2018TeatteritilastotFinnish Theatre Statistics

2018TEATTERITILASTOT

FINNISH THEATRE STATISTICS

TINFO - TEATTERIN TIEDOTUSKESKUS RYTINFO - THEATRE INFO FINLAND

tinfo@tinfo.fi www.tinfo.fi

Teatteritilastot 2018 -julkaisun toimitus Hanna HelavuoriEditors of Finnish Theatre Statistics 2018 Piia Volmari

Tiedonkeruu, taulukot ja kuviotFigures, tables and diagrams Piia Volmari

Toimitusavustajat Sari HavukainenEditorial assistants Sanni Martiskainen

Tanssin tilastot, tiedonkeruu, taulukot Tanssin tiedotuskeskusDance Statistics, figures, tables Dance Info Finland

Sirkuksen tilastot, tiedonkeruu, taulukot Sirkuksen tiedotuskeskusCircus Statistics, figures, tables CircusInfo Finland

Kiitämme lämpimästi toimijoita, jotka ovat ystävällisesti antaneet meille tilastojen laadinnassa tarvittavat tiedot.

Our grateful acknowledgements to all those who contributed to the book, especially our colleagues in the performing arts sector.

ISSN 0782-9701Painotalo Trinket, Helsinki 2019

SISÄLLYSLUETTELO - INDEX LUKIJALLE TILASTOKATSAUS - VUOSI 2018 SAMMANFATTNING SUMMARY Esittävän taiteen katsojat 2018 - Teatteri, tanssi, ooppera ja sirkus Drama, dance, opera and circus performances and spectators 2018 Suomalainen teatterikenttä 2018, Teatterikartta - Finnish professional theatres 2018, Theatre map VALTIONOSUUDET, AVUSTUKSET JA MÄÄRAHAT - STATE SUPPORT Esittävän taiteen määrärahat valtion tulo- ja menoarviossa 2019 Appropriations for performing arts in 2019 state budget Valtion toiminta-avustukset näyttämö- ja tanssitaidejärjestöille 2016-2019 Appropriations for theatre and dance organizations in 2019 state budget Valtionavustus teatterilain ulkopuolisten teatteritoimijoiden toimintaan 2015-2019 State support to theatre companies not included in law 2015-2019 Valtionavustus teatterilain ulkopuolisten tanssiryhmien, sirkusryhmien ja alueoopperoiden toimintaan 2015-2019 - State support to dance and circus companies and operas Laskelma teatteri- ja orkesterilain mukaisista valtionosuuksista ja -avustuksista vuodelle 2019 Calculation of state aid for theatres subsidized by law 2019 Todelliset henkilötyövuodet 2014-2018 ja vos-perusteena käytetyt HTV:t 2014-2019 Verified FTE person years in 2014-2018 and person years accepted as criteria for state aid VOS-TEATTERIT, KANSALLISTEATTERI JA KANSALLISOOPPERA 2018 THEATRES SUBSIDIZED BY LAW, NATIONAL THEATRE, NATIONALOPERA 2018 TALOUSTILASTOT - INCOME AND EXPENDITURE STATISTICS Yksikköhinnat Teattereiden julkiset avustukset 2018 ja 2019 Teattereiden taloudellinen rakenne Teattereiden tulot Teattereiden menot Julkiset avustukset pääsylippua ja henkilötyövuotta kohti Talous- ja katsojatietoja teattereittain HENKILÖSTÖTILASTOT - PERSONNEL STATISTICS Vakinaiset ja tilapäiset henkilötyövuodet Henkilötyövuosilaskelma Henkilötyövuodet ammattiryhmittäin Taiteellinen henkilöstö ja vierailijat PALKKATILASTOT ESITYSKERTA- JA KATSOJATILASTOT - PERFORMANCE AND SPECTATOR STATISTICS Esityskerrat ja myydyt liput Yleisötyö ja muu toiminta Teatterisalien täyttöaste ja esitykset oman tilan ulkopuolella Kiertue-esitykset Esityskerrat ja myydyt liput maakunnittain Teattereiden vierailut ulkomailla ja ulkomaisten teattereiden vierailut Suomen ammattiteattereissa Puheteattereiden vierailut ulkomailla (sis. rahoituslain ulkopuoliset teatteritoimijat) Kesäteatterit ja alueoopperat OHJELMISTOTILASTOT 2017/2018 - REPERTORY STATISTICS 2017/2018 Kantaesitykset Esityskerrat ja myydyt liput näytelmälajeittain Esityskerrat ja myydyt liput kansallisuuksittain Suosikit Ohjelmistoluettelot teattereittain RAHOITUSLAIN ULKOPUOLISET TEATTERITOIMIJAT 2018 THEATRE COMPANIES OUTSIDE THE FINANCING LAW 2018 Yhteenveto Yleisötyö ja muu toiminta Esityskerrat ja katsojat Tulonmuodostus Rahoituslain ulkopuolisten teatteritoimijoiden vierailut ulkomailla Rahoituslain ulkopuolella olevien teatteritoimijoiden ohjelmistoluettelot TANSSIRYHMÄT JA -TUOTANTOKESKUKSET 2018 - DANCE COMPANIES 2018 Yhteenveto Esityskerrat ja katsojat Rahoituslain ulkopuolisten tanssiryhmien tulot ja menot Vapaiden tanssiryhmien ja yksittäisten koreografien kantaesityksetSIRKUSRYHMÄT JA SIRKUSKESKUS 2018 - CIRCUS COMPANIES AND CIRCUS CENTER 2018 Yhteenveto Esityskerrat ja katsojat Sirkusryhmien ohjelmistot Rahoituslain ulkopuolisten sirkusryhmien tulot ja menotTILASTOINNIN KRITEEREISTÄ Tilastoinnin periaatteita

52023

26

293232

33

34

35

36

37

3839404547505255565657616568

72737480838588899293949698

101107

117119120122124127

133135140141

143145147149

150

Sivu-Page

LUKIJALLE

Teatterin tiedotuskeskus TINFO vastaa riippumat- tomana asiantuntijaorganisaationa alan tilastoin- nista ja tuottaa vuosittain tietoa valtion- osuusteattereiden ja rahoituslain ulkopuolisten toimijoiden taloudesta, henkilöstöstä, esitys-kerroista, katsojista ja ohjelmistoista.

TINFO prosessoi toimijoiden tuottaman tiedon ja tarjoaa laajan ja vertailukelpoisen tietokokonai- suuden suomalaisen teatterin tilasta. Tilastot sisältävät runsaasti aikasarjoja, joiden avulla nähdään pitkän aikavälin kehityslinjoja.

Toimialan vahvuus on myös luotettavissa, laadukkaassa, avoimessa ja läpinäkyvässä tietovarannossa. Tilastoja käytetään teattereissa oman toiminnan seurannassa ja suunnittelussa, kulttuuri- ja taidepoliittisessa päätöksenteossa, tutkimuksessa, opetuksessa ja mediassa. TINFO palvelee toimialaa ja yhteiskuntaa tietoperustaa vahvistamalla. Teatteritilastot tuottavat laajasti arvoa eri osapuolille.

Teatteritilastot

antavat yleiskuvan teattereiden volyymista ja voimavaroista sekä katsojien kiinnostuksesta

tekevät läpinäkyväksi ja julkiseksi sitä, mitä toimialalla tehdään ja mitä julkisella ja omarahoituksella saadaan aikaan

tuottavat aineistoa teattereiden rahoitus- ja henkilöstörakenteen, ohjelmistojen ja katsojamäärien vertailuun

antavat pohjaa teattereiden itsearvioinnille ja vertaisarvioinnille

kuvaavat alan ilmiöitä ja kehitystä tarjoavat välineitä teatterin julkisen tuen

merkityksestä ja teatterin vaikuttavuudesta argumentointiin

Tilastot kuvaavat numeroin esittävän taiteen tilaa ja kehitystä. Ne pelkistävät ja tiivistävät, ja niistä näkyy vain se, mikä on mitattavissa ja mitä on nähty tärkeäksi tilastoida. Rajoituksistaan huolimatta tilastot ovat yksi tärkeä itseanalyysin väline ja työkalu, kun puhutaan alan puolesta ja halutaan turvata sen tulevaisuus. Tarvitaan kuitenkin myös laadullista tietoa taiteellisen toiminnan ja vaikuttavuuden arvioimiseksi. Julkaisun alussa on lähestytty toimialaa valtion-osuusteattereiden ja lain ulkopuolisten toimijoiden kokonaisuutena. Kokonaiskuvan hahmottaminen on erityisen tärkeätä taidetyön murroksessa ja kulttuurin rakenteita ja rahoitusta uudistettaessa. Tässä kokonaisuudessa teatteria tarkastellaan myös sukupuolinäkökulmasta: palkkatilastoinnin rinnalle on tuotettu muutakin tietoa kentän sukupuolirakenteesta.

Tilastojen sisältämän tiedon tulee olla merkityksellistä. Haasteena on tunnistaa uusia tiedontarpeita, joita taiteen ja toimintaympäristön muutokset – ekokriisi, tasa-arvo- ja yhdenver- taisuushaasteet, yhteiskunnan kulttuurinen moni- naisuus ja työn murros – asettavat. Vain tilastointia kehittämällä voidaan varmistaa, että päätöksentekijöillä ja toimialalla on saatavissa olennaista tietoa. Tietoaukkojen poistamiseksi TINFO kehittää tilastojaan yhteistyössä teatterialan kanssa vastaamaan uusiin tiedontarpeisiin.

Kulttuuri-, taide- ja taiteilijapoliittisten päätösten perustaksi tarvitaan luotettavia tilastoja. Tilastojen laatuseloste ja tilastoinnin kriteerit sisältyvät teokseen (s. 19 ja s. 150).

Tilastotieto on avoimesti ja maksuttomasti kaikkien saatavissa. Raakadata ja infograafeja julkaistaan TINFOn verkkosivustolla www.tinfo.fi, jossa on myös ohjelmistoa, yleisötyötä ja teatterin sukupuolittuneisuutta tarkemmin analysoivaa aineistoa. TINFOn ja Teatterimuseon ylläpitämän suomalaisten ammattiteattereiden esitystietoja tallentavan Ilona-tietokannan http://ilona.tinfo.fi/ ja tilastojen avulla on mahdollista tehdä yksityiskohtaista ohjelmistoanalyysia.

Teatteritilastot tiivistävät tietoa ja havainnollis-tavat kehitystä. Ne tarjoavat luotettavan kuvan ammatillisesta teatteritoiminnasta Suomessa. Osa rahoituslain ulkopuolisista toimijoista jää tilastoinnin ulkopuolelle. Alalle on tullut yksityisiä teattereita, joiden toimintaa ei ole pystytty toistaiseksi tilastoimaan.

Teatteritilastojen sisältämää tietoa hyödynnetään mm. Tilastokeskuksen suomalaisen kulttuurin Kulttuuritilasto -kokoomatilastossa, ja lisäksi TINFO tuottaa Tilastokeskukselle alan palkka-tilastot.

Teatteritilastot rakentavat käsityksiämme teatterista. Tilastoja lukiessa on syytä muistaa, että niiden tapa mitata teatteria sekä niihin sisältyvät luokittelut ja käsitteet ovat sidoksissa aikaansa ja tietoisiin tai tiedostamattomiin käsityksiin siitä, mitä on tarpeellista tilastoida tai mikä rajataan tilastollisen tarkastelun ulkopuolelle.

Teatteritilastot ovat hieno esimerkki toimialan omasta aktiivisuudesta, sitoutumisesta ja yhteistyöstä. Kiitokset kaikille niille ihmisille, jotka toimialalla kokoavat tiedot tilastoitaviksi. Ilman heidän työtään ei olisi Teatteritilastoja.

Tilastotietoa on Suomessa kerätty vuodesta 1944 Suomen Teatterijärjestöjen Keskusliitto ry:n toimesta. TINFO on vastannut tilastoinnista vuodesta 1995.

Hanna Helavuori, johtaja Teatterin tiedotuskeskus TINFO

Teatteritilastot 2018 Tilastokatsaus5

Valtion ja kuntien julkisen tuen ja teattereiden oma-rahoituksen 274 miljoonan yhtälöllä esittävän taiteen kentän ammattilaiset työllistyivät ja maksoivat veroja – taiteilijat valtaosin freelancereina ja itsensä työl-listäjinä – ja tekivät esityksiä, yleisötyötä ja muuta taidelähtöistä toimintaa eri puolilla Suomea asuville ihmisille, ja suomalaisia esityksiä nähtiin myös ulko-mailla.

Julkisen tuen vastineeksi ja omilla tuotoillaan työ-voimavaltainen toimiala pystyi kustannustehokkaas-ti työllistämään taidetyön ammattilaisia, joita eniten oli kaupunginteattereissa. Valtionosuusteattereissa (vos) ja Suomen Kansallisteatterissa taiteellista vaki-naisesti kiinnitettyä henkilökuntaa oli 613.

Esittävän taiteen eli teatterin, tanssin, sirkuksen ja oopperan esityksissä oli katsojia 3,9 miljoonaa. Ylei-sötyön tapahtumiin osallistui lähes 450 000 ihmistä. Lähes 4,4 miljoonaa ihmistä kokoontui elävien esi-tysten ja taidetapahtumien äärelle. Liven vetovoima ei ole kaikonnut. Toimiala kasvatti katsojamääräänsä 4,8 % edellisvuodesta. Kasvu syntyi lähinnä suurten näyttämöiden vetovoimaisista koti- ja ulkomaisista musiikkiteatterituotannoista.

Ilman julkista tukea katsoja joutuisi maksamaan lipus-taan noin kolminkertaisen hinnan. Omia tuloja toimi-ala pystyi tuottamaan 10,7 % enemmän kuin se sai tukea kunnilta.

Esitysten vetovoima ulottuu myös oman kunnan ulko-puolelle. Esityksiä matkustetaan katsomaan omasta kotipaikasta muihin kaupunkeihin ja kuntiin. Teatterin välilliset vaikutukset matkailu-, liikenne- sekä ravinto-la- ja hotellialan työpaikkoihin ovat merkittävät.

VUOSI 2018Teatterit yhteiskunnalle kannattavia toimijoita – julkiselle tuelle vastinetta

3 913 718 katsojaa

Katsojat

112 076 007 €

Valtion tuki

442 779 osallistujaa

Yleisötyönosallistujat

Kunnan tuki

76 705 502 €

Omat tulot

84 947 836 €

Teatteri

Tanssi

Sirkus

Ooppera

Esittävä taide 2018

Tilastokatsaus Teatteritilastot 20186

2 736 483 myytyä lippua omissa tuotannoissa (vos, SKT, SKO, rahoituslain ulkopuolinen kenttä) 536

ensi-iltaa

107 942 006euroa valtionosuuksia ja

harkinnanvaraisia valtionavustukia valtiolta

(vos-toimijat, rahoituslain ulkopuolinen kenttä,

Suomen Kansallisteatteri ja Suomen Kansallisooppera)

83 075 176 euroa omia tuloja

(vos, SKT, SKO, rahoituslain ulkopuolinen kenttä)

2 006 vakituista työpaikkaa

2 180vastaanotettua vierailuesitystä

343kantaesitystä 390

vierailuesitystä ulkomailla puheteattereilla

3 839 vierailijatehtävää

3 544 henkilötyövuotta

(vos-teatterit, SKT, SKO)

76 087 191 euroa tukea kunnilta

TUNNUSLUKUJA

9 985yleisötyötapahtumaa

67ulkomaista kotimaisen näytelmän tuotantoa

2018

31 990 istumapaikkaa

(vos-teatterit, SKT, SKO)

15 886

esityskertaa, joista

3 308

kotikunnan ulkopuolella

54 %

myydyistä lipuista kotimaisiin teoksiin

(ohjelmisto: vos, SKT)

63 %1 629 540

myytyä lippua kotimaisiin teoksiin ohjelmisto: vos, SKT, rahoituslain

ulkopuoliset teatteritoimijat

361 999 yleisötyön osallistujaa

(vos, SKT, SKO, rahoituslain ulkopuolinen kenttä)

Yhteistuotannoissa

69 552 katsojaa

(vos-teatterit, SKT, SKO, rahoituslain ulkopuolinen kenttä)

260 664 osallistujaa muussa toiminnassa

(vos, SKT, SKO, rahoituslain ulkopuolinen kenttä)

3 087 427 katsojaa (sis. vierailijat ja ilmaisliput) (vos, SKT, SKO, rahoituslain ulkopuolinen kenttä)

90 %myydyistä lipuista kotimaisiin teoksiin

(ohjelmisto: rahoituslain ulkopuoliset

teatteritoimijat)

30 462puheteatterikatsojaa ulkomailla

Teatteritilastot 2018 Tilastokatsaus7

Valtionosuusteattereiden eri toimijoiden (suuret ja keskisuuret vos-teatterit, vos-ryhmät ja -pienteatterit, vos-tanssiryhmät ja -tuotantokeskukset) ja rahoitus-lain ulkopuolisten teatteritoimijoiden tulo- ja menora-kenteet, niiden keskinäiset erot ja rakenteelliset on-gelmat ovat säilyneet pääosin muuttumattomina. Erot näkyvät teatteri- ja lajityypeittäin, mutta myös teatteri-tyyppien sisällä on suuria teatterikohtaisia eroja.

Vos-teattereista suuret ja keskisuuret teatterit (joista suuri osa kaupunginteattereita), vos-ryhmät ja -pien- teatterit ja vos-tanssiryhmät ja -tuotantokeskukset sekä rahoituslain ulkopuoliset teatteritoimijat eroa-vat toisistaan siinä, miten paljon tai vähän kunta tu-kee niitä ja miten paljon ne joutuvat hankkimaan omia tuottoja pääsylipuin, muina tuottoina ja avus-tuksina korvatakseen julkisen tuen riittämättömyyt-tä. Vos-tanssiryhmien ja -tuotantokeskusten sekä vos-ryhmien ja -pienteattereiden kuntarahoitusosuu-

det ovat säilyneet erittäin vähäisinä: ne muodostavat vain 12-13,5 % tuloista. Toisaalta suurten ja keski-suurten teattereiden kiinteistömenojen osuus oli lä-hes kaksinkertainen verrattuna muiden toimijoiden kiinteistömenoihin. Kaikkien vos-toimijoiden kiinteis-tömenot kasvoivat vuonna 2018 12 %.

Suuret ja keskisuuret teatterit saivat kunnilta julkista tukea keskimäärin 35 %, ja kuntien pahimmat leikkauk- set näyttävät olevan takana. Teattereiden kiinteistö-menot ovat jatkuvasti kasvaneet – täyskunnallisissa teattereissa ne ovat jopa 24 %. Tämä tilanne käy tar-kemmin ilmi sivulta 50.

Rakenteellinen tarkastelu ei näytä, miten teatteriken-tän toimijat ovat eri tavoin kamppailleet leikkausten ja rahoitusvajeen ja tempoilevan rahoituksen kans-sa koko 2010-luvulla. Vuonna 2018 valtionosuudet nousivat hieman – mutta vuonna 2019 ne palautet-tiin vuoden 2017 tasolle. Toimijat ovat jääneet jälkeen

Erilaisia tulo- ja menorakenteita

Tulorakenne 2018

Suuret ja keskisuuret vos-teatterit Vos-ryhmät ja -pienteatterit

Vos-tanssiryhmät ja -tuotantokeskukset Rahoituslain ulkopuoliset teatteritoimijat

Muut avustukset4 %

Muut avustukset4,5 %

Muut avustukset14 %

Muut avustukset17 %

Omat tulot29 %

Omat tulot29 %

Omat tulot43,5 %

Omat tulot43 %

Valtionosuus31,5 %

Valtionosuus34 %

Valtionosuus43,5 %

Valtionosuus28 %

Kunnanavustus35,5 %

Kunnanavustus18 %

Kunnanavustus13,5 %

Kunnanavustus12 %

Tilastokatsaus Teatteritilastot 20188

yleisestä kustannuskehityksestä. Valtion säästötoimet ovat kurittaneet eniten suuria ja keskisuuria teatterei-ta. Rahoituslain ulkopuoliset teatteritoimijat puoles-taan ovat jatkaneet kipuilua aliresurssoituina. Vuonna 2019 esittävän taiteen toimijat saivat lisärahoitusta 1 miljoonaa euroa. Vuodesta 2020 alkaen kentän toi-mintaedellytyksiä vahvistetaan kolmen miljoonan eu-ron määrärahan lisäyksellä.

Julkisen tuen laahatessa jäljessä jää teattereiden vaihtoehdoiksi joko lisätä omia tuottojaan tai leika-ta henkilöstö- tai toimintamenoistaan. Ilahduttavasti useat teatterit pystyivät lisäämään omia tuottojaan. Vos-teattereiden pääsylipputulot kasvoivat 9 % ja rahoituslain ulkopuolisen kentän pääsylipputulot kas-voivat 26 %. Rahoituslain ulkopuolisten teatteritoimi-joiden omat tulot sekä yksityiset avustukset kattoivat 60 % kaikista tuloista.

Teattereiden menorakenteista näkyy toimialan työ-voimavaltaisuus. Henkilöstömenojen osuus vaihteli 51 %:sta 79 %:iin. Ilahduttavaa on, että suuret ja keskisuuret vos-teatterit pystyivät kasvattamaan hen-kilöstömenojaan 4 miljoonalla edellisvuodesta. Hen-kilöstömenojen kasvu on tarkoittanut joko lisää työ-paikkoja ja vierailijatehtäviä tai parempaa ansiotasoa.

Henkilöstömenot62 %

Toimintamenot19 %

Kiinteistömenot19 %

Suuret ja keskisuuret vos-teatterit

Henkilöstömenot63,5 %

Kiinteistömenot13 %

Toimintamenot23,5 %

Vos-ryhmät ja -pienteatterit

Henkilöstömenot68 %

Kiinteistömenot10 %

Toimintamenot22 %

Vos-tanssiryhmät ja -tuotantokeskukset

Henkilöstömenot57,5 %

Kiinteistömenot9,5 %

Toimintamenot33 %

Rahoituslain ulkopuoliset teatteritoimijat

Menorakenne 2018

Teatteritilastot 2018 Tilastokatsaus9

Eläviä esityksiä – teatteria, tanssia ja sirkusta – teki noin 4500–5000 ammattilaista. Joukossa ovat muka-na myös alalla opetustyötä tai soveltavaa teatteria te-kevät. Teatterialan ammattiliitoissa oli jäseninä 4 459. Teatterialan ammattiliittojen jäsenluvut työntekijöistä kuvaavat tilannetta vain osittain. Kaikki eivät kuulu liit-toihin, kuuluvat johonkin muuhun liittoon tai työsken-televät ulkomailla, osa työskentelee määräaikaisissa töissä, itsensä työllistäjinä ja freelancereina.

Vakituinen ja kokoaikainen palkkatyösuhde työ- ja so-siaaliturvaoikeuksineen on vain yksi työnteon muoto, ei normi. Teatterissa palkkatyön murros on kosket-tanut ennen kaikkea taiteilijoita. Esittävien taiteiden kentällä taiteilijoista keskimäärin 75-80 %, osassa ammattikuntia jopa liki 100 % liikkuu työmarkkina-ase-masta toiseen, useissa työnteon muodoissa – määrä-aikaisissa työsuhteissa, keikoilla, tuntityösopimuksilla tai harjoitus/näytäntökorvauksilla, apurahalla, ilman palkkatyösuhdetta itsensätyöllistäjinä. Teatterin tiedo-tuskeskuksen yhteistyössä työmarkkinaosapuolten ja muiden alan toimijoiden kanssa tekemän esittävien taiteiden tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta koskeneen selvityksen (Valta, vastuu, vinoutumat 2019) mu-kaan suurin epätasa-arvon ongelma johtui työmark-kina-asemasta.

Julkinen tuki, pääsylipputulot, muut oman toiminnan tuotot sekä mahdollisuudet muuhun rahoitukseen sekä kiinteistömenot ja muut toimintakulut vaikuttavat teattereiden mahdollisuuksiin työllistää ihmisiä. Käy-tännössä teatterit ovat voineet karsia kustannuksiaan vain henkilöstömenoja vähentämällä, kun kustannuk-set (erityisesti kiinteistömenot) ovat kasvaneet.

Henkilöstörakenteen erot suurissa ja keskisuurissa vos-teattereiden, vos-teatteriryhmien ja -pienteatte-reiden sekä vos-tanssiryhmien ja -tuotantokeskusten kesken olivat huomattavat. Pitkät aikasarjat (s. 65) vakinaisen taiteellisen henkilöstön ja vierailijatehtä-vien määrästä näyttävät vos-(puhe)teattereiden ra-kennemuutoksen. Vakinaisesti kiinnitettyä taiteellista henkilökuntaa ja vierailijatehtäviä on edelleen vähem-män kuin aiempina vuosina.

Vos-teatterit (57 kpl) ja Suomen Kansallisteatteri ovat suhteellisesti ottaen suuri työllistäjä: Suomen Kan-sallisoopperassa, Suomen Kansallisteatterissa ja vos-teattereissa työskenteli päätoimisissa (vakinai-sissa ja määräaikaisissa) työsuhteissa lähes 2000 ih-mistä (1952; naisia 958, miehiä 994). Kokoaikaisessa ja vakituisessa palkkatyössä vos-teattereissa työs-kenteli lähinnä hallinnollinen ja tekninen henkilöstö, taiteilijoita kokoaikaisissa, päätoimisissa (vakituisissa tai määräaikaisissa) työsuhteissa oli vain 613.

Esittävän taiteen tekijät 2018

Luvut perustuvat Suomen Näyttelijäliiton jaTeatteri- ja Mediatyöntekijöiden liiton työikäisten jäsenten jäsentilastoihin

Näyttelijät, 1326

Ohjaajat, 133Dramaturgit, 36Lavastajat 79

Pukusuunnittelijat, 75Valo-, ääni- ja videosuunnittelijat, 136

Teatteri-ilmaisun ohjaajat, 279Koreografit, 47

Tanssitaiteilija/tanssija, 95Muu taiteellinen, 51

Tanssinopettajat, 393Sirkustaiteilijat, 75

Sirkusopettajat, 24

Tekninen ja hallinnollinen henkilöstö,1710 4 459

tekijää

Taidetyö ja taidetyön tekijät teatterissa

Esittävän taiteen tekijät 2018

Tilastokatsaus Teatteritilastot 201810

Ammatti: 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018

Näyttelijät, vier.teht. 808 866 957 1004 1150 1076 1111 1100 1008 955 936 1090 1102

Näyttelijät, vak. HTV 529 528 520 520 512 504 499 484 472 448 437 440 425

Ohjaajat, vier.teht. 187 174 194 211 216 214 224 238 204 247 210 212 225

Ohjaajat, vak. HTV 27 26 29 27 28 23 23 21 18 21 24 20 18

Lavastajat, vier.teht. 117 120 127 124 124 125 132 148 122 134 117 127 132

Lavastajat, vak. HTV 36 35 37 33 38 36 35 34 29 26 28 28 30

Pukusuunnittelijat, vier.teht. 81 89 77 84 92 104 104 97 93 108 88 103 89

Pukusuunnittelijat, vak. HTV 30 27 27 28 27 28 28 29 28 28 26 25 23

Dramaturgit, vier.teht. 32 29 35 37 33 51 41 45 44 46 58 43 41

Dramaturgit, vak. HTV 14 14 14 17 17 17 16 17 15 14 13 12 14

Muusikot, vier.teht. 483 526 586 596 703 542 780 768 668 687 655 664 637

Muusikot, vak. HTV 28 28 28 29 27 24 26 32 24 20 17 16 16

Tanssijat, vier.teht. 170 184 142 148 181 188 192 190 180 153 177 173 106

Tanssijat, vak. HTV 10 10 12 10 13 14 15 14 11 12 13 16 14

Valo- ja äänisuunn., vier.teht. 52 52 67 68 89 99 115 108 99 102 104 113 124

Valo- ja äänisuunn., vak. HTV 30 28 26 28 31 33 54 47 56 62 57 56 57

Muu taiteellinen, vier.teht. 13 24 30 52

Muu taiteellinen, vak. HTV 11 10 11 11

Vierailijatehtävät vs. vakinainen taiteellinen hlöstö (HTV:t) 2006-2018 (Vos-puheteatterit, Kansallisteatteri)

Rahoituslain ulkopuolisella teatterikentällä työskenteli päätoimisesti vain 54 ihmistä. Rahoituslain ulkopuoli-sen teatterikentän lyhytjänteinen ja riittämätön rahoi-tus näkyy vakinaisten työpaikkojen pienenä määränä ja lyhyinä työsuhteina. Toisaalta kenttä itse on tavoi-tellut joustavaa rakennetta, jossa taiteilijat ovat vierai-lijoita.

Palkkatilastot (s. 68) koskevat vain vos-teattereiden vakinaisesti kiinnitettyä henkilökuntaa, ja palkat ovat teatterikohtaisia keskiarvoja. Teatterikohtaiset erot ovat suuria, eikä teatterikohtainen palkkahajonta käy ilmi tilastoista. Palkkatilastot eivät myöskään kerro si-säisestä palkkahierarkiasta. Mahdollisista epäkohdis-ta huolimatta voidaan sanoa, että palkkatyö on taide-työn tekijän suoja.

Huomionarvoista on, että palkkatilastoinnin ulkopuolel-la ovat toistaiseksi olleet koko vos-rakenteessa pätkä-töissä tuntityösopimuksin, harjoitus/näytäntökorvauk- sin tai ilman palkkatyösuhdetta itsensätyöllistäjinä toimivat. Palkkatilastoinnin ulkopuolella ovat myös kaikki rahoituslain ulkopuolella työskentelevät. Palk-katilastot eivät kerro työtahdin ja työkuorman lisään-tymisestä tai ammattien ja tehtävien hybridisaatiosta.

Tilastot ovat rajallinen väline tarkastella sitä, miten ta-sa-arvo ja yhdenvertaisuus teatterissa toteutuvat. Ne tarjoavat kuitenkin lähtökohtia. Palkkatilastot ja teat-tereiden ammattiryhmien jakautuminen (binääri)suku- puolittain (s. 71) osoittavat, että tasa-arvoon on vielä matkaa. Vos-teattereiden ja Suomen Kansallisteatte-rin johto on säilynyt miesvaltaisena: johtaja- ja pääl-likkönimikkeillä toimivasta 153 henkilöstä 57% on miehiä. Johdossa ja teknisessä henkilöstössä nais-ten euro oli 91 senttiä. Taiteellisen henkilökunnan nai-sen euro oli 99 senttiä.

Mitä suurempi teatteri, sitä todennäköisimmin joh-dossa on miehiä. Tanssiteattereiden ja -tuotantokes-kusten ja lastenteattereiden johdossa oli useimmiten nainen. Hallinnollisesta henkilökunnasta (272) peräti 88% oli naisia, sen sijaan teknisestä henkilökunnasta (857) 60% oli miehiä.

Vakinaisesti kiinnitettyjä näyttelijöitä oli 424, miehiä 52 %, naisia 48 %. Roolit jakautuivatkin jokseenkin tä-män tämän jaon mukaisesti: naiset 47%, miehet 53% rooleista. Sukupuolijako on pysytellyt lähes muuttu-mattomana.

Sukupuolten (epä)tasa-arvo teattereissa

Teatteritilastot 2018 Tilastokatsaus11

0

10

20

30

40

50

60

70

80

2006 2018

Valo- ja äänisunnittelijatPukusuunnittelijatOhjaajatTanssijat

LavastajatMuusikotDramaturgitMuu taiteellinen (2015 alkaen)

Vakinaisen taiteellisen henkilöstön henkilötyövuodet 2006-2018(vos-puheteatterit, Kansallisteatteri) (näyttelijät erikseen alemmassa kuvassa)

Näyttelijöiden vakinaiset henkilötyövuodet ja vierailijatehtävät 2006-2018(vos-puheteatterit, Kansallisteatteri)

Vierailijatehtävät 2006-2018(vos-puheteatterit, Kansallisteatteri)

0

200

400

600

800

1000

1200

Vierailijatehtävät

Vakinainen HTV

0

200

400

600

800

2006 2018

2006 2018

Valo- ja äänisunnittelijatPukusuunnittelijatOhjaajatTanssijat

LavastajatMuusikotDramaturgitMuu taiteellinen (2015 alkaen)

Tilastokatsaus Teatteritilastot 201812

Näytäntökausien 2013/2014 - 2017/2018kaikkien esitysten näytelmäkirjailijat sukupuolen mukan

(vos-puheteatterit, Kansallisteatteri)

0

20

40

60

80

100

%

2013/2014 2017/20182016/20172015/20162014/2015

Työryhmä

Nainen

Mies

0

20

40

60

80

100

Työryhmä

Nainen

Mies

Näytäntökausien 2013/2014 - 2017/2018kaikkien esitysten ohjaajat sukupuolen mukan

(vos-puheteatterit, Kansallisteatteri)

2013/2014 2017/20182016/20172015/20162014/2015

Ohjelmistossa olleen teoksen oli todennäköisem-min kirjoittanut mies. Lähes puolet (48 %) kaikista teoksista oli miesten kirjoittamia. Naisten kirjoittamia teoksia oli 27 %, loput olivat työryhmälähtöisiä. Sen sijaan kotimaisen ohjelmiston (330) kohdalla tilanne oli huomattavasti tasa-arvoisempi: miesten osuus 39 %, naisten 34 %, työryhmälähtöisiä teoksia 27 %.

52 % kaikista ohjelmistossa olleista teoksista oli mies-ten ohjaamia, naisohjaajat ohjasivat 36 % teoksista, 13 % oli työryhmälähtöisiä teoksia. Mitä suurempi näyttämö sitä todennäköisemmin siellä ohjasi mies (57 %).

30 % 138 kpl 24 %

121 kpl28 %

138 kpl

54 % 250 kpl

57 % 285 kpl

55 % 272 kpl

17 % 77 kpl

19 % 93 kpl

18 % 89 kpl

27 % 130 kpl

47 % 227 kpl

27 % 131 kpl

2012/2013 2016/20172015/20162014/20152013/2014

54%55%

54%53% 53%

46%45%

46%47% 47%

Roolit 2012/2013 - 2017/2018

Miehet

Naiset

34 % 158 kpl

31 % 156 kpl

34 % 170 kpl

54 % 253 kpl

55 % 273 kpl

48 % 240 kpl

12 % 54 kpl

14 % 70 kpl

18 % 89 kpl

15 % 75 kpl

48 % 232 kpl

37 % 181 kpl

27 % 127 kpl

48 % 224 kpl

24 % 112 kpl

13 % 58 kpl

52 % 239 kpl

36 % 166 kpl

53%

47%

2017/2018

3058 2750 2640 2887 2858 2952 roolia

Teatteritilastot 2018 Tilastokatsaus13

267 kpl 339 kpl 330 kpl

37 % 33 % 34 %

47 % 33 % 39 %

16 % 34 % 27 %

TyöryhmäNainen Mies

Näytäntökausien 2015/16 - 2017/2018kotimaisten esitysten näytelmäkirjailijat

sukupuolen mukaan (vos-puheteatterit, Kansallisteatteri)

Näytäntökausien 2015/2016 - 2017/2018kotimaisten esitysten ohjaajat

sukupuolen mukaan (vos-puheteatterit, Kansallisteatteri)

TyöryhmäNainen Mies

267 kpl 339 kpl 330 kpl

40,5 % 40 % 33 %

49,5 % 40 % 47 %

10 % 20 % 20 %

Näytäntökauden 2017/2018 esitysten ohjaajatsukupuolen mukaan eri näyttämöillä *(vos-puheteatterit, Kansallisteatteri)

Suuri näyttämö

Pieni näyttämö/Muut näyttämöt

Kiertue

35 %51 kpl

57 %83 kpl

8 %12 kpl

31 %59 kpl

55 %105 kpl

14 %27 kpl

44 %11 kpl

28 %7 kpl

28 %7 kpl

* Laskuihin otettu mukaan vain ne teatterit, joilla on suuri näyttämö ja yksi tai useampi muu näyttämö

TyöryhmäNainen Mies

2015/2016

2015/2016

2016/2017

2016/2017

2017/2018

2017/2018

Tilastokatsaus Teatteritilastot 201814

2 500 000

2 000 000

1 500 000

1 000 000

500 000

2005/06 2006/07 2007/08 2008/09 2009/10 2010/11 2011/12 2012/13 2013/14 2014/15 2015/16 2016/17 2017/18

Lasten- ja nuortennäytelmät

Nukketeatteri

Puhenäytelmät

Musiikkiteatteri

Tanssiteokset

Muut esitysmuodot

Vos-puheteatterit ja KansallisteatteriMyydyt liput lajityypeittäin näytäntökausina 2005-2018

Teatterin kotimaisuusaste vahvistui entisestään. Ko-timainen ohjelmisto keräsi yli 1,6 miljoonaa katsojaa (1 629 540). Näytäntökaudella 2017–2018 valtion- osuuteattereissa ja Suomen Kansallisteatterissa 63 % lipuista myytiin kotimaisiin teoksiin (1 248 141 myytyä lippua). Rahoituslain ulkopuolisten toimijoiden ohjel-miston kotimaisuusaste oli vieläkin korkeampi, 90 % (381 399 myytyä lippua).

Vos-teattereiden (puhe) ja Suomen Kansallisteatterin ohjelmistosuosikeista (s.102) valtaosa oli kotimaisia teoksia. Niiden ohjelmistoissa (s.103) oli runsaas-ti kiinnostavia, ajankohtaisiin aiheisiin tarttuneita eri lajityyppejä edustaneita kotimaisen draaman kan-taesityksiä (Pipsa Lonka, Den andra naturen; Laura Gustafsson, Kikka Fan Club; Eero Saarinen, Miehen kosketus; Mika Myllyaho, Korjaamo; Anna Ackerman – Minna Hokkanen, Vaahtoa; Taija Helminen, Merkki-päivä). Sisällissodan muistovuosi heijastui ohjelmis-toihin, Anneli Kannon Veriruusut-romaanin pohjalta nähtiin sekä dramatisointi että Tytöt 1918 -musiikki-teatterituotanto. Kotimaista uutta musiikkiteatteria tehtiin myös lapsille ja nuorille (Laura Ruohonen – Pipsa Lonka – Anna-Mari Kähärä, Tippukivitapaus ja Sami Parkkinen – Riku Niemi, Mehiläiskoodi).

Rahoituslain ulkopuolisen kentän ohjelmistoissa oli run-saasti esityksen ja teoksen käsitteitä uudelleen määrit-televiä muita esitysmuotoja (Strugatski-Silvennoinen -Kurki, Huviretki hirttopaikalle; Kallio, Tanssiva agi-taattori; usein työryhmälähtöisesti tuotettuna (Child-ren and other radicals, Platonin valtio, Suuri koral-liriutta) lapsille ja nuorille suunnattuja teoksia sekä nykynukketeatteria – myös aikuisille (E.L.Karhu, Prin-sessa Hamlet).

Eri kenttien ohjelmistorakenteet täydentävät toisiaan erilaisuudessaan. Vos-puheteattereiden ja Suomen Kansallisteatterin ohjelmistorakenne on säilynyt vuo-desta toiseen hämmästyttävän muuttumattomana. Valtaosa toimii repertuaariteattereina, joiden ohjel-mistoja leimaa perinteisten lajityyppien kirjo. Rahoi-tuslain ulkopuolisella kentälläkin teatterikohtaiset ohjelmistoerot olivat suuret heijastellen toimijoiden laajaa kirjoa vos-kentän kaltaisista toimijoista esitys-taiteen yhteisöihin.

Teatterin, tanssin, sirkuksen ja oopperan myytyjen lippujen pitkä aikasarja näyttää esittävän taiteen mo-nimuotoistumisen. Perinteisissä teatteri-instituutiois-sa tehtävän draaman ja musiikkiteatterin rinnalle on noussut tanssi ja sirkus sekä muita genrejä tai laji-tyyppejä.

Ohjelmistot – kotimaisuusaste vahvistui entisestään

Teatteritilastot 2018 Tilastokatsaus15

500 000

450 000

400 000

350 000

300 000

250 000

200 000

150 000

100 000

50 000

2005/06 2006/07 2007/08 2008/09 2009/10 2010/11 2011/12 2012/13 2013/14 2014/15 2015/16 2016/17 2017/18

Lasten- ja nuortennäytelmät

Nukketeatteri

Puhenäytelmät

Musiikkiteatteri

Tanssiteokset

Muut esitysmuodot

Rahoituslain ulkopuoliset teatteritoimijatMyydyt liput lajityypeittäin näytäntökausina 2005-2018

3 500 000

3 000 000

2 500 000

2 000 000

1 500 000

1 000 000

500 000

1978

1980

2018

2016

2014

2012

2010

2008

2006

2004

2002

2000

1998

1996

1994

1992

1990

1988

1986

1984

1982

Myydyt liput: vos-teatterit, Suomen Kansallisteatteri, Suomen Kansallisooppera,rahoituslain ulkopuoliset teatterit, tanssiryhmät ja -tuotantokeskukset ja sirkusryhmät

Suuret ja keskisuuret vos-teatterit ja Suomen Kansallisteatteri

Vos-ryhmät ja pienteatterit

Rahoituslain ulkopuoliset teatteritoimijat

Vos-tanssiryhmät ja -tuotantokeskukset

Rahoituslain ulkopuoliset tanssiryhmät ja -tuotantokeskukset

Rahoituslain ulkopuoliset sirkusryhmät

Suomen Kansallisooppera

Tilastokatsaus Teatteritilastot 201816

Esityskerrat ja katsojat: Vos-teatterit, Kansallisteatteri, Kansallisooppera

Esityskerrat ja katsojat: Rahoituslain ulkopuoliset teatteritoimijat

Esityskerrat

Esityskerrat

Katsojat/Osallistujat

Katsojat/Osallistujat

Omat tuotannot11 874

Ilmaisesitykset, 217Vierailuesitykset, 1 505

Yleisötyö8 264

Muu toiminta1 437

Ilmaiskatsojat, 111 503Vierailues. 223 306

Muu toiminta190 100

Yleisötyö, 313 275

Omat tuotannot2 372 425

Omat tuotannot4 127

Ilmaisesitykset, 531Vierailuesitykset, 675

Yleisötyö1 721

Muu toiminta880

Omat tuotannot377 809

Ilmaiskatsojat, 29 549Vierailues. 46 621

Muu toiminta70 564

Yleisötyö, 48 724

Yleisötyön osallistujatVos-teatterit, Kansallisteatteri, Kansallisooppera,

Rahoituslain ulkopuoliset teatteritoimijat

361 999

Vos-teatterit,Kansallisteatteri,Kansallisooppera313 275

Rahoituslainulkopuolisetteatteritoimijat48 724

Katsojat kohtasivat teatteria aiempaa useammin myös muissa muodoissa kuin tarkkarajaisina esi-tyksinä. Teattereiden taidelähtöinen muu toiminta ja yleisötyöhön osallistuneiden määrät ovat kasvaneet. Vos-teattereissa, Suomen Kansallisteatterissa, Suo-men Kansallisoopperassa ja rahoituslain ulkopuolisil-la teatteritoimijoilla yleisötyöhön osallistui 361 999 ih-mistä. Esittävässä taiteessa kokonaisuutena (teatteri, tanssi, sirkus) yleisötyöhön osallistui 442 779 ihmistä. Esittävän taiteen kokijoista n. 10 % muodostui yleisö-työhön osallistuneista.

Yleisötyön merkitys on kuitenkin muualla kuin kat-sojamäärissä. Tekijöitä yleisö- ja yhteisötyöhön on innoittanut myös henkilökohtainen etiikka, mahdol-lisuudet tasavertaisiin ja uudenlaisiin kohtaamisiin. Kulttuuripoliittisesti yleisötyö kytkeytyy taidelajin saavutettavuuteen ja mahdollisuuksien tasa-arvoon. Saavutettavuus teatterissa tarkoittaa sitä, että teatte-riesitykset ovat avoimia ja toimivia kaikille niille, jotka teatteriesityksiä haluavat katsoa, myös toimintaestei-sille ja erilaisiin vähemmistöihin kuuluville.

Tilastot eivät vielä kerro siitä, miten saavutettavaa teatteri on.

Yleisötyö ja mahdollisuuksien tasa-arvo

Teatteritilastot 2018 Tilastokatsaus17

423836 %

6706 %

7326 %923

8 %

4944 %

127911 %

3843 %

2862 %

6105 %

3073 %

4664 %

2112 %

5234 %

1872 %

4574 %

320,3 %

751 % Uusimaa

(kiertue-esityksiä 10 %)

Häme(kiertue-esityksiä 17 %)

Kaakkois-Suomi(kiertue-esityksiä 11 %)Varsinais-Suomi

(kiertue-esityksiä 22 %)

Satakunta(kiertue-esityksiä 10 %)

Pirkanmaa(kiertue-esityksiä 7 %)

Keski-Suomi(kiertue-esityksiä 29 %)

Etelä-Pohjanmaa(kiertue-esityksiä 19 %)

Pohjanmaa(kiertue-esityksiä 18 %)

Etelä-Savo(kiertue-esityksiä 9 %)

Pohjois-Savo(kiertue-esityksiä 8 %)

Pohjois-Karjala(kiertue-esityksiä 20 %)

Pohjois-Pohjanmaa(kiertue-esityksiä 37 %)

Lappi(kiertue-esityksiä 21 %) Ahvenanmaa (kiertue-esityksiä 100 %)

Ulkomaat Kainuu(kiertue-esityksiä 9 %)

Suluissa oleva luku kertoo kiertue-esitysten osuuden

kyseisen maakunnan esityksistä.

11 874esityskertaa

208050 %

1704 %

762 %

2306 %

1303 %

1564 %

78 / 2 %52 / 1 %78 / 2 %

1955 %

59 / 1 %53 / 1 %

2947 %

74 / 2 %28 / 1 %

18 / 0,4 %

3569 %

Uusimaa(kiertue-esityksiä 18 %)

Häme(kiertue-esityksiä 59 %)Kaakkois-Suomi

(kiertue-esityksiä 50 %)

Varsinais-Suomi(kiertue-esityksiä 38 %)

Satakunta(kiertue-esityksiä 41 %)

Pirkanmaa(kiertue-esityksiä 52 %)

Keski-Suomi(kiertue-esityksiä 28 %)

Etelä-Pohjanmaa(kiertue-esityksiä 29 %)

Pohjanmaa(kiertue-esityksiä 45 %)

Etelä-Savo(kiertue-esityksiä 7 %)

Pohjois-Savo(kiertue-esityksiä 100 %)

Pohjois-Karjala(kiertue-esityksiä 72 %)

Pohjois-Pohjanmaa(kiertue-esityksiä 29 %)

Kainuu(kiertue-esityksiä 42 %)

Lappi(kiertue-esityksiä 100 %)

Ahvenanmaa (kiertue-esityksiä 100 %)Ulkomaat

4 127esityskertaa

Esitykset maakunnittain: Rahoituslain ulkopuoliset teatteritoimijat

Esitykset maakunnittain: Vos-teatterit, Suomen Kansallisteatteri, Suomen KansallisoopperaEsitykset maakunnittain – maakuntien kiertue-esitykset

Tilastokatsaus Teatteritilastot 201818

Vos - Suuret ja keskisuuret teatterit

Vos - Tanssiryhmät ja -tuotantokeskukset

Vos - Ruotsinkieliset teatterit

Vos - Alueteatterit

Rahoituslain ulkopuoliset teatteritoimijat

Vos - Ryhmät ja pienteatterit

Kiertue-esitysten osuus teatterityypeittäin 2018

22 % 16 % 62 %

26 % 9 % 65 %

17 % 17 % 66 %

11 % 19 % 70 %

24 % 4 % 72 %

4 % 4 % 92 %

Katsojat ulkomailla: teatteri, tanssi ja sirkus 2011 - 2018

Vos-puheteatterit ja rahoituslain ulkopuoliset teatteritoimijat Tanssiryhmät ja -tuotantokeskukset Sirkusryhmät

27811

58603

108282

3158837118

128227

23758

36391

62181

27742

38745

97810

18332

44969

119126

33751

68514

140562

31411

56346

124655

3046229809

96416

Muualla Suomessa ja ulkomailla Kotikunnan ulkopuolella omassa maakunnassa Kotikunnassa

2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018

Maantieteellisesti kattava teattereiden ja erilaisten muiden tuotantoalustojen verkosto, vierailu/kier-tue-esitykset ja yhteistuotannot takaavat hyvin toi-miessaan alueellisen tasa-arvoisuuden. Taide- ja kulttuuripolitiikassa on pidetty tärkeänä alueellista tasa-arvoa, sitä että ammatillisesti tuotettuja kulttuu-ripalveluja olisi yleisöille eri puolilla Suomea tarjolla.

Esitysten alueellinen saavutettavuus ei toteudu par-haalla mahdollisella tavalla. Tarjontaa alueilla kyllä oli – kutakuinkin oikeassa suhteessa kunkin alueen väestöpohjaan – kuten oheiset alueellisia esityskerto-ja kuvaavat rengaskaaviot osoittavat. Kiertue-esitys-ten määrä kotimaassa on pysynyt jokseenkin samalla tasolla useampia vuosia.

Myytyjen lippujen osuuksissa 100:a asukasta kohden oli suuria alueellisia eroja (kartta s. 86), jotka ovat säilyneet muuttumattomina. Keskimäärin Suomessa myytiin 43 lippua/100:a asukasta kohti. Kun Uudel-

lamaalla myytiin 57 lippua ja Pirkanmaalla 59 lippua sataa asukasta kohden, myytiin Pohjois-Karjalassa vain 14, Pohjois-Pohjanmaalla 21 ja Kainuussa 27 ja Keski-Suomessa 28 lippua sataa asukasta kohden. Toisaalta alueilla, joissa ammattiteattereihin myytyjen lippujen osuus on alhainen, on erityisen paljon har-rastajateattereita ja myös rahoituslain ulkopuolisten toimijoiden kiertue-esityksiä, jotka on pystytty tilastoi-maan vain esityskerroittain, ei katsojamäärittäin.

Teattereiden esityksistä kiertue-esityksiä oli keski-määrin 16 %, valtaosa esitettiin kotikunnassa. Kier-tue-esitysten osuuksissa oli suuria teatterikohtaisia eroja teatterityypeittäin. Kiertue-esityksiä oli eniten vos-toimijoista ryhmillä ja pienteattereilla ja alueteat-tereilla. Sivuilla 83 ja 87 käsitellään yksityiskohtai-semmin vos-kentän ja sivulla 125 rahoituslain ulko-puolisen kentän kiertuetoimintaa.

Kiertue-esityksillä luotiin alueellista saavutettavuutta rajallisesti

Teatteritilastot 2018 Tilastokatsaus19

Rahoituslain piiriin kuuluvat ns. valtionosuusteatterit (46 puheteatteria, 11

tanssiryhmää ja -tuotantokeskusta), Suomen Kansallisteatteri ja Suomen

Kansallisooppera sekä 79 rahoituslain ulkopuolista teatteritoimijaa (joista

valtion toiminta-avustusta sai 43 teatteria ja ryhmää) tuottivat tiedot ohjel-

mistoistaan (näytäntövuosi 2017-18, kantaesitykset, dramatisoinnit, kansalli-

suus, esitysmuoto) ja vuoden 2018 katsoja- (myydyt liput, kokonaiskatsojat),

henkilöstö- ja palkkatiedot sekä taloustiedot.

Ohjelmistoluettelot sisältävät näytäntövuonna 2017-18 ohjelmistossa olleet

teokset. Ohjelmistoluettelojen tietoa täydentää Ilona-esitystietokanta tekijä-

tietoineen ja tiedolla myydyistä lipuista. Esitystietokannan yksityiskohtaiset

tiedot esityksistä perustuvat teattereiden käsiohjelmatietoihin sekä teatte-

reiden toimittamiin myytyjen ja ilmaislippujen määriin. Sukupuolirakennetta

kuvaavat tiedot perustuvat Ilona-esitystietokannan tekijätietoihin.

Tilastojen luotettavuus

Valtaosan tilastojen tietoaineistosta tuottaa toimiala itse. Tilastotietojen tuot-

tamiseen osallistuu 57 vos-teatteria, Suomen Kansallisteatteri, Suomen

Kansallisooppera, 79 rahoituslain ulkopuolista teatteritoimijaa sekä vaihtele-

va määrä kesäteattereita ja oopperoita. Teatterit vastaavat oman teatterinsa

tiedoista täyttämällä eri osa-alueiden tiedonkeruulomakkeet ja jälkikäteen

tarkastamalla omat tietonsa.

Tilastojen kattavuus

TINFO on tuottanut Teatteritilastoihin 2018 yhteensä noin 100 tilastoa.

Tilastojen laatuseloste

Lisäksi Tanssin Tiedotuskeskus ja Sirkuksen Tiedotuskeskus ovat keränneet

omien taiteenalojensa katsoja- ja esitystiedot ja laatineet niistä yhteenvedot.

Teatteritilastojen lopussa (s.150) on yksityiskohtaista tietoa tilastoinnin kri-

teereistä.

Tilastot pyrkivät kattamaan ammattimaisen esittävän taiteen (teatterin, tans-

sin ja sirkuksen) monimuotoisen kentän. Rahoituslain ulkopuolisella kentällä

toimii noin 135 ammattimaista, rekisteröityä yhteisöä, produktiokohtaisia työ-

ryhmiä sekä lisäksi joukko freelancereita ja yksittäisiä ammatinharjoittajia,

jotka yksittäisinä toimijoina eivät kuulu yhteisölähtöisen tilastoinnin piiriin.

Tässä tilastoinnin lähtökohdat eroavat useista muista aloista. Lisäksi pu-

heteatterin alalla on kasvava joukko yksityisiä ohjelma-, esitys- ja palvelu-

tuotantoa sekä tilatoimijoita toistaiseksi teatteritilastoinnin ulkopuolella. Per-

formanssi- ja esitystaiteen tilastointi koko laajuudessaan ei toistaiseksi ole

yrityksistä huolimatta edennyt.

Tietojen saatavuus

Tilastoista ilmestyy vuosittain printtijulkaisun rinnalla myös perusjulkaisu di-

gitaalisessa muodossa.

Tilastotietoja julkaistaan Teatterin tiedotuskeskus TINFOn verkkosivuilla pit-

kin vuotta aiheittain. Edellisvuoden Teatteritilastot julkaistaan, kesäkuussa

teattereiden kuluneen vuoden tilinpäätösten valmistuttua ja kun taloustiedot

teattereilta saatavissa ja taloustilastot ovat laadittavissa.

Tilastotietoja täydentävät ILONA-esitystietokannan teoskohtaiset tekijä- ja

katsojatiedot, jotka laaditaan teattereiden ilmoittamien ohjelmistotietojen

pohjalta.

Palkkatilastot

TINFO tuotti Tilastokeskukselle tilastokäyttöön valtionosuusteattereiden va-

kinaisen henkilökunnan palkkatilastot keskinäisen sopimuksen mukaisesti

(tiedonantovelvollisuus tilastolaki (280/2004) 14 ja 15 § ,tilastolaki (280/2004

muut. 361/2013).

Tietojen vertailukelpoisuus

Teatteritilastoja on laadittu vuodesta 1942 lähtien ja laajemmassa muodossa

vuodesta 1985 alkaen. Tilastot eivät ole kaikilta osin vertailukelpoisia, koska

tilastoitavat sisällöt ovat osittain vaihtuneet ja joitain tilastointikriteerejä on

muutettu. Aikasarjojen laadintamahdollisuus vaihtelee kysymyksittäin. Suu-

rimmasta osasta perustietoja aikasarjat ovat laadittavissa viimeistään vuo-

desta 1992 lähtien.

Teatterin, tanssin ja sirkuksen tilastotiedot ovat jokseenkin yhteismitallisia ja

vertailukelpoisia; kenttien erityispiirteet piirtyvät tilastoista esiin vain osittain.

Tilastoinnin tietoaukot ja rajat

Teatteritilastoista ei käy ilmi teatterin laadullinen vaikuttavuus: esitysten,

teattereiden erityishankkeiden ja esityslähtöisen merkitys yleisöihinsä ja yh-

teisöihinsä. Ongelma ei ole tilastoissa sinänsä, vaan esitystoiminnan yksi-

puolisessa mittaamisessa ja arvioinnissa kvantitatiivisin mittarein. Laadulliset

mittarit ovat puutteellisia ja toimialalla tai taide- ja kulttuuripoliittisessa pää-

töksenteossa niitä hyödynnetään vain vähän.

Tilastojen rajallisuus tulee ilmi tuotantorakenteiden ja esittämisen murrok-

sessa, jossa taiteilijuus, tekijyys ja esittäjyys ovat saaneet uusia muotoja ja

jossa työn tekemisen tavat ovat kirjavoituneet entisestään. Esittävän taiteen

alallakin työtä tehdään sekä paremmin että heikommin ehdoin. Palkkatilas-

tointia tullaankin laajentamaan. Tietoaukkoja on laajemminkin siinä, miten

tasa-arvo ja yhdenvertaisuus toimialalla toteutuvat. Suomessa työskentelee

myös yhä enemmän ulkomaalaistaustaisia taiteilijoita. Meillä ei ole tietoa sii-

tä, miten he ovat esittävän taiteen kentälle integroituneet.

Tilastojen lisäksi TINFO tuottaa muuta toimialatietoa selvityksin ja kyselyin

sekä käsiohjelmatiedoista kooten.

Nykyistä vilkkaampi kiertuetoiminta edistäisi alueel-lista saatavuutta ja monipuolistaisi tarjontaa sekä lisäisi myös tekijöiden työtilaisuuksia. Kiertue-esi-tysten määrä on kuitenkin kokonaisuutena säilynyt suhteellisen vähäisenä, mikä kertoo siitä, ettei koti-maisen liikkuvuuden ongelmiin ole löydetty ratkaisua. Toteutuessaan rahoitusjärjestelmän uudistus ja sen myötä nykyistä tasa-arvoisempi rahoitusjärjestelmän kokonaisuus saattaisi tuoda parannusta. Parannusta saataisiin aikaan myös yksinkertaisesti kiertuetuen ja kiertuetoimintaa koordinoivan välittäjätahon verkosto-jen avulla.

Esittävä taide ja kansainvälinen liikkuvuus

Esittävä taide liikkui kansainvälisesti edellisvuotta vä-hemmän, mikä selittynee satunnaisvaihtelulla. Teat-terilla, tanssilla ja sirkuksella oli katsojia ulkomailla 158 700 (-26 %). Sirkuksen esityksistä reilu kolman-nes toteutui ulkomailla, ja yleisömääristä puolet muo-dostuivat ulkomaisista katsojista. Teatterin kansainvä-linen liikkuvuus on koko 2010-luvun pysytellyt lähes muuttumattomalla tasolla. Kansainvälisesti liikkuvia ovat teatterin osalta lähinnä rahoituslain ulkopuoliset teatteritoimijat. Vos-puheteatterit suuntaavat esityk-sensä kotimaiselle katsojakunnalle, niillä on vain poik-keustapauksissa mahdollisuuksia vierailla ulkomailla, vaikka kysyntää olisikin.

Kansainvälisen liikkuvuuden erilaiset kehittämishank-keet, tulevaisuudessa nykyistä pitkäjänteisempi ja suurempi perusrahoitus, lisääntynyt käännös- ja teks-titysapurahoitus sekä toimiva kansainvälisen liikku-vuuden tukikokonaisuus parantanevat tilannetta.

Tilastokatsaus Teatteritilastot 201820

Finlands teaterstatistik 2018 – sammanfattning

Statistikens omfattning och avgränsningar

Teaterstatistiken omfattar det mångfacetterade fältet med professionell scenkonst, dans och cirkus. I den reguljära statistiken ingår alla teatrar som omfattas av lagen om statsandelar, på finska s.k. vos-teatrar, samt en del scenkonstaktörer som fungerar med an-dra stödformer, t.ex. behovsprövat statligt stöd, kom-munalt stöd, bidrag från fonder etc.

Den nuvarande lagen om statsandelar till teatrar och orkestrar (1992) omfattar följande: 46 talteatrar och 11 dansgrupper och produktionscentra för dans samt Finlands Nationalteater (Suomen Kansallisteatteri) och Finlands Nationalopera, som också hyser Fin-lands Nationalbalett. En stor del av de 46 talteatrarna verkar i de större städerna som centralteatrar i sina resp. geografiska områden samtidigt som de också producerar andra kulturtjänster för befolkningen utan-för placeringsorten.

Systemet med statsandelar bygger på att teatrar-nas hemkommuner ska matcha statsstödet med ett motsvarande kommunalt stöd. Statsandelar innebär att staten täcker en kalkylmässig andel av teaterns personalkostnader. Vid sidan om statsandelarna finns det behovsprövat stöd, som administreras av Centret för konstfrämjande (www.taike.fi). Det finska finansier-ingssystemet återspeglas i teaterstatistikens struktur.

I texten nedan används förkortningen vos-teater för teatrar som erhåller statsandelar.

Från det fria teaterfältet, d.v.s professionella teatrar och grupper som står utanför lagen om statsandelar insamlas statistik enligt följande: 79 aktörer (varav 43 erhåller behovsprövat statligt verksamhetsunderstöd). Dessa 43 utgör endast en tredjedel av det fria fältets reella aktörer, som till antalet är ca 135. Dessutom finns det en växande grupp privata producenter och leverantörer som erbjuder program och föreställnin-gar, tjänsteproducenter samt aktörer som erbjuder lokaler och som tillsvidare inte finns med i teaterstatis-tiken. Trots ihärdiga försök har det omfattande och växande fältet med performativa konstarter av olika slag ännu inte kunnat tas med i statistiken.

Statistikens information ska vara betydelsefull. Det gäller att identifiera nya informationsbehov som beror på förändringar inom konsten och verksamhetsmil-jöerna – utmaningar som gäller den ekologiska krisen och klimatförändringen, jämlikhet och jämställdhet, kulturell mångfald och nya former och fenomen inom det konstnärliga arbetet. Vi måste utveckla statistiken och säkerställa att beslutsfattare och hela branschen har tillgång till väsentlig information. För att fylla infor-mationsluckorna samarbetar TINFO med teaterbran-schen för att svara på nya informationsbehov.

Ur teaterstatistiken kan man inte utläsa något om te-atrarnas kvalitativa genomslagskraft: den betydelse som föreställningarna, teatrarnas specialprojekt eller föreställningsverksamhetens hel-hetsvolym har för publiken och sociala gemenskaper. Problemet ligger inte i statistiken som sådan utan i att föreställningsverksamheten mäts och bedöms på ett ensidigt sätt med endast kvantitativa mätare. De kvalitativa mätningsmetoderna är bristfälliga och de utnyttjas endast i ringa mån i det kulturpolitiska beslutsfattandet och inom branschen. Produktions-strukturerna och föreställningsverksamheten har förändrats på många sätt och lett till att själva kon-stnärskapet har fått nya former och arbetssätten sto-ra variationer. Inom scenkonstens många områden utförs arbetet på både bättre och sämre villkor och därför kommer lönestatistiken att utökas. Det finns också informationsluckor i hur jämlikheten och jäm-ställdheten förverkligas inom branschen. Nuförtiden arbetar allt fler konstnärer med utländsk bakgrund i Finland. Vi har ingen information om hur de har inte-grerats på scenkonstens område.

107 942 006 euro som statsandelar och behovsprövat statsstöd (* vos-teatrar, fältet utanför finansieringslagen, Fin-lands Nationalteater och Finlands Nationalopera)

83 075 176 euro egna intäkter (bil-jettintäkter och andra

intäkter) *

76 087 191 euro kommunalt stöd *

3 087 427 totalt antal åskådare *

2 006 fasta arbetsplat-

ser

536 talteatrarnas

premiärer

2 180 mottagna tur-

néföreställningar

3 839 gästande

arbetsinsatser

17 202 föreställningar *

68 % andel av in-

hemsk dramatik

9 985 tillfällen med publikarbete

343 urpremiärer på

talteatrarna

390 gästföreställ-ningar utom-

lands (talteatrar)

2 736 483 sålda biljetter *

Teatteritilastot 2018 Tilastokatsaus21

Finansieringsstruktur - motprestationer till det of-fentliga stödet

Med räknestycket stöd från stat och kommun och egenfinansiering producerar teatrarna föreställning-ar, som skulle kosta den vanliga teaterbesökaren tre gånger så mycket utan det offentliga stödet från stat och kommun. Teatern sysselsätter många och med det offentliga stödet skapar teaterfältet kostnadsef-fektiva arbetsplatser. Teatrarnas betydelse för andra branscher är stor, t.ex. inom rese-, hotell- och res-taurangbranscherna syns teatrarnas indirekta sys-selsättande effekt.

Stora skillnader i verksamhetsförutsättningarna

Inom fältet för scenkonst finns det stora strukturella och funktionella skillnader (struktur för intäkter och ko-stnader, personal, repertoar och annan verksamhet). Skillnaderna kan ses bland teatrarna och inom gen-rerna, men också inom teatertyperna finns det stora skillnader. Aktörernas intäkts- och kostnadsstrukturer skiljer sig stort från varandra. De stora och medelsto-ra teatrarna erhåller i medeltal 31 % som statsandelar, 35 % kommunalt stöd. De egna intäkterna och andra stöd och bidrag utgör 34 %. De professionella grup-pernas och de mindre teatrarnas kommunala stöd är betydligt mindre, endast 18 %. Bland dansgrupperna och produktionscentren för dans är det kommunala stödet ännu mindre (13 %), och det samma gäller för de aktörer som står utanför finansieringslagen (12 %). Bristerna i det kommunala stödet kompenseras med egna intäkter, vars procen-tuella andel är mycket högre (43 %) än de stora och medelstora teatrarnas andel (29 %) av egna intäkter. På alla teatrar är det personalkostnaderna som utgör den största utgiftsposten (51–79 %), när det gäller fastighetskostnader är skillnaderna betydande (2–38 %) och många stadsteatrar belastas av höga och ständigt ökande fastighetskostnader.

Teatern som sysselsättande arbetsgivare – en struktur i förändring

Teatern har en stor sysselsättande effekt trots att teatrarna varit tvungna att göra nedskärningar i per-sonalstyrkan: på de 57 vos-teatrarna och på Finlands Nationalteater arbetade 1952 personer som anställda på heltid (fasta och tidsbegränsade arbetsavtal). På 52 teatrar utanför finansieringslagen i denna icke-hel-täckande statistik bestod personalen av 54 personer med anställning på heltid.

När man granskar längre tidsserier som anger föränd-ringar i relationen mellan fastanställd konstnärlig per-sonal och antalet gästande konstnärlig personal kan man på talteatrarna se en strukturförändring som in-nebär att de fasta anställningarna för konstnärlig per-sonal har minskat under de senaste åren. Det samma gäller också för gästande konstnärlig personal. Det är inte längre självklart att vos-teatrarna utgör en struk-

tur som sysselsätter konstnärer. Konstnärsyrkenas och frilansarnas totala andel av teatrarnas personal pekar på att vos-teatrarna har en struktur som i första hand erbjuder arbetsplatser för andra yrkeskategorier än konstnärer. (se statistiken s 63 och s 65).

Jämställdheten på vos-teatrarna

Av föreställningarna i repertoarerna på talteatrar-na och Finlands Nationalteater hade pjästexten för det mesta skrivits av en man 224 / 48 %. Pjästexter skrivna av kvinnor var 127 till antalet (27 %), rest-en hade skrivits av arbetsgrupper. Av talteatrarnas föreställningar hade 52 % regisserats av män, endast 166 (36 %) av kvinnor och resten av arbetsgrupper. Av föreställningarna på teatrarnas stora scener hade 57% regisserats av män. Bland dramaturgerna var jämställdheten något bättre, trots att den största delen av föreställningarna (62 %) producerades utan dram-aturg. Roller för män utgjorde 53 %, för kvinnor 47 %. Könsfördelningen på vos-teatrarnas fastanställda personal framgår ur lönestatistiken på sida 71.

Åskådarstatistiken

Det totala antalet åskådare på vos-teatrarna och Fin-lands Nationalteater, dansgrupperna och produktion-scentren för dans samt Nationalbaletten, Finlands Nationalopera, teatergrupperna utanför finansiering-slagen och cirkusarna var totalt 3 913 718 (s 26 totalt antal åskådare). Scenkonsten – teater, dans och cirk-us – har en trogen publik. Det är glädjande att live- föreställningarna har hållit sina positioner och t.o.m. ökat i popularitet. Men åskådarstatistiken innehåller också tillfälliga variationer och vågrörelser. De stora scenernas succéer eller floppar, utländska gästspel och internationella samproduktioner påverkar pub-likantalet. År 2018 hade teatrarnas repertoarer både attraktiva föreställningar med inhemsk musikteater och utländska favoritmusikaler som drog mycket pub-lik.

På de stora och medelstora talteatrarna och på Fin-lands Nationalteater såldes år 2018 ca 4 % fler bil-jetter än år 2017. Också på teatergrupperna utanför finansieringslagen såldes 1,4 % fler biljetter än år 2017.

De professionella teatrarnas sålda biljetter under åren 1998–2018 (s 75) och teatrarnas åskådarsiffror (s 73 och s 120–121) lyfter fram frågan huruvida åskådarna hittar föreställningarna. Statistiken med långa tidsser-ier beskriver hur det professionella fältet och uttry-cksformerna har utvecklats och hur det har skett en strukturell förändring. Scenkonsten har inte längre en stor, bred publik utan i stället har publiken fragment-erats och det är en av förklaringarna till att de stora scenernas beläggningsgrad har minskat. Statistiken ger inga svar på frågan om publikens åldersstruktur, könsfördelning eller utbildning. Statistiken säger hel-ler ingenting om de som inte går på teater.

Tilastokatsaus Teatteritilastot 201822

Teater, regioner, utbud och tillgänglighet

Teaterutbildningen och de största teaterinstitutioner-na samt den största delen av teatergrupperna finns i huvudstadsregionen (karta på sidan 29). Andra städer med en stark koncentration är Tammerfors och Åbo. Teaterstatistiken gör det möjligt att granska den re-gionala tillgängligheten genom att se på antalet sålda biljetter per 100 invånare/region (s 86) samt genom att analysera data om teatrarnas mobilitet utanför hemkommunerna. I de långa tidsserierna kan man se att det finns flera områden med en stark koncentra-tion av teaterverksamhet och de är Nyland, Birkaland, Egentliga Finland och Satakunda, men också Norra Österbotten. Teaterverksamheten är koncentrerad till städerna, men städernas stöd per teaterbiljett är mycket vari-erande. Den professionella teaterverksamheten kom-pletteras av amatörteatrarna.

Repertoarstruktur – mera nya former

Repertoaren har en hög andel av inhemsk dramatik. Den inhemska repertoarens andel på vos-teatrarna och Finlands Nationalteater var 63 %, på teatrarna som står utanför lagen om statsandelar var andelen 91 %. Urpremiärernas andel på vos-talteatrarnas rep-ertoar var 32 %, urpremiärernas andel av premiärer var 50 %. På teatrarna utanför lagen var majoriteten av premiärerna urpremiärer, 84 %.

Repertoarprofilerna på vos-talteatrarna, Finlands Na-tionalteater och teatrarna utanför lagen kompletter-ar varandra. Vos-talteatrarnas repertoarstruktur har förändrats förvånansvärt litet och har i åratal haft mer eller mindre samma tyngdpunkter, som präglas av de traditionella genrerna, medan teatrarna utanför lagen producerar föreställningar som företräder andra for-mer än de traditionella. Vid sidan om dramatisk teater producerar dessa teatrar också dockteater, mask- och föremålsteater, fysisk teater, improvisationsteater, clowneri. De gör också mycket samhälleligt involver-ande teater i olika former, t.ex. föreställningar, där rol-len som åskådare ersätts av ett aktivt deltagande i att både kreera och uppleva konst.

Teatrarna utanför lagen ansvarar för en betydande del av den teaterverksamhet som riktas till barn och unga. Barn- och ungdomsföreställningarnas andel var 21 %. Dessutom gör de fria grupperna mycket dockteat-erföreställningar för barn. Dockteaterns andel av hela landets repertoar och det totala antalet föreställningar var betydande 26 %.

Internationell mobilitet

År 2018 spelade 37 teatrar och grupper verk i 25 länder. Utomlands gavs totalt 390 föreställningar som sågs av totalt 30 462 åskådare. De utländska åskådarna utgör 1 % av åskådarnas totala antal.

Föreställningarna som spelas av vos-grupper, min-dre teatrar samt av talteatrar utanför lagen har ofta en stark koppling till språket och finländsk kontext och därmed är föreställningarna ofta utmanande med tanke på internationella gästspel. Däremot har de en välfungerande hemmamarknad.

Det fria fältets aktörer har internationella nätverk, de uppskattas och deras produktioner har en efterfrå-gan. Ett stort problem i det internationella samarbe-tet är att de offentliga stödformerna inte möter tea-terfältets behov. Det offentliga stödet för att främja scenkonstfältets internationella mobilitet har inte ut-vecklats i takt med utvecklingen av scenkonstfältets internationella kontakter och nätverk och helt allmänt taget kan man konstatera att det fria scenkonstfältet är underresurserat. Det leder till att de finländs-ka grupperna befinner sig i en sämre internationell konkurrenssituation än teatergrupperna i många an-dra länder. Det återspeglas bl.a. i att Finland tar emot ett relativt anspråkslöst antal internationella gästspel.

Framtidsperspektiv

Enligt det nya regeringsprogrammet (2019–2022) ska reformen av systemet med statsandelar genom-föras så att verksamhetsförutsättningarna för hela scenkonstområdet förbättras. Reformen ska säkra Svenska Teaterns och Tampereen Työväen Teatteris position och finansiering som nationella huvudscen-er. Dessutom ska kulturens verksamhetsförutsät-tningar tryggas genom att ge akt på statsandelarnas nivå, på verksamhetsbidragen och på de nationel-la institutionernas anslag. För att förbättra det fria fältets verksamhetsförutsättningar reserverades un-der den förra regeringsperioden 7 miljoner euro för åren 2019–2022.

Hanna HelavuoriVerkställande direktörTINFO Teaterinfo Finland

Teatteritilastot 2018 Tilastokatsaus23

The statistics attempt to include all regularly operat-ing professional theatres in Finland that have a reg-ular schedule of performance activities, and employ full-time professional staff throughout the year. The statistics cover 47 drama theatres, 11 dance compa-nies, and the National Opera. The theatres are classi-fied according to size, using the unit of FTE (full-time equivalent person year). The 47 drama theatres and 11 dance companies are subject to the Act on the Fi-nancing of the Educational and Cultural Provision /Theatres and Orchestras Act (theatres subsidised by law).

The statistics include those theatre companies out-side the purview of the financing act that receive the statutory state subsidy (43 companies) and also those that do not receive the statutory state subsidy, but in-stead receive state or other subsidies in the form of in-dividual project grants (36 companies). The statistics include 79 free theatre companies not covered by the financing act. The statistics cover information on their finances, personnel and repertory. The total number of free companies and groups is approx. 135 theatres.

The audience statistics for 2018 also include perfor-mances by summer theatres, regional operas, and dance and circus companies. Dance Info Finland and CircusInfo Finland have collected data from their own fields and prepared summaries for this report.

The growing number of performances in private and commercial theatres and under venue managers and production houses has been left out of the statistics.

The results of the theatre statistics tell of the variety, structural variations, and theatre-specific differences in the field.

The data contained in statistics must be meaningful. The challenge is to identify new needs for information, which are called for by the changes taking place in art and the operating environment, including the envi-ronmental crisis, challenges concerning equality and non-discrimination, the cultural diversity of society and the transformation of work in the field of arts. Im-proving statistics is the only way to ensure that deci-sion-makers and the sector in general have access to essential information. To remove gaps in information, TINFO develops its statistics in collaboration with the theatre sector to serve new information needs.

Theatre statistics do not provide information on the qualitative impact of theatre: the significance of plays, special theatre projects and other performance-based activities for their audiences and communities. The problem is not the actual statistics but the one-sid-ed measurement of performance activities and their evaluation using quantitative indicators. Qualitative indicators are inadequate and they are rarely used in

the sector or in art and cultural policy decision-mak-ing. Production structures and performance are un-dergoing a transformation where artisthood, author-ship and performership have gained new forms and the practices have become even more varied than before. Terms under which performing artist work also vary. Therefore, the scope of pay statistics will also be broadened. There are also gaps in information on the achievement of equality and non-discrimination in theatre. In addition, there is a growing number of art-ists from abroad working in Finland. We do not have information on their integration into the field of arts.

107 942 006 € Statutory and discretionary state subsidies (theatres subsidised by law, National Theatre, National Opera and theatre companies outside the financing law)*

83 075 176 € Ticket revenues and

other income *

76 087 191 € Municipal subsidies*

3 087 427 Spectators total *

2 006 Permanent positions

536 Premieres in

drama theatres

2 180 Received

guest perfor-mances

3 839 Number of

visitors (artistic staff)

17 202 Performances *

68 % proportion of

Finnish drama

9 985 Public theatre

events

343 First premieres in drama thea-

tres

390 Guest perfor-

mances abroad (drama theatres)

2 736 483 Sold tickets *

Summary

Tilastokatsaus Teatteritilastot 201824

Financial structure In a small country, theatre cannot survive without strong public funding from the state and local govern-ment. The state and the municipalities are the pub-lic funding bodies. The conditions for the successful operation of a regionally comprehensive theatre net-work are secured through statutory government aid (state´s share system, the Theatres and Orchestras Act, 1993). The state funding system is a mathemat-ical system based on the full-time equivalent person year (FTE). This system of statutory funding is now under a process of renewal.

For the majority of the country’s theatres, municipal support is still greater than the state contribution. In 2018, the state subsidy accounted for 31%, local government support for 35%, other support for 4%, and income generated by the theatres for 29% of the total income of Finland’s large and mid-sized thea-tres. There were, however, considerable differences between theatres. For groups and small theatres, the subsidy from the local government represented 18% of their total income, state subsidies 34%, self-gener-ated income 44%, and other support 5%. For dance companies, the state subsidy represented 43% of their total income, while the local government subsidy represented 13%, income generated by the compa-nies themselves 29%, and other support 14%.

Personnel expenses represent the largest share, 66%, of the theatres’ total expenses. The rest, 34%, is spent on other activities, expenses, and property costs.

In 2018, 43 of free theatre companies received a dis-cretionary state subsidy from lottery-based funding. State subsidies formed 27% of their total income, lo-cal government support 12%, other support 17%, and self-generated income 43%. Many groups depend on project-specific funding and various kinds of grants. It’s worth noting that, through their service-based op-erations and project-specific funding, these groups are able to achieve an extremely high share of self-generated income.

Personnel structure - the shifts

The vast majority of theatres are repertory theatres with a permanent ensemble. As a labour-intensive sector, the theatre is a major employer: at the 57 state-subsidised theatres included in this report, the Finnish National Theatre, and the Finnish National Opera, approximately 2700 people worked a total of 2449 FTE in open-ended employment contracts. The state-subsidised theatres also employ groups not cov-ered by state subsidies and individual artists. A clear shift in artistic work can be seen. Theatres are search-ing for cost savings and flexibility. The state-subsi-dised structure offers a decreasing number of perma-nent artistic contracts and guest positions. There has

been a significant increase in the number of freelanc-ers in recent years.

Of the free companies not covered by the financing act, 52 companies employed 54 people on a perma-nent, full-time basis in 2018. The number of produc-tion-specific part-time staff was 288. The number of temporary staff and visitor tasks amounted to 1061.

In the theatres receiving statutory funding the aver-age monthly salary for theatre personnel is 2942,11 euros. The average salary for a female employee is 201,61 euros less than the average for a male em-ployee. The salary statistics of theatre professionals working in theatres not covered by the financing act were not collected. The amount of unpaid work, vol-unteer work, and work paid for by an individual grant was significant. The social security and labour market position of these self-employed theatre professionals is worse than that of the others.

Audience figure

The performing arts – theatre, dance and circus – have an established following. In fact, live performances have retained and even increased their popularity. It is important to note, however, that there is random variation and fluctuation in audience figures in the performing arts. The big stage hits and flops, and the audience numbers of performances staged abroad and international collaborations are also included in audience figures. In 2018, repertories included both popular Finnish musical theatre and foreign hit mu-sicals.

The total number of audience members at profes-sional theatres was over 3,9 million, including i free companies, summer theatres, dance and circus com-panies, and regional operas, as well as guest perfor-mances and complimentary tickets. The spectator figure for drama theatres was 2,9 million, including summer theatres (360 000) and free companies (452 000). The National Opera and local operas had an at-tendance figure of 178 000 , while dance companies and the National Ballet had 399 000 and circus com-panies had 413 000 spectators.

Audience development has become part of everyday life at most theatres. Almost all state-subsidised thea-tres and independent theatre, dance and circus com-panies have audience development activities. A total of 11 800 audience events with 443 000 participants were organised at them.

Teatteritilastot 2018 Tilastokatsaus25

More diversity in the repertories

The performance statistics presented here reflect the 2017/2018 season. Most Finnish theatres are reper-tory theatres, and the majority offer a variety of pro-ductions ranging from Finnish and foreign classics to modern dramas, folk comedies, children’s theatre, and musicals. At the theatres covered by the financ-ing act, 317 Finnish plays were staged, corresponding to 63% of tickets sold. Of total tickets sold, 48% were for drama theatre for adults, 29% were for musical theatre, 16% for plays for children and young peo-ple, 4% for puppet theatre performances, and 3% for performances not included in the so-called traditional genres. The repertory profiles of the companies not receiving statutory funding are different and complementary to traditional drama theatre. A notable share of perfor-mances (27%) did not belong to the genres of “tradi-tional” performance, but represent various types and genres of performance and theatre: performance art, puppet theatre, masked theatre, object theatre, im-provisational theatre, community theatre and other applied theatre, etc. This demonstrates the broaden-ing of the idea of performance and performer. Theatre and gender

The texts of the 463 performances appearing in the repertories of state-subsidised drama theatres and the Finnish National Theatre were written most fre-quently by men (48 %); 27 % were written by women, while the rest did not have a single author. Men di-rected 52% of productions, and women 36%. The rest of the performances were the result of collective au-thorship. In contrast, the gender distribution was more equal among dramaturges, although the vast majority of performances (62%) did not involve a dramaturge.

International mobility

Finnish performing arts are international mobile, par-ticularly circus and dance companies. Finnish dra-ma theatre gave 390 performances and attracted 30 462 specatators in 25 countries However, the vast majority of performing arts theatres and groups lack resources for international mobility, reflecting the un-der-developed funding systems. Consequently, Finn-ish companies are in a weaker position than groups in many other countries due to the undeveloped state of support systems for international mobility.

Hanna Helavuori DirectorTINFO – Theatre Info Finland

Kokonaiskatsojat Teatteri, tanssi, ooppera ja sirkus26

Teatteri-, tanssi-, ooppera- ja sirkusesitysten koko-naismäärä oli 21 957 esityskertaa, joissa oli katsojia yhteensä 3,9 miljoonaa. Katsojiin ja esityskertoihin on laskettu mukaan myös ilmaisesitykset ja vierailijaesi-tykset. Esityskerrat ovat nousseet 5,2 % ja katsoja-määrä on noussut 4,8 %. Tilastoitavien teattereiden ja ryhmien määrä (241) on pysynyt ennallaan.

Puheteattereissa (vos-puheteatterit, Suomen Kan-sallisteatteri, ammatilliset kesäteatterit, rahoituslain ulkopuoliset teatteritoimijat) kävi yhteensä 2 937 935 katsojaa, 161 854 (5,8 %) enemmän kuin edellisvuon-na. Rahoituslain piiriin kuuluvissa puheteattereissa (vos-puheteatterit) ja Suomen Kansallisteatterissa yhteenlaskettu kokonaiskatsojamäärä oli 2 290 868, 59 % kaikista teatteri-, tanssi-, ooppera- ja sirkusesi-tysten katsojista. Esityskertojen yhteismäärä näillä teattereilla oli 11 795. Vuodesta 2017 esityskertojen määrä nousi 1,6 % ja katsojamäärä nousi 3,6 %. Ra-hoituslain ulkopuolisilla teatteritoimijoilla oli esitys-kertoja yhteensä 5 302, ja katsojia 452 251 eli 12 % kaikista katsojista. Esityskertojen määrä nousi 11,3 % ja katsojamäärä nousi 1,4 %. Yhteensä puheteatterei-den esityskertojen määrä nousi 5,2 % ja katsojamää-rä nousi 5,8 % vuodesta 2017.

Ammatillisilla kesäteattereilla oli esityskertoja 1 049 ja niissä katsojia 358 539. Tähän sisältyvät myös ym-pärivuotista toimintaa harjoittavien teattereiden kesä-teatteriesitykset. Esityskertoja oli 11,7 % enemmän kuin edellisenä vuotena ja katsojamäärä nousi 24,6 %.

Oopperoilla oli yhteensä 269 esityskertaa. Oopperoi-den esityksistä kaksi oli yhteisproduktioita kaupun-ginteattereiden kanssa. Suomen Kansallisoopperan oopperaesitykset mukaan lukien oopperoissa kävi katsojia 178 102, joiden osuus kaikista teatteri-, tans-si-, ooppera- ja sirkusesitysten katsojista oli 4,5 %. Oopperaesitysten katsojamäärä nousi 6,9 % edellis-vuodesta.

Tanssiesitysten kokonaiskatsojamäärä oli 398 543, 10 % kaikista katsojista. Tanssiryhmillä ja -tuotanto-keskuksilla, Kansallisoopperan baletti mukaan lukien, oli esityskertoja 2 859. Katsojamäärä laski edellisvuo-desta 6,9 %. Sirkusesityksissä oli katsojia 412 873. Sirkusesityskertoja oli yhteensä 1 529. Katsojamäärä nousi edellisvuodesta 5,6 %. Sirkusesitysten katsoja-määrän osuus oli 10,5 % kaikista katsojista.

ESITTÄVÄN TAITEEN KATSOJAT 2018

Katsojat teatteri-, tanssi-, ooppera- ja sirkusesityksissä 2018Total spectators in drama, dance, opera and circus performances 2018

Tanssiryhmät- ja tuotantokeskukset sekä KansallisbalettiDance companies and National Ballet

10 %Sirkus - Cirkus companies

10,5 %Kansallisooppera ja muut oopperat

National Opera and other operas4,5 %

Puheteatterit yhteensäDrama theatres total

75 %

Rahoituslain ulkopuoliset teatteritoimijatTheatre companies outside financing law

(12* %)

Kesäteatterit - Summer theatres(9* %)

Vos-puheteatterit ja KansallisteatteriDrama theatres subsidized by law

and National Theatre(59* %)

Yhteensä 3 913 718 katsojaaSpectators total 3 913 718

* Prosenttiosuudet laskettu kokonaiskatsojista. Sisältävät muiden puheteattereiden kanssa päällekkäisiä esityksiä.Includes overlapping performances with other drama theatres.

Teatteri, tanssi, ooppera ja sirkus 27 Kokonaiskatsojat

Teatteri-, tanssi-, ooppera- ja sirkusesitykset 2015-2018Drama, dance, opera and circus performances in 2015-2018

Esityskerrat - No of performances 1) Katsojat - Spectators 1)2015 2016 2017 2018 Muutos 17-18 2015 2016 2017 2018 Muutos 17-18

Change 17-18 Change 17-18kpl-no % kpl-no %

Puheteatterit - Drama theatresVos-puheteatterit ja S. Kansallis-teatteri (47) - Drama theatres subsidized by law and Finnish National Theatre

12 196 11 955 11 605 11 795 190 1,6 2 229 398 2 114 767 2 211 532 2 290 868 79 336 3,6

Kesäteatterit (22,25,26,31) - Summer theatres 893 919 939 1 049 110 11,7 309 994 344 188 287 718 358 539 70 821 24,6

Rahoituslain ulkopuoliset teatteritoimijat (62,80,74,79) - Theatre companies outside law

5 004 4 989 4 764 5 302 538 11,3 371 198 418 051 445 791 452 251 6 460 1,4

Puheteatterit yhteensä (122,136,134,142 kpl) - Drama theatres total 2)

17 445 16 986 16 517 17 381 864 5,2 2 780 086 2 679 590 2 776 081 2 937 935 161 854 5,8

Kansallisooppera ja muut oopperat (9,10,12,8 kpl) - National Opera and other operas

214 247 327 269 -58 -17,7 149 435 166 109 166 589 178 102 11 513 6,9

Tanssiryhmät ja -tuotantokeskukset - Dance companiesKansallisbaletti ja Helsingin Kt:n tanssiryhmä - National Ballet and Helsinki Dance Company

143 108 135 82 -53 -39,3 104 039 91 402 115 626 85 626 -30 000 -25,9

Vos-tanssiryhmät ja -tuot.kesk. - Dance comp. subsidized by law 1 488 1 474 1 613 1 490 -123 -7,6 197 191 202 226 198 758 177 666 -21 092 -10,6

Vapaat tanssiryhmät ja muut tanssiteokset - Dance companies outside law and other dance performances

1 189 1 483 1 174 1 312 138 11,8 177 532 171 305 137 993 137 885 -108 -0,1

Tanssiryhmät yhteensä (53,59,59,52 kpl + yksittäisiä koreografeja) - Dance companies total 2), 3)

2 691 2 864 2 757 2 859 102 3,7 455 244 434 186 428 064 398 543 -29 521 -6,9

Sirkus - Circus companiesNykysirkusryhmät - Contemporary circus companies 1 027 1 302 1 213 1 163 -50 -4,1 178 042 234 943 198 415 191 553 -6 862 -3,5

Perinteinen sirkus - Traditional circus 241 424 232 366 134 57,8 198 449 211 707 192 500 221 320 28 820 15,0Sirkus yhteensä (27,39,36,39 kpl) - All circus companies 4) 1 268 1 726 1 445 1 529 84 5,8 376 491 446 650 390 915 412 873 21 958 5,6

Teatteri-, tanssi-, ooppera- ja sirkusesitykset yhteensä (211,244,241,241 kpl) - Drama, dance, opera and circus performances total (211,244,241,241 th.) 2)

21 483 21 654 20 875 21 957 1 082 5,2 3 744 857 3 707 366 3 735 253 3 913 718 178 465 4,8

1) Ilmaisesitykset ja vierailijat sisältyvät lukuihin - Free performances and guest performances included2) Yhteismääristä on vähennetty kaikki päällekkäiset esitykset - All overlapping performances were subtracted from the total3) Tiedot: Tanssin Tiedotuskeskus - Source: Dance Info Finland4) Tiedot: Sirkuksen Tiedotuskeskus - Source: CircusInfo Finland

3,303,353,403,453,503,553,603,653,703,753,803,853,903,954,004,054,10

Teatteri-, tanssi-, ooppera- ja sirkusesitysten katsojat 2003-2018

Vuosi (teattereiden lkm) - Year (no of theatres)

Milj. kpl

15 00015 50016 00016 50017 00017 50018 00018 50019 00019 50020 00020 50021 00021 50022 00022 50023 000

Teatteri-, tanssi-, ooppera- ja sirkusesitysten esityskerrat 2003-2018

Kpl - No

Vuosi (teattereiden lkm) - Year (no of theatres)

Kokonaiskatsojat 28 Teatteri, tanssi, ooppera ja sirkus

Teatteri-, tanssi-, ooppera- ja sirkusesitysten katsojat 2009-2018

2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018

Vos-puheteatterit ja Suomen Kansallisteatteri

2 342 910 2 431 856 2 463 753 2 410 195 2 235 859 2 156 425 2 229 398 2 114 767 2 211 532 2 290 868

Kesäteatterit 422 968 381 977 353 860 364 338 315 453 302 042 309 994 344 188 287 718 358 539

Rahoituslain ulkopuoliset teatteritoimijat

446 931 381 770 435 206 501 933 441 773 410 367 371 198 418 051 445 791 452 251

Puheteatterit yhteensä 2 996 440 2 985 430 3 054 066 3 105 754 2 797 889 2 700 868 2 780 086 2 679 590 2 776 081 2 937 935

Kansallisoopperan tuotannot ja muut oopperat

202 156 171 339 179 306 141 702 137 361 123 784 149 435 166 109 166 589 178 102

Tanssiryhmät ja -tuotantokeskuksetKansallisbaletti ja Helsingin Kt:n tanssiryhmä

92 906 112 633 84 997 100 276 112 000 97 198 104 039 91 402 115 626 85 626

Vos-tanssir. ja tuot.keskukset

247 363 183 189 213 605 164 368 172 492 183 616 197 191 202 226 198 758 177 666

Vapaat tanssiryhmät ja muut tanssiesitykset

132 567 264 772 184 396 163 147 157 128 177 490 177 532 171 305 137 993 137 885

Tanssiryhmät ja -tuotantokeskukset yhteensä

458 985 544 034 450 493 395 286 429 999 447 161 455 244 434 186 428 064 398 543

Sirkus

Nykysirkusryhm. 102 430 147 598 180 374 236 759 129 994 168 599 178 042 234 943 198 415 191 553

Tuliryhmät 47 501 13 140

Perinteinen sirkus 210 000 200 000 220 000 220 000 228 600 197 384 198 449 211 707 192 500 221 320

Sirkus yhteensä 312 430 395 099 413 514 456 759 358 594 365 983 376 491 446 650 390 915 412 873

Teatteri-, tanssi-, ooppera- ja sirkusesitykset yhteensä 2)

3 957 471 4 069 882 4 067 904 4 069 556 3 689 573 3 619 349 3 744 857 3 707 366 3 735 253 3 913 718

1) Ilmaisesitykset ja vierailijat sisältyvät lukuihin - Free performances and guest performances included2) Yhteismääristä on vähennetty kaikki päällekkäiset esitykset - All overlapping performances were subtracted from the tota3) Tiedot: Tanssin Tiedotuskeskus - Source: Dance Info Finland4) Tiedot: Sirkuksen Tiedotuskeskus - Source: Circusinfo Finland

0300 000600 000900 000

1 200 0001 500 0001 800 0002 100 0002 400 0002 700 0003 000 0003 300 000

Puheteatterit yhteensä Kansallisoopperantuotannot ja muut

oopperat

Tanssiryhmät ja -tuotantokeskukset

yhteensä

Sirkus yhteensä

Teatteri-, tanssi-, ooppera- ja sirkusesitysten katsojat 2009-2018

2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018

9 x 5 x 29 x 21 x

ROVANIEMI

KEMI

OULU

KAJAANI

KOKKOLA

VAASA

SEINÄJOKI KUOPIO

JOENSUUVARKAUSJYVÄSKYLÄ

PORI

RAUMA

TURKU

HÄMEENLINNA

RIIHIMÄKI

KERAVA

HELSINKI, ESPOO, SIPOOINKOO

TAMPERE

LAHTIKOUVOLA

KOTKA

MIKKELI

SAVONLINNA

IMATRA

LAPPEENRANTA

S U O M I F I N L A N D

Suuri teatteri (vos) - Big theatre Keskisuuri teatteri (vos) - Medium-sized theatre Ryhmä tai pienteatteri (vos) - Theatre group or small theatre Tanssiryhmä tai -tuotantokeskus (vos) - Dance company Suomen Kansallisteatteri ja Suomen Kansallisooppera -

Finnish National Theatre and Finnish National Opera Valtion toiminta-avustusta saava teatteritoimija

- Theatre company subsidised by ministerial decision Ilman valtion toiminta-avustusta toimiva teatteritoimija

- Theatre company without state subsidy

Vos-teatterit, Suomen Kansallisteatteri, Suomen Kansallisooppera ja rahoituslain ulkopuoliset teatteritoimijat 2018(tilastoinnin piirissä olevat)

Theatres subsidised by law, National Theatre, National Opera and theatre companies outside the financing law

29 Suomalainen teatterikenttä

PORVOO

RANTASALMIYLÖJÄRVI

SULKAVA

Suomalainen teatterikenttä 30

Theatres subsidised by law 2018, Finnish National Theatre and Finnish National OperaKaupunki Teatteri- ja Täyskun- Suuri Keski- Ryhmä Tanssi- Ruotsin-City orkesterilain nallinen teatteri suuri tai pien- ryhmä/ kielinen

piiriin kuu- teatteri Big teatteri teatteri tanssi- teatteriluva teatteri, Municipal theatre Medium- Group or tuot.- Swedishvos-teatteri theatre size small keskus languageTheatre theatre theatre Dance theatresubsidized Comp.by law

AHAA Teatteri - AHAA Theatre Tampere X XAurinkobaletti - AB Dance Company Turku X XEspoon Kaupunginteatteri - Espoo City Theatre Espoo X XTanssiteatteri Glims & Gloms - Dance Theatre Glims & Gloms Espoo X XHelsingin Kaupunginteatteri - Helsinki City Theatre Helsinki X XHämeenlinnan Teatteri - Hämeenlinna Theatre Hämeenlinna X XJoensuun Kaupunginteatteri - Joensuu City Theatre Joensuu X XJoJo - Oulun tanssin keskus - JoJo - Oulu Dance Center Oulu X XJyväskylän Kaupunginteatteri - Jyväskylä City Theatre Jyväskylä X X XKajaanin Kaupunginteatteri - Kajaani City Theatre Kajaani X X XTanssiteatteri Rimpparemmi - Dance Theatre Rimpparemmi Rovaniemi X XKemin Kaupunginteatteri - Kemi City Theatre Kemi X X XKokkolan Kaupunginteatteri - Kokkola City T