3/24/2016 Kinoizonon Poimpiipidan - Guggenheim Blogs

http://blogs.guggenheim.org/kd/guggenheim-ubs-map-global-art-initiative-kd/kinoizonon-poimpiipidan-2/ 1/5

BLOGS

GUGGENHEIMGUGGENHEIM UBS MAP GLOBAL ART INITIATIVE-KD

Tumiimpuun nodii do tumubpo iti kapal talabang. Iikau ponong id vanan. Kokito ko i’ mai’ do miaga do au’ opuupusan om au’ poimbuhat o tisan diti pulou gisom do oikot opibuutukan do pompod do daat om puun do tavan. Nga’ oongou nopo o ngaan do“Borneo” ka, tulus no do gakoi kopopoimbuhat di piondom­ondom om—nung koiho kokozo diti kinoizonon—kopovotik do topiumanan miampai do koginavaan om nogi’kountingaan. Okito o pituvongon—apaagau do aiso do gavun doiti’—nga’, nung avasi’nopo o koozuvon do tavan, kokito ko mai’ do piipio o kapal vaig tangagazo, i manaak dosusuzan poimbida’ kokomoi do kaganaan kahazagan doid kinoizonon diti. Itia kotuhudansohinaid duvo jaam satanga’ mantad hongkod pogun do Malaysia, Kuala Lumpur, omdumaapas do Daat Kabaatan Sina’ pakaazan doid Kota Kinabalu, Sabah, id pulou doBorneo, nopo nga’ ponokojambatan diti duvo Malaysia i misuvai kozo o koozuuzuvo’ dotana’, koubasanan, pulitik om pomuumusoou. Mositi do sumoboong po tokou do daat domooi soomo di sampapas. Naa, tadon do sumondot om minsomok, om tadon do

March 13, 2013

Kinoizonon PoimpiipidanENGLISH | KADAZANDUSUN

BY YEE I-LANN

Victor Wah, black­and­white photograph of Mount Kinabalu, 1960s. Courtesy Michael Wah

3/24/2016 Kinoizonon Poimpiipidan - Guggenheim Blogs

http://blogs.guggenheim.org/kd/guggenheim-ubs-map-global-art-initiative-kd/kinoizonon-poimpiipidan-2/ 2/5

umintahang o konuhuan doid kinoizonon di sondoton, om nung tumudung ko nga’ okiikitonu i’ o puta’ i oovit do hakun pozuzuzu’ do tisan diho’ daat.

Asaanang do otutunan o pulou do Labuan; i nadadi nodii do baino do tana’ pisompuuvanom hongkod pomounan do tumau om gas do Sabah. Doiti’ no o kinotimpunon dosoginumu’ susuzan poimbida’ kavavagu do pogun Malaysia. Naa, ihia o Mambakut, inointutunan sabaagi do kakadazan haid do lanun, i navazaan do lahan injin tutut NorthBorneo Railway, om ihia nopo nga’ Pulou Tiga, i pinamagambalan di Mark Burnett dopokiikitanan doid TV i pinungaanan do Survivor, Borneo. Naa, ihia o nuzudan do nuhuCrocker, i maamaso no hasadan do tanom piasau mamau o kokozuvan id puun dosido. Om ihia nopo nga’ Putatan, i nataadan nodii do tampat pomomohizan di tangagagazo dobaino. Baa, papasangon nodii o taabot koumohigan nu. Nombo nodii i nuhu Nabahu’ kudii? Imbuhai gia. Duuhia gia zosido diho’. Kopivosian, oi koginavaan ku. Om kotubpoom kosondot nodii i kapal talabang.

Montok do tuhun Sabah i muhi’ doid pogun dau sondii’, kivaa do piumon di poinghoohobiontok umuzud doid kopomolisaan do immigresen; tuhun nopo Malaysia do suvai nga’ idnuzudan do suvai haid, nga’, mantad no do kumpilin do tuhun Malaya, aiso nodii dopibidaan do nuzudan diti. “Isoo’ i’ daa nga’ misuvai,” ka mai’ do tuhun kinoizonon diti domoboos. Kokuasaan om katamangan do immigresen po daa i noonohu’ di pinidondian dipoinsuat doid “Twenty Points”, i tinoodo do mongumohig om momogompi di kopotutando doun Sabah ontok minonuidong diti pogun do Malaysia. Maza’ do pinidondian diti,Malaysia nopo nga’ notuidong mantad piniopuvan pointahang do Malaya om Sabah omSarawak. Nakaampai nogi’ daa haid o Singapul nga’ oluu’ai nopo om mangai nopohobuso’. Kokuasaan om katamangan immigresen nopo daa nga’ mongumohig dotuhun Sabah mantad pagampahan do Malaya, nga’ iti po nga’ id kalatas po.

Di toun 1963, ontok do nokoimagon o pogun do Malaysia, itia nopo Sabah (nointutunanhaid sabaagi do North Borneo) om Sarawak nga’ tumimpuun nogi’ doid kaganaan pulitik. Insan nogi’ nakapanau o pomihian doid kinoizonon dioho’, tu’ sohiihinaid nopo nga’tinoina’ do Boritish maamantad po di kinoikatan dioho’ di toun 1800’an. Sarawak noponga’ pinolinta’ do Laja’ Topuak mantad kotulunan do Brooke, om Sabah nopo nga’tinoina’ do British North Borneo Chartered Company. Duuduvo o pogun do Sabah omSarawak do nadadi do koloni do Boritish di toun 1946 ontok di kahapas po o PisangandanPomogunan Koduvo om Kopomolintaan do Jipun.

Malaya nopo nga’ kivaa do 11 pogun, om ahaahaid no o susuzan om notootounda’, tu’nokopoopoguhulu do nopolinta’ do Portugis om vagu’ nogi’ do Boritish. Ii nopo sizampogun i kivaa do Sultan, om i tuhun ngaavi’ do Malazu’ di poimpiipidan, nga’nokoundovot do nokounonom do tahung do pulitik ontok kuasa’o’ do huhumosod om iho’nodii do hobi piumon dioho’ doid kaganaan pulitik nung pibagahon no do pogun Sabahom Sarawak. No’uangan vagu’ iti do kabaahan pomumusoou, natanda’ mantadmonunuat om i tangabaa ngaavi’ maza’ do pionitan dioho’ do Sumatra om Java.

Ii nopo kobuu’on do lahan pomimikil pulitik om kopiumanan montok doun pogun sondii’ imuubuzu’ doid pogun id doodoos i ka’a’aanu kinahapasan mantad do huhumosod, miagado pogun Indonesia, Filipin om Pisompuuvan Malaya, nga’ au i’ nokouzog do pogunSabah om Sarawak i mungkakod nogi’ doid kaganaan pulitik, i okon nopo ko’ poimpidan

3/24/2016 Kinoizonon Poimpiipidan - Guggenheim Blogs

http://blogs.guggenheim.org/kd/guggenheim-ubs-map-global-art-initiative-kd/kinoizonon-poimpiipidan-2/ 3/5

nga’ i mindai­indai nogi’.

Notigagan o tuhun do Sabah om Sarawak di sogu’ do mooi sompuu doid iso’ pogunkavavagu, i pinosonsog do tuhun Malaya, miampai tiunsub om kasagaan do Boritish. Noikot no naahung izioho’ do batos om dandi’ do tuhun Malaya, gisom nodii maa dozinadaan dioho’ i hizab dioho’ do momolinta’ daa sondii’, tu’ piniohon daa dioho’di soouom hobi vinasi’—itia koponuidangan do pogun kavavagu pungaanan do Malaysia.

Noikot no daa i buu’an do Borneo di nokopoguhu do mongumohig om mintamong dokopotutan do pogun dioho’, nga’ kuozon podii do nokosuang nodii do Malaysia—ii pohongkod pogun nga’ id soboong do daat, ponong doid kotonobon Malaysia—om iho’ nodiido natagakan do soginumu’ do kointutunan sondii’ om nogi’ do vaza’ doid kaganaankoubasanan, ikonomi om pulitik. Om okon noopo ko’ iho’, ogumu’ po vagu’ o kinolugiando minooi apu do minonuidong do pogun Malaysia, kaampai no do pinahasa’ do Malayado mongila’ o umul do Malaysia; kinila’ dau mantad kinopolintaan sondii’ do Malaya ditoun 1957 (au’ po maa nadadi o Malaysia di toun 1957, kopokito iti do iso’ koulaalaho’huhumosod kavavagu), au’ popoopoguno do tadau Malaysia i notuidong di ontok 16tvKosizam 1963 om gisom no maa do aiso tokiikito do kointutunan do Sabah toi ko’Sarawak doid Kotonobon Malaysia. Om miaga ko’ mamaga’ do kohopis id ganit, gisomdo baino au’ po kalaalati’ toi ko’ au’ po luulumati’ o tuhun do Malaya do kozuuzuvo’ omula­ula do Sabah om Sarawak, tinganon vagu’ do popihaahasa’ do map do Malaysia mooido agaagazo po kokiikitanai do Malaya, nga’ otopot nopo kozo om hobi do sapalu’ (61%)nopo do tana’ id Malaysia nga’ Sabah om Sarawak.

O’uangan vagu’ o linuo do ganit ontok do tadon mosikin om okuangan kozo do koumatano tuhun doid Sabah om Sarawak, naamot do poingintong do sosopon o pinuavangan dopogun dioho’ om aiso do panaanampaping dioho’. Itia tuhun mamasok sandad doiti’ nga’nongokotokizad mantad tana’ pusaka’ dioho’ ontok kaanu o tana’ dioho’ do maantanamai do piasau mamau—i toina’on do komponi tangagagazo. Itia po tungkuskinoizonon om koubasanan sandad nga’ nongohugasan nogi’ mantad no do kinatagakando tana’ pusaka’ do tuhun mamasok om tahung kopomogunaan do iso’ no o boos, media,om koubasanan kaanaanangan i posunsungon kozo do Kotonobon Malaysia. Buu’anpulitik nga’ miaga ko’ sumuujud om tumuunjuk nopo do buu’an pulitik mantad hongkodpogun, om do naanamot dino gumaazo kozo o kaka pulitik doid kadai kupi’.

Ihia pasakazan do beg di muug­tuug doid pogonuan do beg mantad kapal talabang nga’nohiputan do papan kopolokuan om sinuatan kopolokuan kinoizonon sandad do ka:“Kopivosian do kinoikatan zu doid Sabah, Malaysian Borneo: Puavang do kinoizononsandad mantad himunduk do nuhu takavas gisom do tuvou daat taahom.” Kopoposoou oKotinanan Kotombuhuzan Sabah dotokou do “Id saahom do ginavo tokou, potitikiddotokou nga’ moginipi ngaavi’ do tumombuhui doid kinoizonon di oonong, ogingo, oongisom asanang. Ohidang, otomou, au’ nakaakasou.” Itia nopo tahung kopolokuan diti nga’ahaid no, nga’ kakaal i’ maa do kagazat do ginavo. Izikoi po sondii’ nga’ aahung­ahungnogi’, pointatu’ no tu’ aahom o koginavaan dagai montok do kinoizonon diti, nga’ kivaamoim­koim om kikountingaan id suang do ginavo za. Tungkus sandad kinoizononposoihi’ no o pinuavangan tagazo no kozo dagai, tohuod doid dagai, huuhundu sondii’dagai—om ii po noogi’ o timbagat ginavo za. Doiti’ id tahun om daat za no o kinoizonondo mogisuusuvai po o mogiigizon—tongotazam om susumuni i aiso doid kinoizonon suvai

3/24/2016 Kinoizonon Poimpiipidan - Guggenheim Blogs

http://blogs.guggenheim.org/kd/guggenheim-ubs-map-global-art-initiative-kd/kinoizonon-poimpiipidan-2/ 4/5

doid pomogunan diti. Poinghobi o balakat do kinoizonon posoihi’ do Borneo. Ii nopotosoou dagai kokomoi do kinoizonon diti nga’ au’ koidu’ mantad kinoizonon posoihi’ omkozuuzuvo’ do pogun diti.

Izikoi no o manaak do kozuuzuvo’ om kointutunan do pogun diti om id noonombo nga’okito o kaahanan doid pogiigizon za, om miampai do kaahanan dino kavahun nogi’ okointutunan za.

Pototongkop do pomogunan mimang do mooi doiti’ id pogun za do mogium do pogiduondo mooi undoong, id kinoizonon di toonong, pogohipangan mantad pomogunan dinoponu’ do pomounan, iso’ tangkob do kinoizonon sandad, mobi’ do nipizan do kakaal podo kivaa do kinoizonon miaga diho’. Buuk kinuhuvan do “Henrietta, the Wild Woman ofBorneo” (Henrietta, sumandak tosizau doid Borneo) no i tomoimo ohoson za mantadpambambasaan buuk pogun id KK di toun 1970’an. I Henrietta nopo kaaka diti nga’songuhun sumandak Molikan i posulugau nopo o tabuk tu’ noikot pinulokis, gisom nomaa do au’ nopo dii kozo katangka’ i duuduvo mohoing dosido om nopungaan zosido dotondu’ tosizau do Borneo. Insan tadau, suang no kaaka i Henrietta do kaban tagazo omsuu’o’ no dosido i tobpinai tondu’ dau i topiodo’ kozo do popokilim dosido doid Borneo,mooi do doiho’ kaanu zosido do mimang do nunu noopo o kaanangan dosido om aisomogodu dosido. Noponu’ iti airport do tongoHenrietta i songingovit do biibinabo’ omkasut buut takapa dioho’, ongoondos do poposuang doid fb dioho’ do noko’impau noizioho’ do Borneo om tumounda’ no do mooi suvon dii. Tahib zou no di vavazaan dosoomin do mitootongkuovo mogium di ngoduvo mohoing ku.

Pogun nopo do Sabah om Sarawak nga’ okuudi’ o susuzan poimbida’ do nokosuat toi ko’noutip. Ii nopo buuk teks doid sikul za nga’ kookokomoi no di moligai ngaavi’ doidKotonobon Malaysia om au’ piipinoduli’ o susuzan poimbida’ kokomoi do Borneo. Au’ i’izikoi binalajal do susuzan poimbida’ dagai maza’ do buuk toi ko’ nunu i nokosuat. Kogumuan di kinapambalajalan za nopo nga’ mantad do suususuzan, susuzan totopot,tanong, om tongosoosolita’. Guminazo zikoi doid kinoizonon di miaga ko’ hibabounohiputan do sunduvan sondii’. Osiisizau om poingabas o kopooposizon za tu’ okon ko’nakagasan do susuzan poimbida’ nga’ poinsandad doid kotumbazaan om susuzan dokomohoingan. Kaanu zikoi do monoodo mahik dagai sondii’ maza’ doid panananong za,om saasabap nogi’ do aiso do nongokosuat. Izikoi nopo nga’ “tana’ id siibo’ do tongus” idnombo do somoonu’ do kasavit o pomudohian om opomusaavan, nga’ tomoimo nopomaa do mokianu do timpu do sumonod. Kakaal po daa izikoi do mintututun dagai sondii’om mongiho do iisai toi ko’ nunu dati’ o dodizon za do songian kagazo.

Ii nopo kazu poinsuni id disan di kokonsingan do hamin do mohoing ku, i bibit no haidontok onuo’ mantad id doos do sikul tosiibo’ ku, baino nopo dii nga’ duvo i’ dii o tuhun domiigit om kohiput nogi’ di puun dau. Okito iho’ nuhu ku ponong id kohisaon poduapusdiho’ gavun takadot. Izosido no o popotunud om popointutun do kinoizonon za,popotuduk do pomusaavan za, om kinoizonon touvi no do koduuduvo do komohoinganza. Iduo’ ku nodii i kasut ku om suang zou no doid hamin za.

Yee I­Lann nopo nga’ songuhun momomohukis om mononoodo kosupuan dokopohobusan do filim, poinghongkod doid Kuala Lumpur om Kota Kinabalu.

3/24/2016 Kinoizonon Poimpiipidan - Guggenheim Blogs

http://blogs.guggenheim.org/kd/guggenheim-ubs-map-global-art-initiative-kd/kinoizonon-poimpiipidan-2/ 5/5

Translated from English by Rita Lasimbang, Kadazandusun Language Foundation

DISCOVER A WORLD OF ART. Get the Guggenheim Blogs weekly digest.