang dangthilsoh hojong ajeh umchehji ahi. Ahin akithat,akivolihji hohi thina khop suhkhel anei u hijimongnam ti hi ahi. Thingnoi Cadre hon khoheloukhat ham, suhkhel neochakhat nei ham avohlihkhah u ahilevang mipi injong thingnoi ho inn le lou,Camp geiya bulu jeng jongleu kilommolou ahi. Khatle khat kikah-a thil kichuna, kiboina ho aumtenglehhaosa Court leh govt court ho sang’a thingnoi courtjoh a pelutji hi mipi mama ahi. Thingnoi ho jong guchacase, kichen kikhen case ho leh politics lutnaloucase ho ah kikumda leu tuchung Lamka a kivohlihthilsoh ho umloudi ahi. SoO noiya um thingnoi cadrehon mi avoh, atha u hi atamjo amaho society sungboina ngen ahibouvin hinlah meilhei MLA leh civilkiloikhomna hon SoO group ho State pumpi suboileu dan’a aseijing ujong hi ngaikhop um ahi.

Nam pumpi minpuakiloikhomna hohi mi khat leni ham, kiloikhomna khatkam le aw, khut le kengaapantengleh ahatdidola hattheiloudi ahi henasa a kibolham, helouva kibolhamakihepoi. Langnei sihnabeihela thil kibol hobonalangneije ti aum theilehlangnei sihneina doh kiukeupuma thilbol kiloikhomna chuiti hatdi ham!

ARMY RECRUITMENT, 2017Venue : LeimakhongDuration : 3rd - 10th October, 2017Online Application start from : 3rd August,

2017Last date of Online Application : 18th

September, 2017Official Website : www.joinindianarmy.nic.inPost name : Soldier GD, Soldier Technical,

Soldier NA, Soldier Clerk/Store KeeperTechnical/Inventory Management

Edu. Qualification : Soldier GD (10th & 12th std),Soldier Technical (12th Std with Physics,Chemistry, Maths & English), Soldier NA (12thstd with Physics, Chemistry, Biology & English),Soldier Clerk/Store Keeper Technical /Inventory Management (12th std with English &Maths/Book Keeping/Accounts as compulsorysubject either in 10th or 12th), SoldierTradesmen (8 &10 std simple pass).

# For any other query contact on phone No03862-248845 & 8974958673 from 08:30 AM to02:00 PM on working days for the entireduration.

Chule iti nama jongle thilaboh pou pou le thet um thilbol’a chule jou pan a lutlouhel ahi. Kelngoinou hinnalekhabua amin kisun hochengse bou chu lut ding ahi.

Thuphon 21:27

Page 3: KNLF General Secretary Tonglenlal Manipur gamsung mun ...eimitimes.in/.../08/ET-August-3-2017-pdf-issue.pdf · kon ahoulimna'a chun boina ... Aman aseidan in mi phabep in lim phalou

cmyk cmyk

cmyk cmyk

Vanghomni (Thursday) | Lhajing (August) 3, 2017 3Eimi TimesOJA M.V. AZAD PHUSHAM

Keima phatsot tah piles nat nakana neijeh in pampot nop lounatah kaneiyin pampot tenghol ahung doh jin/ahung chol lhajin akinung het lut jong le asa henhun jin chuleh thisan ahung pot

jin pampot louvin ni 2/3 cheng kaum kit jin gentheitah a kana um chu oja M.V. Azad, Ph. No.8014025567/7628890261 ama kom’a kaki vetsahakon in kahung phatan achung’a kipathu kahinphong’e.

Amun : 1) Centre Road, Opp. ICI Church RoadHiangtam Lamka, Ccpur.

2) Hatta Opp. oil pump near public hospital hattaImphal

Keima: Haoneo, MolhoiET(6178)-20 Days

AC-2/3/5/7/9/11/13/15

JIM HIGHER SECONDARY SCHOOLSANGAIPROU AIRPORT ROAD

OPP. INDIAN OIL PETROL PUMP IMPHALADMISSION NOTICE

* Admission open for class XI (Science) Compartmental Candidates.* Eimite adinga thiem chuhna phatah ahi.* Eimite inchen haksaho a dinga jong concession niemtah a kaithei na mun

ahi.* Hostel for Boys and girls.* Special Coaching Classes also available.* Limited seats are available.

Sd/-Principal

JHSS, Sangaiprou, Imphal

JIM HOSTELEimi Students preparing for MPSC, UPSC,SSC, BANKS Exams from

different Coaching Centres in Imphal City can avail accommodation ataffordable fees. Students undergoing coaching for MBBS & Engineeringcan also avoid the facilities.

Contact office hours : 9:30AM-3:30PMFor detail information : 7005142591 / 8837273385 ET(6192)-3/4/5/6/7/8/9/10/11/12

Fb post jeh’a Bangladeshjournalist 1 kiman

Dhaka, Aug 2: Section 57, Information and Com-munication Technology Act noiya Bangladesh regionalnewspaper’a natong journalist Abdul Latif Morol Tues-day nikhon aman uvin ahi.

Daily Prabaha thuso’a natong Morol chung’a Jessoreniseh thuso Spondhon Subroto founder in hehnaasemkhum’a chule lawmaker khat Facebook’asuminse’a ngohna anei ahi. Abdul songkul’a aumtai, tinDumuria police station officer Biswas in aseiyin ahi.Abdul in State Fisheries and Livestock Minister Naray-an Chandra hi gancha leh ahcha minister pa’n ahopphabep athi thu’a demna anei ahi.

Section 57, Information and Communication Tech-nology Act noiya mikhat ahilouleh gam khat ahilou houkhat minsetna ding chule law and order boina thei dingpost, lim ahilouleh video sem’a aumleh ‘non-bailableoffence’ noiya kiman ding ahi’n chule alhompen’a kum7 leh atampen’a kum 14 chan songkul’a umding, dan-gka crore 1 chan kileu sah thei ahi. Section 57 noiyajournalist, simlai chule teacher tamtah kiman ahitan, actkichepi dan hi tamtah injong demna anei ahi.

Page 1 banjom... July 15 geiyin cyber...sorkar 'a ahi, tin Revenue Minister Karam

Shyam in D Korungthang thudoh donbut-na aneiyin ahi. Sandansenba kho hi KeiraoAC noiya aum vang'a Kangpokpi districtsung'a um ahi, tia Korungthang in asei ahi.

Chafu Upi leh Chonga Loukol hi Maringleh Kabui kho ahi'in, Andro mihon agam'aaseiyu ahi. Sorkar in adinmun akicheh sahangaiye, ati.

Alangkhat'a, Bishnupur District Ad-

ministration in MLA sang'a BJP coun-cilor akhohsah'e, tin Nambol MLA inalunglhai louna thu Assembly 'questionhour' a aseiyin ahi. Bishnupur districtofficial ho akhel uva chule state sorkarin twilet jeh'a vangsetna toh ho chanding'a asem ho apeh diuvin thumnaaneiyin, CM injong themmona nei aum-leh kingaidam louding ahi, tin adonbutin ahi.

BJP Sadar Hills District...tah'a na atohna ding'uvin tilkhouna aneiy-

in ahi. Aman aseidan in District le Mandal lam-

kai hon kitah tah'a na atoh'uva ahileh high-er authority in khatvei ahin hetdoh tei dinghiteng chuleh atohphat man'u akisan ding'uahi ati.

P.Premananda Meetei, Secretary (Org.) inahoulimna'a aseidan in, BJP hi political partyho lah'a akitepna le ideology kolchah pen ahiati. Chuleh ahunglhung ding nikho ho'a jongassembly constituency ho'a meeting kiboljing ding ahi. Hiche keu hilouva election kichaiteng le jong District-wise le Mandal-wise akihoulimna umjing ding ahi.

District President, Thangjamang Kipgenin apohdoh dungjuiyin, tuni kihoulimna'a

chun BJP Manipur Pradesh state exec-utive in July nisim 23 nikho'a ImperialHall, Hotel Classic Grande, Imphal'akilolna aneijouse tosot cheh ding in phon-dohna anei'uvin ahi. Chuleh NationalFood Security Act, ADC ho ding'a bud-get tumbeh, fertilizers, Natural Disastermanagement Relief Fund chuleh thilpoimo dang phabep review thah bol'ahigher authority in phalna apehna ding'angehna neiding tin tuni meeting'a chunkilolna anei'uvin ahi.

Kihoulimna kichai chun state BJPluboh ho le district luboh hon DC officecomplex kom'a BJP Sadar Hills DistrictOffice building sahna ding'a gam kichovetlhahna anei'uvin ahi.

Assembly in Dk. 7,670,878,000/-...MLA Khangabok A/C Shri Surjakumar

Okram holoi in disaproval of policy cutmotion apohdoh nau chungthu'a Agri-cuture Minister Shri V. Hangkhanlian ingamsung loubolna gam hohi Manipur Con-servation of Paddy land and Wetland Act,2014, dan venna noiya um ahin, hichechungchon'a lou-le-hon bolna (agricultur-al) gam ho phate'a venna aumtou jing natheidin Revenue Department le Agriculture de-partment akitho khomdiu apoimo lheh inahi, ati.

Aman aseibena'a, ijem tia Lhajing sunggei'a gamsung twi-solet ana kannai loulethinglhang gam loubol nalam a policy tum-beh kintah'a kipohdoh ding in aseiyin, chuleWangbal a Rice Research Station mun'a in-frastructure le staff strength dinmun sem-

hoi nading'a vetlhahna kineiding ahi, ati.MLA Wangkhem A/c Shri K. Megh-

achandra Singh in policy cut thuapohdohna'a, double cropping methodpohdohna dingin government in gelnaakineiye, tin Agriculture minister chunhilchenna ape'n ahi. MLA Lilong A/C Md.Abdul Nasir akon thudoh donbutna in,investigation thukholna kicheh'a aumjouteng lebou House Committee semdohnading thu gelpan angaiye, ati.

Langkhat'ah, MLA Khangabok A/C ShriSurjakumar Okram akon thudohna thu'a,Chief Minister Shri N. Biren Singh in lou-gasoh kiman-chatveina (wastage of agri-cultural products) ho vetchil le kholna neinading'a Cold Storage project kipan dingahi tin House heng'a aphong in ahi.

KSO Henglep Block in PHC...kipathu aphong uvin ahi. Hitobang'a

Henglep KSO in thinglhang kochong'atha le jung seng'a pan ahin lah jal uvinClub keu hilouvin gamsung mipiten jongkithu aphongin, hiche keu hilou vin,dammo-veiset na lampang a jong theitopso a pan alah peh jal uleh, Najaang le

Ainujaang kho apat dammo a chethei louho jong Youth Club hotoh kitho aNamkol mangcha a apoh peh keu hil-ouva, vai ahoppeh jal un jong HenglepHeadquarter Youth Club (HHYC) inachung uvah akipanao aphongdoh uvinahi.

Truck driver khat kibulu KSO Sangaikot Block indemna nei

Ccpur, Aug 2 (NENA): Kuki Students'Organisation (KSO), Sangaikot Block in Julynisim 31 nilhah a Ccpur-Sugnu road a truckdriver khat kibulu nachunga lunglhai lounaleh demna thuphon ahin nei uvin ahi.

KSO Sangaikot Block Genral SecretaryJohn Mangcha in asei na ah July nisim 31nilhah nidan 8:00 valla truck driver

Kapthang chu melhetlou hon abulu u ahiati. Chule driverpa chu alu leh akhupakisuh khah a 27 Assam Rifles, SangaikotPost hon first aid ana peh u ahi.

Thilsoh KSO Sangaikot Block in dem-na santah aneito lhon in hitobang deiumloutah avella aso kit nalou ding intemna jong anei uvin ahi.

DC in Ccpur District gamsung suhtheng nading toh-vaihom thuphon nei

B. Lalboi GangteCCpur. Aug 2, 2017 (ET): Deputy

Comminissor, Churachandpur Mr. ShyamLal Poonia, IAS, in tuni nilhah lang nidan5:00 pm chun DC Bungalow mun'a thu-soh-miho ho ana kimupina'a, Churachand-pur district hi asung'a cheng jouse mipidistrict ahina, district khangtou machalnaleh district thenthou nading hi asung'acheng jouse'in mopohna anei tolhon'aDistrict Administration in nikho khat Dis-trict sung suhtheng ahi nading SwachBharat Mission - Gramin (SBM-G) noiyaCleanliness Drive, July 5, 2017, jingkahnidan 7:00 am a pat hiding in tohgon akineitolhon in District sung'a Village Authorityjouse leh amilip hojouse'n tohgon phatsung'aamama manchah ho hin kichoi'a, chennamuntin suhthengna natoh na'a hung pangdiuvin mitin tepna aneiyin ahi.

Chuleh, Cleanliness Drive hi SectorA,B,C,D, in akihom'in, Sector A a DistrictForest Officer, CCpur, mopo ding, amalamkai nanoiya DFO,SDO/CCpur, LamkaCollege, Fishery, DSWO, CAF & PD,SYO,YPA, YMA, VA, ho panna Bus Park-ing New Bazar mun'a kisukhom diu,amahon Bus Station, Market Area, TeddimRoad lamlen apat Lanva Bridge gei asu-htheng diu; Sector B a mopo ding CEO/ADCC, ama lamkai na'a PWD,SDO/Tu-ibong, ADCC, DSO,ICDS, MSPDCL,

IFCD, PMGSY, Co-operative, Sericul-ture, HYA, YPA, ZYO leh VA ho panna'a,Zenhang Lamka, Police Station Area,Rengkai Road, Teddim Road, SielmatBridge apat New Bazar asuhtheng diu;Sector C a SP lamkai ding, amanoi aPolice, DTO, Horticultre, Treasury,DYASO, DIO, HYA, KKL, VA ho panna'aForest Gate &Market Area, Teddim RoadPeace Ground apat Sielmat Bridge asu-htheng diu, Sector D a DC, Ccpurlamkai'a ama lamkaina noiya, DRDA,ZEO, Health, PHED, Social Welfare,NYK, CCpur Collge, KKL, YMA, YPA,YVA, ho panna'a, Hiangtam Lamka, HillTown, Headquarter Veng, Chiengkon-pang, D. Phailen, Bungmual, Pearson-mun ho suhtheng hiding ahi, tin aphongin ahi.

Chuleh hiche'a Sector A, B, C, D aDepartment leh Organisation minchongjouse thonlou'a hiche nikho leh hunglhakimcheh ding injong Department holehCivil organization tepna aneiyin ahi.

Hiche nikho teng leh Naala, lampi/lamlen hole mipi lamlhahna ho kisuthengding ahi. Chuleh, ahung lhung ding 15August 2017 Independence Day nikhoading injong District Administration inkigot tupna akineichai tan, I-Day lopnaTuibong Peace ground mun'a kineidingahi, tinjong DC chun aseiye.

KNF(S) in PMGSY-11 Phase to kisaiy'a thuphon nei

Chittaranjan thi nikho'a MSF hon poster campaign bolImphal, Aug 2: Manipur gam sung'a

dan deilou umtah lahdoh nading thumna'aama-leh-ama meiya ana kihal lih'a PebamChittaranjan thi kum 13 lhin nikhon Ma-nipuri Students' Federation (MSF) volun-teer hon poster campaign Wednesday ni-khon abol uvin ahi.

Poster campaign'a MSF volunteer lehsimlai tamtah in pan ala uvin, Palace Com-pound mun chom chom'a poster atahdohuvin ahi. Federation president, N Mukta-mani in, Pebam Chittaranjan thi nikho tohkisaiya 'blood donation camp' kibol dingahi, tin aseiyin chule nikho nitna'a kijotnajong umding ahi, ati.

DESAM volunteer hon NEET examthu'a Medical Directorate nokhum-u

Imphal, Aug 2: Democratic Students'Alliance of Manipur (DESAM) volunteerhon Wednesday nikhon National Eligibil-ity Entrance Test (NEET), MBBS/BDSexam'a state quota'a gamdang mi khat 4th

position akipeh doudalna in Medical Di-rectorate office anokhum uvin ahi.

Simlai tamtah in office anokhum uvin,office building'a konin staff ho anodohuvin, 'gam-pam miho gamsung mi dih-tah ho chan ding kichan sah louding ahi,non-local pa amin ladoh uvin' tin asamuvin ahi. Heingang Police station OClamkaina in police team hon MedicalDirectorate adel lut uvin, boina asan jehin police akoube uvin ahi.

Phat chomkhat jouva DESAM vicepresident leh Secretary General chuleSecretary (Education) in hiche thu'aDirector akimupi diuvin phalna ape uvinahi. Toukhomna kichaiya General secre-tary M Edition in thuso miho akimupi in,DESAM in adinmun Director hetsahnaanei ahitai, tin aseiyin chule NEET result'aminchong simlai pa min sorkar in ni-nisung'a akah louleh kiphinna kibol be dingahi, tin gihna thu jong aseiyin ahi.

B. Lalboi GangteCCpur. Aug 2, 2017 (ET): Tuni Kuki

National Organisation (KNO) Arms wingKuki National Front(S) akon'a thuphon inaseina'a, KNF(S) in Henglep Sub-divisiongamsung'a Government noiya develop-mental works, Schemes hojouse ahidingbangtah leh quality neitah toh ahinadinggelkhohna akinei in ahi, ati.

Hito kilhon'a Pradhan Mantri GramSadak Yojana (PMGSY-11 Phase)scheme, Henglep apat Kolchung, Henglepapat Phaijang, Tipaimukh Road apatLhanjang, Thingkeu apat Henglep ho'aproject/scheme ho contractor hon bid-

ding/tender bol ding kigo hon Organisa-tion toh kithujahna nei lou'a tender aboltheilou ding ahi. Chuleh hiche PMGSYtender hi Local Contractor hobou in abolt-hei ding, abolding'a kigong hon jongOrganisation ahetsah'u ngai ahi naban'aOrganisation hetpeh louva tender hinbolaum leh aman mo akipoh ding ahi. ChulehHenglep gamsung'a natoh hoitah leh mipideibang ahiding bangtah in tong nang ngeti'a Contractor kitah hochu Organisationinjong kithopina kipeding ahi, tin ki-loikhomna Secretary, Info. & Pub. Rela-tion Mr. Issack Kuki akon thuphon nachunaseiyin ahi.

TSA, Kangvai Block in schoolinspection bol

Imphal, Aug 2: Thadou Students Association,Kangvai Block in school phabep vetlhahna anei uvin, in-spection abol nauva Kangvai Secondary School Headmaster damlou jeh'a school ache lou hetdohna anei uvinahi.

School'a simlai 370 um ahi'in, Arts graduate teacherni leh primary teacher khat in simlai 370 lekha ahil ahi'in,scheme chom chom kipe ho simlai hon ahet umlou ahi.INA Memorial High School, Ukha Tampak mun jongassociation in avil uvin ahi. Education Minister in thilumchan kholna aneina ding'a Thadou Students Associ-ation hon temna anei uvin ahi.

SC in NOTA thu 'a hehna kisemngailha ding

Imphal, Aug 2: Aumding'a kisei Rajya Sabhaelection'a None of the Above (NOTA) man dinga Gu-jarat Congress in asei doudalna'a hehna kisem SupremeCourt in Wednesday nikhon ngailhah ding'in phatsahnaanei tan ahi.

Justice Dipak Mishra lamkaina bench in athu angaid-ing ahi. Rajya Sabha election'a NOTA man ding'a kiseihi January 2014 kum'a kon kichepi pan ahitan, SupremeCourt in 2013 kum'a EVM ho'a NOTA koi tei angaisahjou ahi, tin government official hon aseiyui. Rajya Sab-ha seat 3'a ding'a candidate 4 kitet ding ahi'in, Augustnisim 8 leh election umding ahi.

ABMSU bandh in Udalguri sung niseh kimanchahdan hatah'a tongkha

Guwahati, Aug 2 (NENA): All Bodola-nd Minority Students' Union (ABMSU)president Lafiqul Islam kitha demna lethilsoh chungthu CBI in kholchilna anei-na ding in tuni chun kiloikhom toson honGuwahati sung'a kiphinna ana bol'uvin,Bodoland Territorial Area District (BTAD)sung'a niseh kimanchahna jouse anasutang'uvin ahi. Hitolhon chun Udalguridistrict, Kalaigaon, Udalguri Tangla,Rowta le mun phabep a niseh kimanchahnidang bang in ana chelha theipo'n ahi.ABMSU le AMSU toson hon nilhahlamnidan 7 a pat chun lamlen ana ting'uvin garijong khatcha alhaisahpo'uvin ahi.

AMSU toson ho chun Kalaigaon a umMB road nidan ni sung ana ting'uvinLafiqul Islam that ho matdohna ding'a CBIinquiry achelhahna ding in ngehnaanei'uvin ahi. Alangkhat'a ruling BPF leAASU, ABSU, AKRSU le simlai kiloikhomdang dang in ABMSU luboh Islam kithademna sangtah anei'uvin ahi.

BTC EM Jagadish Sarkar in jong ABM-SU president kitha asangpen in demnaaneiyin ahi. Aman aseidan in Islam hin

BPF toh akikah'u kiguijopna semhoinading in BTAD sung'a chamna le lungmon-na aumna ding in na ana tongjing in ahi.Chuleh Islam kitha hi political angle jongumthei ahi'n, hiche thu hi CBI in akholchilding'a pha ahi tin aseiyin ahi.

Alangkhat'a Udalguri district adminis-tration in gamsung'a law and order ven-bit ahitheina ding in kiginna aneipan tanahi. Sadhana Hojai, Deputy Commis-sioner, Udalguri in thuso miho heng'aaseidan in Kuladhar Saikia, IGP (BTAD)jong district sung'a security measurevetup ding in ahunglhungtai ati.

Geldoh thei khat chu All BodolandMinority Students' Union PresidentLafikul Islam Ahmed chu Tuesdaynikho'a chu Titaguri bazaar, Kokrajhara melhetlou bike'a hungtou mini in pointblank range a ana kaplih lhon ahi. Mel-hetlou teni'n thal akapna'a chun Islamumna Tiles shop natong khat jong ak-isukha in ahi. Akisukhapa chu Sub-angkhar Chakrabarty ahi'n, tutuhinGuwahati Medical College and Hospitala akijen in ahi.

Senapati'a class VIII simlai numeikhat kisuse

Senapati, Aug 2: Senapati district noiya um New LaneColony mun'a class VIII simlai khat Tuesday nilhah nidan4.30 don'a hunam'a akisuhset jouva tha ding agot nauthilsoh aumin ahi.

Numeinu hi anaonu toh von sop ding'a chedoh ahi'in,achedoh phat asot phat'a insung miten ahol leh khohelouva aum amudoh-u ahi. District hospital'a apet pet'aapolut uvin, atahsa dinmun alel jeh in doctor hon RIMS'aasol uvin, hiche jouva Raj Medicity'a asol kit uvin ahi.Tu-leh-tu'a numeinu hi ICU'a um ahi, tin police honaseiyui.

Numeinu in kho ahin het teng leh ama statement kilading, themmona neiho kiman ding ahi, tin police hon aseiuvin ahi. Themmona nei mipa dan dungjuiya gotna kipeding ahi, tin Senapati district SP Phaomei Gonglin inaseiyin chule ama akimat nading'a mipin police ho ato-sot diuvin temna aneibe in ahi.

Home Guard hon an-ngolkiphinna jom jing

Imphal, Aug 2: Home Guard personnel mi 5 inLamphelpat mun'a an-ngol kiphinna abol jom uvin, lha-lo akal nading chule state in Supreme Court leh ManipurHigh Court thupeh achepi ding'a thumna aneiyu ahi.

An-ngol kiphinna bol'a 6th batch ho tahsa dinmun alellhah jouva 7th batch hon akhel-u ahi'in, hiche thu'a statein Assembly'a kilolna anei kahse'a kiphinna umjom dingahi, tin home guard numei khat in aseiyin ahi.

IT Minister in Aadhaar toh kisai data hojousehoidoh (safe) ahi ti'a suhdet nanei

New Delhi, August 2 : InformationTechnology Minister Ravi Shankar Pras-ad in Aadhaar toh kisai data hojouse ven-doh (safe) ahi ajeh chu hiche serversung'a um data jouse hi India sung'a aumin ahi tin vahcchanni chun anasei in ahi.Minister in Cyber Security chung chanthu'a Lok Sabha mun'a doh ana kinei na'achun : Aadhaar chung chang thu'a lung-gim nading ema thu aumpoi ajeh chusystem jouse hi India mun'a hoidoh lehvenbit'a um ahi tin donbut na ananei in ahi.Chuleh Server tamjo country chom'a umahijeh in hiche data hoidoh (safe) ding danthu ana doh nao achun Minister in Indiapam'a data processing centre umjong lehhiche platform a natong hon ahetding

khat'u chu daan (law) IT Act hoitah'a umahin ajui diu ngai ahi ati.

Minister in aseibe na'a WannaCry ran-somware attack titah lou vin jong Petyakiti ransomware jong June sung'a patchun report akimu in ahi. Wannacry lehPetya ransomware akon in incident 34 veljong organisation leh mimal akon inCERT-In kom'a report anakibol in ahi.Chuleh Mumbai mun'a Jawaharlal Neh-ru Port Trust (JNPT) operation anakiboljong chu Patya ransomware akon injongthemkhat anatong kha in ahi. Chuleh hicheransomware themkhat ading in decryp-tion tools jong anakimu (available) inhiche'a kon'a chu users hon a files hodecrypt anabol thei'u ahi ati.

Arunachal Tadin kho a inn 37 mei in anakavamItanagar, August 2: Arunachal

Pradesh, West Siang district sung'a umTadin kho mun'a janhi (August 1) chunmeikah nasatah anaum jeh in inn 37,community hall, Chang inn (granary)thum leh rice mills 19 ana kavam helsohtan ahi. Hiche toh kilhon chun thil leh lochuleh document poimo tah tah hojonganajou tha in ahi.

Hiche thuso kimu dungjui in mihemkoima vang akisukha/akitongkha anaumpon ahi. West Siang Deputy Commis-

sioner Gamli Padu in meikah namun vilna aganei toh lhon in gangtah in relief adingin dangka 1,40,600 anapen ahi. Chulehdistrict administration in khosung mihoneh leh chah chuleh phatchom khat ki-chol do nading mun sempeh nading inArmy , ITBP, IRBn, Civil Police ho nga-nse na ananei tan ahi. Hiche toh kilhonchun Army leh ITBP personnel hon bon-buh (tents), lou leh ai, anchang chulehthilso namun ho suhtheng na'a jong pananala uvin ahi.

GNLA thingnoi hon kum 53 upa khat kaplih'uTura August 2(TNT): Meghalaya

gamsung'a galguh-bol thingnoi ho kimaitopidouna Offensive Counter InsurgencyOperations tohgon achal jing tolhon in GaroNational Liberation Army (GNLA) in ki-lethuh natoh kalson tu-jing mapitah lamchun, South Garo Hills kai'a Dambuk Agakho'a kum 53 upa pasal khat ana kaplih uvinahi.

Rongara Police Station kailhah'a umnaGNLA te khut'a thipa chu police informant(thupole) a themmo achan'uva atha'u ahi,akiti. Police thulhut in aseina'a, janhi jankimjou lang chun AK thal kichoi GNLA cadre4 in, kum 53 mi Olget R Marak kitipa chen-na-in a galut'uva lampi dongbeh kisa'uva,nidan 2 am don achu achenna-in apat gag-

amla jepna mun 'a ana kapli'u ahi, ati. Chule,amapa chu alu, a-op/dip, chuleh akeng leakhut ho'a meichang maha aum'in, akaplihjou nungun thilong chung'a chun policeinformer ahi tia themmo achan thu pannalekha-jih (note) jong gihna-thu in anus'unahi, tin police thulhut chun aseiye. "Dam-buk Bazaar kom'a, Marak akapli un, a-thilong chung'a police thupole ahi kitinalekha-jih jong ana dalha'uve" tin DistrictPolice Chief chun aseiye. Ama aseibena'a,jankim jou don leh phalvah kon don chunpolice hon meipum gin ana ja'uvin, phalvahdon tah chun police team in amun ana kinolutpeiyin ahile chu'a chun thilong akimudoh inahi, tuhin hiche thilso na chungthu kholchen-na neiding in DSP amun'a akisol'e, ati.

Page 4: KNLF General Secretary Tonglenlal Manipur gamsung mun ...eimitimes.in/.../08/ET-August-3-2017-pdf-issue.pdf · kon ahoulimna'a chun boina ... Aman aseidan in mi phabep in lim phalou

cmyk cmyk

cmyk cmyk

Vanghomni (Thursday) | Lhajing (August) 3, 2017 4Eimi Times

Owned, published, edited and printed by Momoi Kipgen at Eimi Offset Printers, Bibis' Home, New Lambulane, Imphal-East, Manipur - 795001. Office Telephone: 0385-2450949. Asst. Editor: Thangzalen Ringo Lhungdim.

Afghan gam'a Shia mosque kibulu; mi 29 thi, 63 kitongkhaKabul, Aug 2

(IANS): Afghan kho-pi Herat mun'amosque khat suicidebomber hon abulu nauva mi 29 athi in chulemidang 63akitongkha'e, tin offi-cial hon asei uvin ahi.

Herat provincialgovernor Jailani Farhain thuso miho akimu-pi na'a chun, mibulukhat in Tuesdaynikho'a mosque sungalut masang'a pathenhou ho meithal'a akapjouva bomb amehpohahi, ati. Thilong 29

akimu in chule mi 63 aki-tongkha in, som val adinmun

mibulu na natohna'ami ijat in pan ala hem,ti kholna aum'e, ati.

A f g h a n i s t a ngamsung'a Shia hohinam lhom ahiuvin,amaho buluna thilsohhi umjing ahi. Junelha'a IS suicide bomb-er khat in Shiamosque mun abuluna'a mi 6 thi'a chulemi 8 kitongkha ahi.Gamsung'a tukum lhagup sung'a hi houthu'a kinahna jeh'a Af-ghan gam-mi milham1,662 thi ahitai, tia UNin asei ahi.

alel'e, tin health departmentspokesman in aseiyin chule

Abu Dujana thi-long alah diuva J&K Police in Pakistan HighCommission heng'a sei

Srinagar, Aug 2 (IANS):Jammu and Kashmir Policehon Pakistan High Commis-sion, Delhi heng'a Lashkar-e-Toiba (LeT) thingnoimiAbu Dujana thilong alah di-uvin asei uvin ahi, authorityhon Jammu and Kashmirgam'a operation akibol na'aPakistan thingnoi ho thi-

long akilah diuva PakistanHigh Commission heng'aaseina masapen ahi.

Dujana hi Gilgit-Baltistan,PoK Kashmir'a cheng ahi."Thilong athum aumlou lehkivui ding ahi", tin IGP Kash-mir, Munir Khan in thusomiho heng'a aseiyin chuleDujana insung miten achapa

uhi akivui masang'a amu-diu akidei sah jeh'a Paki-stan High Commissionheng'a kisei ahi, tin aseibein ahi. Police hon thi-longmilham ho pehdoh dinganop peh lou ahi.

"Kashmir Valley mi hil-ou ho khut'a thilong pehnading ajeh umlou ahi",

ati. Alangkhat'a, Tuesdaynikho'a Hakripora kho'asepai hon Abu Dujana tohakaplih Arig Lalihaari(LeT thingnoimi) kivuinading kin-gon'a mihemaja'a sim in thi-long a-opuvin ahi. Arif hi Lalihaarkho'a Tuesday nilhah'akivui ahitai.

Noi-twi lhahsam jeh'a natna veng joulou'a naosen thi atamna pengam 5 lah'a India pang

New Delhi, Aug 2 (PTI):Naosen khanlet nading'anoitwi achep hi athupi penahi'in, tahsa damtheinading'a angaicha nutrients lehantibodies chom chom pangahijeh'a naosen seh hilouva

anu ding'a jong damna ahi, tinWorld Health Organisation(WHO) guidelines in aseiyin,lha 6 sung'a naosen in naoachep athupi dan thu asei uvinahi.

Ahin, UN in asem report'a

chun noi twi lhahsam jeh'aChina, India, Nigeria,Mexico leh Indonesiagam'a kum seh leh naos-en/chapang 236,000 thi'aahi, ati. Natna chom chomtamtah umho hi noitwi

IT department hon Shivakumar inmun'a kon crore 5 man; Congressleh BJP sangtah'a kinelkal

New Delhi, Aug 2(Zeenews): Income TaxDepartment hon Wednesdaynikhon Karnataka MinisterDK Shivakumar chennaDelhi khopi'a ainmun akholnauvin dangka crore 5(sum'a) amudoh uvin, IThon CRPF hotoh kitho'a Ben-galuru mun panna in agom'amun 39 kholna anei uvin ahi.

Congress lamkainasorkar'a Energy Ministeranahi Shivakumar in RajyaSabha election chan'aGujarat'a kon CongressMLA mi 44 lhunna ding munapeh ahi'in, thilsoh ho dem-

Afzal Guru in Tihar Jail'a kon Srinagar jail'a achon nading uva Geelanikithopina ana thum

Srinagar, Aug 2 (Zeenews): National InvestigationAgency hon 2001 Parliament kibulu na thilsoh'a themmokichan Afzal Guru in Hurriyat lamkai Syed Ali Shah Geel-ani heng'a Delhi khopi'a um Tihar songkul'a kon SrinagarCentral jail'a achon nading uva kithopina athumna le-khathot amudoh uvin ahi.

Geelani achanu jipa Altaf Ahmad Shah 'Funtoosh' inmunJune 3 nikho'a akhol nauva lekhathot amudoh-u ahi'in,lekhathot hi September 06, 2011 nikho'a kijih ahi. OmarAbdullah (CM anahi) in jail mun chon ding'a ngehna kanei

thu'a Supreme Court notice donbutna apeh nading'apan nalah ding'a temna kanei ahi, tia Afzal in ajih ahi.Afzal Guru hi February 9, 2013 kum'a Tihar Jail 'a thinachan gotna kipe'a ahitai.

NIA hon May 30 nikho'a separatist lamkai ho chung'acase asem ahi'in, Hizbul Mujahideen, Dukhtaran-e-Millat, Lashkar-e-Toiba leh adang dang ho'a kon fundamu uva chule sum hohi Kashmir gamsung'a boinasemna'a kimang ahi, tia lamkai ho chung'a ngohna umahi.

GD Goenka'a simlai khat school sung'a alhuh jeh'a thiGhaziabad, Aug 2

(Zeenews): GD GoenkaPublic School,Indirapuram'a class IV sim-lai kum 10 bou hinalai Ar-man Sehgal school indannina verandah'a kon alhahjeh in athi in ahi.

Arman hi apet pet'aschool authority honhospital'a apohlut ahi'in,Tuesday jingkah thilsohahi. Aluchang akitohkhahjeh'a thi'a Arman anu SwatiSehgal in school themmoachan in, "Thilso pet'akoiman athu eihetsah pou-vin, phat chomkhat jouva

hospital'a alhun thu asei uvinahi. Lhu'a ajun ache ahi, tin

aseiyun, ahin, twi aumjeh'anal'a lhu hiding ahi. School

in athu aselguh ahi", tin anuin aseiyin ahi. "Twi um hiteiding ahi, asangkhol jousejong akot soh'e", ati.

School principal Dr Kav-ita Sharma in ngohnajouthu ahi, tin aseiyin ahi."Classroom chom'a achena'a lhu'a hospital kipolutahi'in, damdoh joulou ahi.Verandah'a twi aumpoi",ati. Arman lhuhnamunvel'a CCTV cameraaumpon, chule schoolprincipal leh managementho chung'a pasalpa insungmiten hehna asem dung-juiya FIR kijihlut ahitai.

Thil kipohna train in tosetna toh; Shatabdi train coach 4 lhaidohPatna, Aug 2 (Zeenews/IANS): Bihar gamsung

Kaimur district'a Wednesday nikhon thil kipohna trainbogey 14 in tosetna ato jeh in Mughalsarai-Howrah rail-lam atongkha in, ahin, thilsoh'a akitongkha aumpon ahi.

Jingkah nidan 4 don'a Karnash railway mun'a thilsohahi'in, track metre phabep ase'e, tin ECR official khat inaseiyin ahi. Authority hon thilsoh umchan thukholna apantauvin, traffic angaiya bang'a achelhah nading'a nidan 4-

5 tobang lut ding ahi, tin aseiyui.Alangkhat'a, Wednesday nikhon Delhi-Lucknow

kah'a lhai Shatabdi Express train'a kon coach li alhaid-oh in, tosetna lentah lhungthei vendoh ahi, tin officialhon aseiyui. Khurja, Aligarh district, UP gam'a jingkahnidan 8 don thilsoh ahi'in, coach alhaidoh jeh in 'minute30' val train avaigeiyin ahi. Coach kilham lha hi enginetoh asuhto kit-u ahi.

chep naosen hon aven jouahi'in, India gam'a noi chepnaosen alhahsem jeh'achapang lakh khat val kumseh'a thi ahi, tin UN reportin aseibe in ahi. Noi chep hidiarrhoea leh pneumonia kitichapang hinkho man lonaajeh lenpen teni vendohnading'a pha ahi, tinUNICEF leh WHO in aseiy-in, chule anu'a ding'a breastcancer natna 'a konhouidoh na jong ahi, ati.

Report dungjuiya Indiagam'a naosen 55% in noi-twi phatah'a alah ahi'in,chule diarrhea leh pneumo-nia natna jeh'a kum seh'anaosen 99,499 thi ahi'in,noitwi phate'a chepchapang ho thina chandinmun'a kon houidoh jouahi. Noitwi hi vaccine mas-apen tobang ahi, tin WHODirector General TedrosAdhanom in aseiyin ahi.

"Democracy suhmangding agot-u ahi'in, MLA hokichat sah ding, sum pehding agot uva, raid abol-uahi", tin Ashok Gehlot inaseiyin ahi.

Congress lamkai AhmedPatel in Wednesday nikhonBJP demna aneiyin, RajyaSabha seat khat seh jo nad-ing tohgon ahi, ati. Benga-luru 'a IT hon raid abolthu'a kinelkalna sangtahaum jeh in nilhah nidan 2chan Rajya Sabhatoukhomna vohhai ahi.Alangkhat'a, Arun Jaitley inkholna umhi Gujarat elec-

na aneiyin, ahin, Union Min-ister Arun Jaitley in MLA koi-ma kholna akinei pon, resortmun 'a hitobang thil kibol aum-poi, tin nelkalna aneiyin ahi.

tion toh kisai ahipon, sumthu'a bolkhelna aumjeh ahi,ati. "Resort mun akikhol ponchule MLA koima akholpouve", ati. Sun nidan 11don'a Minister ShivakumarIT official hon a-inmun'akon apuidoh-u ahi.

Gujarat BJP hon MLAhohi dangka crore 15 chehleh election'a ticket pehding'a kal masa'a anajol-uahi, tin Congress honngohna anei uvin ahi. BJP'akon Shankersinh Vaghela lehCongress MLA adang mi 5party'a kon ahaijou thusohahi.

Lionel Messi in Neymar vai lhahna ana nei

West Classic a mipi in Sharapova lemna ana nei

Bangladesh tour hi MOU a kingam ahi: Steven Smith

Christopher Nolan 'Dunkirk' in box office makei jing

Emma Jane Woodhams in adongma pa toh aki khen jou a nao vop

Barcelona- Barcelonain Neymar pot ding con-firm abol toh lhon in Lion-el Messi in vai lhah nathuphon ana nei in ahi. Tuniin Barca training ground anermar ahungin hinlahtraining ding hilou in aloi hovai lhah joh a hung ana hiin ahi. Neymar in PSGajop nom toh lhon in aBarcelona in aman dingin€222 million ana thum unchuleh sum hi alhin set aapeh din uvin jong hetsahna ana nei uvin ahi. Adal-hah ding toh lhon in Messiin a instagram ah vai lhahna thu ana phong in kaloingaitah achesa kum sun-ga e hung kiloi na uva nopkasa lheh in na hinkhoaban na machal na a hungvangpha in ati chulehachaina in 'TKM' ti chu

'te quiro mucho' ahi loulekahin ngai lheh e tin anatah doh in ahi. Hetthei khatchu Neymar hin Barcelo-na hi 2013 kum a ana jopahin , ajop na jeh ana sei naa Messi toh kichep khoma ama a kon a kihil dingalung tup ahi dan aphongin chuleh tu a adalhah jehjonghi Messi noi a aumjing jeh a mun chom aMessi jao lou na a minchena di hol hiding in aki langin ahi. Neymar pa in phatmasa a jong achapa Bar-celona a Messi thep na leminthan na in ana chopkhup jing na chungaachapa in Barcelona adal-hah dinga temna ana neijing ahitai. Thuso ki mudungjui in PSG in Neymarman ding hi tuni mama a anpeh ding uvin aki sei in ahi.

Stanford, Calif- Mar-ia Sharapova in lha 15

jen tennis akon suspendana mu jou a mun tin a ak-

ichep na a seiset na anachang in chuleh akichep

jong kiledoh lou in anaum in hinlah tu chun USopen masang a WTAtournament westernClassic a mipi in nasatahin ana lem uvin ahi.Sharapova in march 152015 jou a pat a US aWTA akichep amasapen ahinalai in ahi. HicheWestern Classic matchakichep na achunSharapova lem dingin mi2,187 lam ave ding in anahun guvin ahi. Hettheikhat chu 2009 jou a pat aWestern Classic a avetam na pen match jongahitan ahi. MariaSharapova in in Ameri-can mi Jennifer Brady 6-1,4-6,6-0 in ana jou in ahi.

Canberra- AustraliaCricket captain StevenSmith in Bangladesh tourhi Cricket Australia leAustralian Cricketers'Association in kihou lhahna anei lou le kiche louding ahi ati. Hetthei khatchu Bangladesh tpur hihapta thum sunga kipanding ahitan ahi. StevenSmith in asei na a Bang-ladesh tour hi aki che nomlheh in chuleh che lou injong aki um nom pon hin-lah kasei jing bang a kihoulhah na aum ngai ahi ati.Tu le tu ahi CA le ACA inkihou na anei jing lai ahinchuleh aboina suh lhapding jong agot lhon toh lhona ki hou lhah na dingamano jing e tijong thulhut

akimu jing in ahi. Smith inasei na hitabang boina hohi mi het dingin in jongjacaht aum in asung lang

thu hi sei doh lou a aum jingthei na ding in temna jongahin nei in ahi. Australianplayer ho hin alo u kal sah

dinga temna ana nei u tohlhon a CA in don lou a anakoi uva konna hitabangkiphinna hi ahin nei u ahi.

London- Christopher Nolan 2nd worldwar film 'Dunkirk' in aki release ni apat inkijom in hapta ni box office ama kei jing inahi. Ani na a anaimated mobie The emojiMovie chu aum in chuleh athum na in AtomicBlonde aum in ahi. Dunkirk in tu hap ta jong$28.1 million ana lodoh in ahi. Chuleh leisetpumpi a tu chan in $234.1 million alo doh tanahi. Germany a tu naicha a aki release ni anikhat in $2.1 million ana lo doh in ahi.Dunkirk in US bouseh a $131 million analodoh in ahi. Tu hapta chan in aki release jouapat in US polam a $45.6 miilion alodoh tanahi. Dunkirk hi gal film nom pen hiding ahitia ana kisei jing bangin mi jousen ana sei phalheh in chuleh mun tin gam tin a box officejou se ahot ling in ahi.

London- Love islandstar Emma JANEWoodhams in adongmapa toh aki khen jou in naoavop in ahi. Emma hiadongma Terry walsh tohFebruary lha a kikhenlhon ahitan ahi. Emma hianao vop kal hapta 20 valtading in akisei in ahi.Kum 20 atah a tv ,modelnu hi anao vop amasa penahi toh lhon a cha nei dingathanop dan jong aphongdoh in ahi. Thu kimudungjui in Emma hinaneo lai a adongma luiJordan toh kithah ngai kitdingin aum in ahi. Amanasei na a Jordan hi ka neo

lai hon a kum thum ka kingai lhon in hijeh chun tuakithah ngai kit di kathaanom leh jengin ahi ati.Koima in ama in ei hetthem bangin ei hethemponte ati in chuleh Jordanhi kei a ding mong monghinte ati. Terry toh akikhen thu ahi mipi in hetthem na ana nei in asotlouding mitin in ana seijing sa ahi. Merlinda,Terry x nu in Emma dong-ma lui pa toh kingai kit inphulah tabang in abol in ahi.Hinlah Emma in Jordan tohinchen semding bou kagellhon in thil dang a kisa boilhon ponge ati in ahi.